350l asukkaat

[aixaxperniii]

hei oisko jotain seuraavista kaloista mahdollista ottaa 350 litraan vetonaulaksi: muutama kultakala, vannekirjoahvenpari, tulipyrstö tai lehtikalapari? mistään noista ei aikaisempaa kokemusta niin ajattelin kysyä mielipidettänne. kaikki vaikuttavat kivoilta kaloilta. akvaario on vasta kypsymässä ja tässä mietiskelen kalastoa. ottaisin siis vain jonkun noista edellä mainituista, ja sitten jonkun ison tetraparven ja pohjalle kotiloita ja partamonneja. tahdon vain jotain näyttävää isompaa kalaa ''vetonaulaksi'' akvaarioon.

[Neomarica]

Kultakalat unohtaisin saman tien. Ne kasvavat valtaviksi ja vaativat sen tonnisen altaan tai lammen pihalle. Vanneahvenenkin sanotaan kasvavan 25 cm, silti oudosti sen minimi allassuositus on aika pieni. Mietin näyttäisikö se omaan silmään ahdistavalta jos isot kalat liian pienessä altaassa. Tulipyrstö ehdottomasti yksin ainoaksi lajiaan ja sittenkin saattaa terrorisoida saman mallisia kaloja, esim leväbarbeja. Lehtikalapariskunta menisi. Niissä vaikeus on löytää pariskunta. Nuorista sukupuolta ei näe, ja sen takia nuoria suositellaan ottamaan useampi, joista voivat valita itse parinsa. Lopuille etsitään uusi koti, tai ne joutuvat kutuaikaan ryöpytyksen kohteeksi, jos allas on liian pieni.

Ja sitten se partamonni; ehdottomasti vain yksi, tai 100% varmuudella samaa sukupuolta olevia. Se onkin vaikeampi juttu, kun niistä ei välttämättä tiedä vaikka näyttäisivät naarailta, voivat ollakin koiraita. Ja myös naaraalla voi olla pieni parta. Ja sitten on soppa valmis ja allas täynnä pikkupartiksia joille ei löydy uusia koteja.

[aixaxperniii]

Kultakalojen vähimmäissuositus on 250l helsingin akvaariokeskuksen sivuilla. Allas oisi 100l enemmän. Mulla oli aikoinaan 180l jossa oli 6 partamonnia, eikä ollut mitään ongelmaa vaikka lisääntyivät (otin aluksi 2). Eli tuo että vaan yksi tai kaksi on hieman liioiteltua. Vaikka en toki halua että on mikään sumppu mutta silti onhan se 350l aika paljon tilaa partamonneille.

Lisää kalaehdotuksia: tulisuu? Helmimunuoliainen? Haarniskamonni/pikkuhaarniska? Mustanorsukala?Käärmekala? Kultapyrstösateenkaarikalaparvi tai kongontetraparvi? Tai onko muita ehdotuksia komeista ja näyttävistä kaloista? Ei mitään pikkusinttejä

[Neomarica]

Tuo 250 litraa kultakalalle on ihan hirveen vähän, kun ne kuitenkin kasvavat tosi isoiksi mötkäleiksi, hyvissä oloissa (ja miksipä ei jokainen akvaristi siihen pyrkisi) jopa 30-40cm. Tokihan ne poikasena ja nuorena mahtuu 350 litraiseen, mutta kuinka nopsaan ne sitten kasvaa niin että alkaa jo hoitajaakin ahdistaa. Kultakala on varmaan yleisin rescuekala just liian pienistä altaista pelastettuja.

Toki partiksia mahtuu 350 litraiseen altaaseen enemmän kuin yksi, mutta hurjasti porukoilla on ongelmaa niiden hallitsemattomien lisääntymisien kanssa kun sukupuolet ei olleetkaan sitä mitä oletettiin. Tavis ruskeita ei meinaa saada mihinkään menemään, tosin punaiset, albiinot ja huntueväiset ovat taas kysyttyjä. Niidenkin perimässä on usein ruskeaa ja osa jälkeläisistä on perus ruskeita. Lähinnä tätä tarkoitin sillä yhdellä. Jos on oikeasti varma sukupuolista niin mahtuuhan niitä useampikin, vaikka vielä kannattaa olla realisti sen suhteen, että partikset on järkyttäviä paskatykkejä (jonka varmaan tiesitkin jos niitä on ollut aiemmin monta)

