Luettu eri keskusteluja ja pää pyörällä. Minulla on 180 litrainen allas ja en saa sitten millä kasveja kasvamaan. On lannoitteet ja putket lamppuihin vaihdettu. Ostanut helpoimpia kasvajea mitä löytyy, mutta ei, aina kuolevat. Nyt turhauttaa ja haluaisin viisaammilta vinkkejä.
Vedessä olevat arvot:
NO3 1
NO2 0,01
Fe 0,1
Ph. 7
Kh. 3
Kovasti olisin kiitollinen, jos joku kertoisia mitä lähteä tekemään.
Ainakin NO3-arvo 1 on liian matala. Tod.näk. käytät lannoitetta, jossa ei ole nitraattia eikä fosfaattia. Tällaiset lannoitteet on tarkoitettu akvaarioihin, joissa on niin paljon kaloja (tai niin vähän kasveja), että kasvien nitraatin ja fosfaatin tarpeen kattaa kalojen jätöksistä tulevat aineet. Jos kasveja kuitenkin on paljon tai kaloja vähän, käy hyvin äkkiä niin, ettei NO3 ja PO4 riitä, vaan tarvitaan lannoitetta, jossa on myös näitä.
Pakko tähän avautua aiheesta jota olen jonkun aikaan ihmetellyt...
Juuri tänään katsoin GreenAquan videon vesikemiasta kasviakvaariossa ja heillä oli altaissa nitraattiarvot lähellä nollaa. Olen ennenkin kuullut että alhainen nitraatti pitää punaiset kasvit punaisina. Mutta silti en hiffaa miten nämä gurut saavat altaansa pysymään upeina ja levättöminä käytännössä ilman nitraattia ja meille tavallisille tallaajille suositellaan että nitraattia pitäs olla väh. tuo 10 mg/l... Ehkä he sitten hoitavat niitä altaitaan niin ahkerasti satapäisen sukarapuarmeijan kanssa niin sitä levää ei tule.. kai.
30 litran rapula, 100 litran taistelukalan valtakuntaa+nanokalat, 120 litran sekametelisoppa ja 720 litraa pusukaloille ja kavereille.
Monella ei ole tuota hiilarisysteemiä. Mitkä olis sitten hyvät arvot ilman sitä?
Tää kysymys ei varsinaisesti koske just nyt omaa allasta jossa kasvit kasvaa ihan hyvin tällä kokoonpanolla, mutta näen jo painajaisia siitä kun valaistus jossain vaiheessa joudutaan uusimaan ledeiksi
Aiemmin kertomani arvot eivät ole ehdottoman tarkka vaatimus, mutta kasvuongelmien vaivatessa lähtisin suunnilleen noilla arvoilla liikkeelle. Jonkin verran vähemmällä valolla, ravinteilla ja hiilidioksidilla voi pärjätä, riippuen kokonaisuudesta, mutta jos yhdestäkin tekijästä on puutetta, niin seurauksena on kasvuongelmia. Annetaan kasveille ensin mielummin varmasti riittäävä määrä kaikkea niiden tarvitsemaa ja vasta myöhemmin haluttaessa säädetään määriä alemmaksi kasvua seuraten.
Hiilidioksidin suhteen ainoa varma asia on, että yhdenkään akvaarion kasvit eivät kasva ilman hiilidioksidia. Kasvien kuivapainosta noin 50 % on hiiltä, joten hiilen saanti on aivan välttämätöntä kasvulle. Hiilidioksidin puute on yleisin syy akvaariokasvien huonoon kasvuun.
Kaikki akvaariot eivät tarvitse keinotekoisesti lisättyä hiilidioksidia, vaan akvaario voi olla omavarainen CO2:n suhteen. Tähän vaikuttavat mm. hanaveden sisältämä CO2:n määrä, akvaarion vesiarvot (katso CO2-pH-KH-taulukko), akvaarioveden kyky sitoa CO2:ta huoneilmasta, pintakasvien ja pinnalle yltävien kasvien kyky ottaa CO2:ta huoneilmasta, kalojen määrä, hajoamisprosessit, kasvien määrä ja kasvilajit. Monilla akvaarioharrastajilla on siinä mielessä onnellinen tilanne, että kasvit kasvavat ihan kohtuullisesti ilman keinotekoista CO2-lisäystä. Tästä ei kuitenkaan pidä tehdä sitä virheellistä johtopäätöstä, että jokaisessa akvaariossa kasvit kasvaisivat hyvin ilman CO2-lisäystä.
LED-valaistukseen siirtymistä ei tarvitse pelätä, kun hankit valoteholtaan säädettävän valaisimen, niin saat pidettyä nykyisen toimivan tasapainon ennallaan.
Lisään tuohon, että riippuu paljon kasvilajeista, onko hiilarinlevitin välttämätön. Joitakin kasveja, jotka pärjäävät ilman: anubias, intianvesitähdikki, jaavansaniainen, jaavansammal, vallisneriat ja tietenkin pintakasvit, jotka saavat CO2:ta ilmasta.
CO2-lisäys ei tosiaan yleensä ole välttämätöntä esim jaavansaniaiselle, mutta jos akvaariovedessä on luonnostaan erittäin vähän hiilidioksidia, niin edes anubias tai jaavansaniainen eivät kasva kunnolla, vaan riutuvat pikkuhiljaa. Olen nähnyt muutamia tällaisia tapauksia.
Hidaskasvuiset kasvit pärjäävät melko vähäisellä hiilidioksilla, mutta oman kokemukseni mukaan nekin hyötyvät runsaammasta CO2-määrästä. Esimerkkinä kerron jaavansaniaisestani, joka hitaasti kasvaen kituutteli, suunnilleen kämmenen kokoisena. Kun hiilidioksidia tuli enemmän tarjolle CO2-järjestelmän avulla, niin jaavansaniaisen kasvu suorastaan räjähti. Se kasvoi koripalloa isommaksi, erittäin tuuheaksi ja suurimmat lehdet olivat yli 30 cm pitkiä. Samaten anubiaiden lehtien koko yli kaksinkertaistui.
Jos akvaariossa on kohtuullinen valaisin, kasveja lannoitetaan ja vettä vaihdetaan riittävästi, mutta kasvit eivät siltikään kasva, niin kyllä minä silloin ensimmäisenä epäilen syynä olevan hiilidioksidin puutteen.