105 l kasviakvaario asukkeineen

Pidä päiväkirjaa akvaariostasi, tai dokumentoi akvaarioprojektisi etenemistä täällä
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Vs: Joo kiitos. Pitäisi aina muistaa että ne on suloisia, vaikka aina välillä tulee takapakkeja. Nyt alkaa hieman väsyttää, olen laajentanut varmaan liian rajusti lyhyessä ajassa harrastusta ja hankkinut yhden ei niin helpon kalankin.

Päiväkirjaa:
Monnisista en löytänyt ajoissa tietoa mitenkään, ennenkuin kerralla hankin 50 poikasta, luulin että ne kasvaisi aikuiseksi jo 1 kk-2 kk. Mutta niiden kasvaminen voi kestää jopa 9 kk, riippuen antaako niille elävää ruokaa vaiko ei. Eilen pistin suodatusbakteereja ja kerrankin altaan ammoniakki on pysynyt yhden päivän matalana. Pitänee lähipäivinä jaksaa laittaa ne sängynaluslaatikkoon hiekan kanssa, jospas siinä vesi pysyisi puhtaana pitempään kun on hyville bakteereille kasvualusta. Se on melkoinen operaatio, kun minulla ei ole edes kahta samanlaista tuolia laittaa vierekkäin "pöydäksi". Se olisi nimittäin kätevämpää olla korkeammalla, koska muuten vedenvaihdosta tulee tosi hankalaa kun ei siihen saa lappoilmiötä, muutenkin voi niitä paremmin katsella silmien tasalta jos istuu penkillä. Poikaset ovat kamalan stressaantuneita osan pyydystämisestä vieläkin ja antaa niiden olla rauhassa edes pari päivää.

Monnisista pitäisi tehdä lyhyt opas oppimieni mokien kautta (nämä lisäksi yleisten ohjeiden lisäksi):
1. Älä laita samaan astiaan koskaan enempää kuin 20-30 poikasta, sekin on jo paljon. Mitä isompi astia sen parempi. Mieluiten iso akvaario, se sotkeentuu aivan liian nopeasti.
2. Monniset kasvaa todella hitaasti tarpeeksi isoksi luovuttamista varten, jotenka pitää varautua siihen, siihen voi kestää kuukausia.
3. Älä syötä enempää kuin 2-3 kertaa päivässä, tämä on riittävää, vaikka jotkut kasvattajat antaa niiden uida pohjaliemessä, joka on täynnä ruoantähteitä, ei missään tapauksessa. Ruoan pitää painua pohjalle välittömästi, siihen auttaa ruoan kastelu. Monniset voi ruokailla tunninkin, se ei vielä haittaa jos ei ruoki liian usein. Ne eivät ole nopeita syömäreitä. Jos tunninkin päästä ruokaa on jäljellä, ruokittu on liikaa.
4. Monniset häiriintyy tosi helposti ja sekin pilaa vettä nopeammin. Siksi pitäisi välttää liian kovaa käsittelyä ja tarjota siivoamisenkin aikaan niille piilopaikkoja.
5. Älä siivoa levänpuhdistussienellä! Se on liian iso ja monniset tarttuu siihen, eivätkä älyä väistää.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Pieni vesivahinko ja muita mokia

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Voi itku, taas uusi moka. Tilaamani suihkusetin taistelukalalle ehdin hakemaan vasta myöhään kun meni päivä isompaa poikasallasta laittaessa. Jotenka en illalla tarkistanut sen toimintaa ja aamulla monta litraa akvaariovettä oli valunut suodattimen ilmaputkea pitkin hyllykköön kastellen alusmaton, joka oli imenyt paljon vettä, luultavasti akvaarionkin alle, sekä alle hyllykköön. Vaikka laitoin ilmaletkuun korkin, se ei ollut pitänyt, vaan vettä oli tihkunut suuret määrät hyllykköön. Otin ilmaletkuosan välistä pois. Ilmaletku toimii suodattimen lisäosana ilmastimena akvaarioon, joka ei todellakaan siis ole yhteensopiva suihkusetin kanssa, en sitäkään tiennyt. Lappoilmiö imee veden akvaariosta.