[kr70]

Kultakaloissa vielä se että ne on oikeastaan kylmänvedenkaloja eikä oo siten parhaimmillaan trooppisten kalojen kanssa. Minustakin mainitsemistasi 4 vaihtoehdosta parhaita joko lehtikalat tai 1 tulipyrstö. Lehtikaloista vois harkita pientä parveakin. Jos niitä on vain 2 eivätkä ne sovi yhteen, toinen terrorisoi toista. Lehtikalaa ei oo niin helppoa saada kutuvireeseen kuin useimpia muita kirjoahvenia. Myöhemmässä viestissäsi mainitsemistasi sopivat minusta muut paitsi norsu, jolle ois hyvä olla isompi tankki jotta niitä voi ottaa useamman. Käärmekalakin voi kasvaa aika isoks ja sillekin voi 350l käydä pieneks mut en kyllä tunne sitä oikein.

[aixaxperniii]

selvä, varmaan ne kultakalat, käärmekalan ja norsukalan voi unohtaa. entäs jos tekisi tuosta e-amerikka biotoopin (turvesuodatuksella), voisko laittaa 4 nuorta lehtikalaa (2 kodinvaihtajina siihen asti kunnes 2 muuta pariutuu), loistokääpiöpari, 1 haarniskamonni ja joku tetraparvi? tai sitten jos tekisi aasia biotoopin, olisiko 6 kultapystösateenkaarea, reilu parvi hehkurasboroita, 5 piikkisilmää, hunajarihmapari, ja kotiloita hyvä vaihoehto?

[Neomarica]

Nuo suunnitelmat kuulostaa molemmat ihan toimivilta. Kääpiöahvenia ja rihmakaloja kannattaa olla haaremi (koiras ja useampi naaras), ettei koiras jahtaa naarasta hengiltä vaan kohdistaa mielenkiintonsa useamman kesken. Ja rihmakaloille pintakasveja joiden seassa voivat lymyillä. Nuo kääpiöahvenet on kyllä tosi pieniä olemassaan. Itsekin katselin punakääpiöahvenia viimeeksi kalakaupassa käydessäni, mutta jäivät vielä sinne kun ne olivat pienempi kokoisia kuin muistinkaan Olivat kyllä tosi kauniita. Loistokääpiöahvenia meillä on joskus ollut.

[aixaxperniii]

Okei. Käykö sakkareille 7,5ph? Voiko ottaa 3 leväbarbia leväyksiköksi jos teen sen aasia biotoopin? Piikkisilmistä ei oo aikasempaa kokemusta niin mitä syövät? Ja ootko varma että käyvät tonne kun eikö ne haluis pehmeetä ja humuspitoisempaa vettä ja sakkarit taas kovempaa eikä yhtään humusta?

[Neomarica]

Hyvä että otit esiin nuo sattarit, ne näemmä tahtois kovempaa vettä kuin nuo muut mitä suunnittelit. Leväbarbit menee kyllä muiden joukossa ja on ihan parhaita levänsyöjiä. Joku saattas sanoo et niillekin tosi iso allas kun ovat syöksähtelijöitä mut on meillä ollut pienemmässä ja hyvin ovat pärjänneet.

[kr70]

Etelä-Amerikka vaikuttaa hyvältä mutta Aasia ei niinkään. Nuo sattarit ei oo ees Aasiasta kotoisin, jos sillä sulle väliä, vaan Uudesta Guineasta. Ne ei musta sovi hunajarihmakalojen kans yhteen. Sattarit on hektisiä nopeita uimareita ja tarvitsevat paljon vapaata uintitilaa , hunajat taas hitaita ja tarvitsevat tiheikköjä ja suojaa.

Hunajarihmakalaurokset muodostavat tosiaan reviirin ja ajavat naaraatkin pois lähettyviltä. Reviirit ovat kuitenkin niin pieniä ja sun akvaario niin iso ettei ole mitään tarvetta rajoittautua pariin tai haaremiin. Esim 3 urosta 3 naarasta menee hyvin. Tärkeintä että on tiheä kasvillisuus etenkin pinnan tuntumassa.

Noille sattareille ph 7,5 ihanteellinen mut ota huomioon että jos tuo on vesijohtovetesi arvo, se tippuu akvaariossa varsinkin jos käytät turvetta.

Piikkisilmät syö pohjakalojen perusruokia: tabletteja, tubifeksia, surviaisen toukkia, änkyrimatoja, grindalmatoja...

[aixaxperniii]

En käyttäisi turvetta jos ottaisin sattareita, eihän ne siedä sitä. Tarkoitin että virittelisin turvesuodatuksen e-amerikkaan. Niinpä onkin, että uusiguinea kuuluukin austraaliaan eikä kaakkoisaasiaan, unohdin.

Luultavasti kuitenkin nyt teen sen e-amerikan kun haluan kokeilla blackwateria. Onko vielä jotain e-am monnisia joilla olisi tiivis parvikäyttäytyminen joita voisi ottaa reilun parven haarniskan kaveriksi levänputsaajaksi? Vai ovatko haarniskat tehokkaita levänputsaajia sellaisenaan?

Eli nyt siis suunnitelmat:
-4 nuorta lehtikalaa
-4 loistokääpiöitä
-1 haarniska
-monnisia (?)
-reilu parvi tetroja (jos näistäkin olisi ehdotuksia niin kertokaa ihmeessä. Mieluiten tiivis parvikäyttäytyminen ja e-am kotoisin)

[Neomarica]

Monniset ei varsinaisesti oo levänsyöjiä, vaikka ne muuten toimii hyvinä talkkareina pohjalla, ja syö ylimääräiset ruoantähteet. Vaativat hienoa hiekkaa kun siivilöivät ruokaa kiduksien läpi. Karkea sora kuluttaa niitten viiksiä. Muuten kaikki monniset mitä oon kohdannu on jollain tasolla samanlaisia parvityyppejä eikä niitä haittaa vaikka parvessa olisi monenlaisia monnisia.

Haarniskoista en osaa sanoa mitään, ei kokemusta.

Mut ne partamonnithan on pieninä hyviä levänsyöjiä

[kr70]

Jos aiot kokeilla blackwateria, olisi tärkeä tietää vesijohtovetesi karbonaattikovuus. Vesilaitoksen nettisivulla saattaa se lukea. Jos ei, voit yrittää kysyä tai ostaa tippatestin.

Monniset ja haarniskat eivät ole kumpikaan levänsyöjiä. Monnisista kaikki tylppä-pyöreäkuonoiset lajit ovat ehdottomia parvikaloja. Lähes kaikki yleisesti myytävänä olevat ovat tällaisia. Mutta on myös pitkäkuonoisia lajeja, jotka eivät ole niin sosiaalisia. Niitä on kyllä harvoin myynnissä. Ulkonäkö ks esim
https://www.zierfische.de/noerdlicher-l ... ntrionalis

Lehtikalat saattavat tulla myös pitempään pikkkuparvessa toimeen. Ehdotan, että annat kaksi pois vaan siinä tapauksessa, että muodostuu pari JA jäljellä olevilla alkaa olla tukalat paikat. Yleisöakvaarioissa, missä on usean tuhannen litran tankkeja, samoin kuin luonnossa filmatuissa pätkissä, näkee lehtikalojen uivan isoissa parvissa sulassa sovussa. Sama pätee muuten myös vannekirjoahveniin ja moniin muihinkin, jos tilaa on vain tarpeeksi. Haarniskamonneja enemmän kuin yksi, ne ovat myös sosiaalisia. Mutta ei kovin montaa ihan siitä syystä, että ne kasvavat aika isoiksi.

Esim. punapäätetralla on tiivis parvikäyttäytyminen.

Yksi mahdollisuus:
- 4 lehtikalaa
- 4 loistokääpiötä
- 2 haarniskaa
- 10 monnista
- 20 punapäätetraa

No joo, kun alan laskeskelemaan tuosta, niin onhan allas kyllä aika täysi. Olis hyvä jättää sittenkin jotain pois. Esim loistokääpiöt ja vähemmän monnisia.

[aixaxperniii]

kh:sta en ole varma. ei ole niitä testejä mulla, joten jos joku tietää minkälainen kh on yleensä vantaalla vesijohtovedessä niin kertokaa ihmeessä.

eli toimisiko homma näin:
-4 lehtikalaa
-20 punapäätetroja
-4 loistokääpiötä
- 3 mustaplekoa (haarniskan ja monnisten tilalle, koska tahdon jonkun levänsyöjän)

onko muuten niin, että jos kahta eri lehtikala värivariaatiota sekoittaa, ja ne kutevat, onko poikaset sitten näiden kahden sekoituksia vai vaan tyyliin ruskeita? tai ylipäätään toimiiko lisääntymishomma kahdella eri värvariaatiolla?

[Teemu Salonen]

kh:sta en ole varma. ei ole niitä testejä mulla, joten jos joku tietää minkälainen kh on yleensä vantaalla vesijohtovedessä niin kertokaa ihmeessä.

eli toimisiko homma näin:
-4 lehtikasaa
-20 punapäätetroja
-4 loistokääpiötä
- 3 mustaplekoa (haarniskan ja monnisten tilalle, koska tahdon jonkun levänsyöjän)

onko muuten niin, että jos kahta eri lehtikala värivariaatiota sekoittaa, ja ne kutevat, onko poikaset sitten näiden kahden sekoituksia vai vaan tyyliin ruskeita? tai ylipäätään toimiiko lisääntymishomma kahdella eri värvariaatiolla?

Pk-seudulle vesi tulee joka paikkaan päijänteessä (pl. omat kaivot) ja vesi on erittäin pehmeää. Sellaisenaan se soveltuu suunnittelemallesi kalastolle, mutta suosittelen joka tapauksessa hankkimaan kaikki perustestit joilla voit varmistaa, millaista vesi on juuri omassa akvaariossasi.

Ottaisin sekä lehtikaloja että loistoja viisi ihan siitä syystä, että jos sattuu käymään näin, että alkuperäisessä kokoonpanossa on kaksi paria jotka eivät sovellu yhteen on vielä kuitenkin valinnan varaa. Tarkoittaa siis että tulee vähemmän riitoja.

Mustaplekoja riittää mielestäni yksi. Ne on aika känkkäränkkäkaloja. Kahden puuttuvan mustaplekon sijaan suosittelen hankkimaan kivan parven jotain monnisia.

Mitä tulee lehtikalojen lisääntymiseen, suurin osa viljellyistä lehtikaloista on enemmän tai vähemmän "sekarotuisia" joten poikastuotto voi olla mitä vaan.

[aixaxperniii]

okei, eli mustaplekoja 1kpl, kun vähän täällä lueskelin niin moni tosiaan kertoo että on aika napakka oman pohjareviirinsä suhteen muita pohjalla liikkujia kohtaan (mites ne monniset sitte?). täällä aquawebin muissa keskusteluissa kerrotaan, että pleko rouskuttaa puuta kaiken aikaa ja sotkee paljon (toki syöty puuaines tulee toisesta päästä ulos) niin onko näin, että oikeasti syö puuta kaikenaikaa? vai ilmaantuuko toimintaa vaan jos ruokinta liian vähäistä? samasta kalasta kerrotaan, että myös kasvit maistuvat, mutta se ei varsinaisesti ole ongelma kun eipä sinne tummavetiseen ole tarkoitus mitään kasveja hirveästi ottaakkaan. ja taas toisessa keskustelussa sanotaan että on ihan lapotessakin käyttäytynyt agressiivisesti siivoilijaa kohtaan tiedä nyt sitten mitkä näistä tarinoista ovat totta mutta onko kokemusta samanlaisesta käyttäytymisestä?

[kr70]

Mustapleko on tosiaan puunsyöjä samoin kuin muutkin Panaqolus- ja Panaque-sukuiset plekot. Tarkoittaa sitä, että se tarvitsee koko ajan sopivaa pehmeätä puuainesta terveenä pysyäkseen. Suositut mangrove-puut eivät käy. Näiden monnien asuttamissa habitaateissa on rantametsistä tippunutta puuta yllin kyllin ja nämä monnit ovat kehittäneet itselleen kyvyn käyttää ihan puuainesta ravintonaan. Niillä kai on sitä varten mahassaan sopivia bakteereja. Koska puuaineksen ravintoarvo on silti alhainen, siiden pitää syödä paljon ja sehän tarkoittaa sitä, että sontaa tulee paljon joten tehokas suodatus tarvitaan. Ne kyllä syövät muutakin (myös levää) ja tarvitsevatkin vaihteluksi muuta ravintoa, esim. plekoille tarkoitettuja tabletteja. Jos pelkästään levänsyöntiin meinaat plekoja, niin suosittelisin mielummin vaikka mainitsemaasi partamonnia tai muuta leväeksperttiä kuin näitä puunsyöjiä. Ja huom: plekoissa on myös lajeja, jotka eivät ole lainkaan kasvinsyöjiä.

Monniset eivät osoita minkäänlaista agressiivista käyttäytymistä (lukuunottamatta niitä pitkäkuonoisia), vaan ovat kilttejä sekä lajitovereilleen että muille kaloille ja tarvitsevatkin seuraa.

Pääkaupunkiseudun vesi on pehmeää, mutta karbonaattikovuus on kuitenkin sen verran korkea (n. 2), että vedestä tulee turvesuodatuksellakin "pseudomustaavettä". Oikeassa mustassa vedessä karbonaattikovuus on alle 1 ja pH yleensä korkeintaan n. 5. Kun karbonaattikovuus on 2, niin pH astettunee turvesuodatuksella johonkin (6-)6,5:n paikkeille. Nuo vesiarvot on kuitenkin erinomaiset mainitsemillesi kaloille. Oikeaa mustaa vettä saisit pehmentämällä veden käänteisosmoosilaitteella, mutta se ei ole tarpeen ja vaatisi myös enemmän perehtymistä.

Neomarica, sullahan on kiekkoja. Missä vesiarvoissa niitä pidät? Kutevatko?

[Neomarica]

Neomarica, sullahan on kiekkoja. Missä vesiarvoissa niitä pidät? Kutevatko?

Meidän altaan speksit on
ph 6,5
kh 2
TDS 84
Lämpö 28°

Kyllä ne kutisi jos niillä olisi ukko siellä Tällä hetkellä meillä on vaan akkoja ja ihana rauha maassa. Ovat siis aiemmin kuteneet, mutta ei poikaset onnistu altaassa jossa on kutuparin lisäksi muuta porukkaa, enkä ole jaksanut alkaa kutupareja eristämään ja poikasia kasvattamaan. Hirmu homma niissä saada kunnollisiksi kiekoiksi. Yleisesti ottaen kun kiekoilla on perusasiat kunnossa, ne kutee helposti, ahvenia kun ovat.

[kr70]

Onko sulla turvesuodatusta tai vastaavaa?

[Neomarica]

Ei mitään erikoisuuksia. Ihan altaan lämpönen kraanavesi noin viikon välein 25% vaihdettuna. Muutama ikivanha juurakko on altaassa.

[kr70]

No sitten turvesuodatuksella varmaan tuonne 6:n pintaan pH laskee.

[aixaxperniii]

selvä homma. luultavasti siitä pleko ideasta sitten luovun koska tarkoitus nimenomaan mangrovella sisustaa akvaariota, ja se ei siis sovi plekolle puuainekseksi.

olisiko isoleopardimonninen sopiva monninen? tykkään kovasti ulkonäöstä. jos käy olisiko 8kpl kompakti?

luultavasti plekon tilalle sitten muutama kultaisia huntupyrstöisiä partamonneja, jos myynnistä löytyy. jos lisääntyvät liikaa niin ne sitten varmaan helpompi saada myytyä kuin ''tavis'' ruskeat partamonnit.

kun sitä punapäätetraa katselin vielä ja mietiskelin asiaa, niin en loppuenlopuksi tykkää sen ulkonäöstä niin paljoa että jaksaisin seuraavat vuodet sitä katsella. joten käykö kerritetra? vai mahtuvatko ne lehtikalan suuhun? niillä ainakin upea väritys varmaan korostuisi lisää tummavetisessä.

harmillisesti ainakaan nopean vilkaisun perusteella kotiloita ei ole e-amerikasta kotoisin olevia lähes ollekaan. joten laitan sitten luultavasti jotain tornikotiloita jonkin verran, onko 5kpl hyvä? ovat ilmeisesti aktiivisia liikkujia, ja siinä olisi yksi levänsyöjä.

[Neomarica]

Oma kokemus tetroista lehtikalojen kanssa on sellainen, että vaihtelevalla menestyksellä voivat elää samassa altaassa. Pienet lehtikalat ei saa tetroja syötyä. Isot saa ja mitä pienempiä tetroja, sitä nopeammin häviävät. Ostin kerran kardinaalitetratäydennystä lehtikala-altaaseen. Tetrat olivat hieman alamittaisia ja kun valot sammuivat, näin kuinka lehtarit kävi vaakaan ja sinne vilahti pikkuiset tetrat parempiin suihin ennen kuin ehdin tekemään mitään. Isommat kardinaalit ja mustaneontetrat saivat olla rauhassa.

Samassa altaassa menestyi musta- ja puna-aavetetrat vuosia. Ne oli korkeamman mallisia, eikä niitä hätyytellyt kukaan. Paitsi sitten yhden kerran kun tajusin, että kaikki musta-aavetetrat olivat hävinneet altaasta yks kaks. Ei ruumiita, ei mitään. Kukaan ei tunnustanut syöneensäkään niitä. Jäi täydeksi mysteeriksi mihin ne katosivat.... Puna-aaveet jatkoivat elämäänsä ja lopulta kuolivat yksi kerrallaan vanhuuteen tms pitkän ajan kuluessa.

Nyt kun ostin pari noita manacapurulehtareita, jotka ovat vielä reilusti kesken kasvuisia, näin kuinka ohitse viilettävä otto herätti niiden ruokahalun ja syöksähtivät perään. Vielä otot eivät ole vaarassa kun eivät mahdu lehtarien suusta sisään, mutta voi olla että joku päivä ovat.

Voi olla myös lehtareista yksilöinäkin kiinni onko ne kiinnostuneita tetroista ruokana vai ei. Yhteiseloa saattaa parantaa se jos lehtarit otetaan jo pienenä altaaseen jossa tetroja, ne eivät miellä niitä välttämättä ruoaksi isoksi kasvettuaankaan.

Kerritetra ei ole tuttu, enkä osaa arvioida sen kokoa.

[kr70]

Voihan altaan sisustaa mangrovella ja laittaa lisäksi pehmeätä syötäväksi kelpaavaa puuta plekoille, jos niitä haluaa.

Ei joka altaassa ole pakko olla levänsyöjiä. Jos aiot tummavetisen akvaarion biotooppimeinigillä, niin laita himmeähkö valaistus spottilampuilla (imitoi sademetsäpuiden lehvien välistä tulevia valonsäteitä), niin leville ei ole tarpeeksi valoa. Juuri spotteihinhan voi sitten laittaa jonkin kasvin. Piilevää sinne siitä huolimatta tulee, mutta ei siitä mitään haittaa ole. Täysin levätön allas näyttää luonnottomalta.

Isoleopardimonninen sopii varmaan, jos sellaisen löydät. Tavallisia leopardimonnisia (C. trilineatus) ainakin löytyy, tosin ne yleensä myydään C. julii:n nimellä (joka on jaguaarimonninen, ja jota on hyvin harvoin tarjolla). 8 kpl sopii.

Kerritetra käy, mutta sillä ei ole tiukkaa parvikäyttäytymistä, vaan urokset puolustavat pieniä reviireitä. Se on vähän isompi kuin neontetra, jota lehtarien sanotaan ruokanaan käyttävän.

Samaa mieltä Neomarican kanssa, että pienten tetrojen ja lehtareiden yhteiselo sujunee, jos ne ostetaan suunnilleen yhtä aikaa pieninä. Jos isojen lehtareiden seuraan laitetaan nuoria pieniä tetroja, ne ovat suuressa vaarassa hävitä.

[aixaxperniii]

Entäs kolumbiantetra (safiiritetra)? Onko niillä tiiviimpi parvikäyttäytyminen? Katoin pari videota kerritetrasta ja vaikuttivat vähän hektisiltä ja eivät ihan kauheen hyvin joo parvessa pysynyt, kuten mainitsit. Vaikka videossa allas oli 500l, silti olivat aika erillään ja viipottivat päästä päähän ainakin yhdellä videolla. Ihan semmoista parvikala en hae. Mieluiten suht tiivis parvikäyttäytyminen ja ei hektistä juoksentelua ympäri akvaariota.

Pahoittelut muuten jos kyselen koko ajan ja annan uusia kalastoehdotuksia, mutta se taitaa olla tän palstan tarkoitus Tahdon vaan että kaikki kalaset viihtyy yhdessä eikä ketään popsita.