Ihmettelen yhä mihin vesi oikein on kadonnut, ainakin 10 litraa, koska mitään isoa lätäkköä ei mistään löytynyt. Luultavasti akvaario pitää nyt purkaa, mikä on todella iso työ, että hylly alta pääsee kuivumaan. Katsoin ettei hyllylevy ole läpi kostunut kuin siitä kohden mistä vesi on tippunut läpi yön. Onnekseni hyllyn alla olevat pahvilaatikot olivat imeneet todella paljon vettä, sekä hyllykön levyt tasaisesti ympäriltä vuotokohtaa. Pieni lätäkkö löytyi hyllyn alta, jonne onneksi yltää pyyhkimään ja lattia oli imenyt jonkin verran vettä. Kuivasin lattian kohdasta johon vesi oli tippunut, siitäkin oli puu jonkin verran turvonnut. Ehkäpä vesi on rakenteissa nyt, en tiedä. Se näyttää paljon vähäisemmältä kuin mitä on, mikään paikka ei ole todella kostea, paitsi akvaarion alusmatto, joka on todella huokoinen ja imenyt suurimman osan vedestä. Se on vanha jumppamatto, jonka olen leikannut kokoonsa. Pyyhin maton talouspaperiilla niin hyvin kuin voin, sekä sen alle, mikä ei ole vielä akvaarion alla.

Poikasaltaan laittokaan ei sujunut hyvin. Minä olen väsynyt poikasten hoitoon ja toivon että ne on pian luovutusikäisiä. Itselle tuo iloa lähinnä nuo isoimmat poikaset jotka ovat jo "turvallisesti" 60 litran akvaariossa ja jotka aion itse pitää. Poikaset oli ihan hermona kun jouduin tyhjentämään altaan aika matalaksi että sen voi turvallisesti nostaa lattialle sillä aikaa, että järjestän kahdelle tuolille sängynaluslaatikon. Sen verran köyhä olen, ettei edes löytynyt kahta samanlaista tuolia, eikä samankokoistakaan, toinen on sentin matalampi, jotenka laitoin kirjan väliin ja sen päälle hyllylevyn joka jäi yli 60 litran akvaariohyllyköstä. Sen päällä mahtuu makaamaan todella huonosti iso mutta matala sängynaluslaatikko, etureuna jää n. 5 cm roikkumaan yli hyllylevyn reunasta, joka taas puolestaan on kahden tuolin varassa. Hiekkaa ei meinannut riittää peittämään koko pohjaa. Siinä on todella ohut kerros nyt hiekkaa, vain n. puolisen senttiä. Vettä meni siihen yllättävän paljon, n. 40 litraa, ennenkuin suodatin peittyi tarpeeksi.

Entinen allas oli taas yllättävän pieni, n. 15 litraa. Se haisi todella pahalle pestessä, ei sitä saa pidettyä tarpeeksi puhtaana. Toivon että nyt kun on hiekkapohja, altaaseen pääsee tulemaan viimein hyötybakteereja. On todella ylivoimaista vaihtaa poikasaltaan vesi ja imuroida pohja päivittäin kun se tapahtuu kuukausikaupalla. Laskin että poikasia on hengissä poikasaltaassa enää 19, joista 8 on isommassa 60 litran akvaariossa. Siis 27 monnisen poikasta on selvinnyt, eli lähes puolet on kuollut, kun ei ole ollut tarpeeksi isoa systeemiä niin isolle määrälle poikasia. Jos joka päivä ammoniakkia pääsee syntymään edes 0.5, ei systeemi ole toimiva. Koska suodatusbakteeristo ei muovipohjalla toimi ilman laajaa kasvistoa, niin nitriittiäkään ei synny, se on pelkkää ammoniakkia ja alkaa haiskahtaa usein jo päivän välein. Monniset ovat vaativia kun syövät paljon, sekä myös myrkyttävät vettä stressaantuessaan. En tosin tiedä, milloin niillä myrkky alkaa toimia, en tuollaistakaan asiaa aiemmin tiennyt. Monnisista löytyy todella huonosti tietoa lajina jopa kaivelemallakaan netistä. Se oli täysi yllätys, miten hitaasti ne kasvaa aikuiseksi, siinä voi kestää jopa 9 kk, riippuen tietty monnislajista.

Huomaamatta laittaessa uutta allasta, meni aikaa 2 tuntia ja en älynnyt jättää ilmakiveä päälle entiseen altaaseen. Isoin monninen alkoi kellua pinnalla kuolleen näköisenä mutta säikyttäessä sitä se liikkui. se jatkoi tuota outoa tapaansa useaan kertaan jopa uudessa altaassa, ennenkuin toivon mukaan rauhoittui. Toivottavasti se ei ole kuollut. Sillä luultavasti oli ilmanpuute ja haukkoi ilmaa pinnalla. Siksi pistin illaksi ilmakiven isoon poikasaltaaseen, joka ei oikeastaan joutanut artemiakasvattamosta. Yöksi siirsin ilmakiven kasvattamoon takaisin.

Artemian kasvatus sentään Hobby artemiakasvattamolla on juuri niin vaivatonta kuin toivoinkin. KUnhan muistaa tyhjentää uudet kuoriutuneet artemiat joka aamu, koska nehän alkaa kuolla jos loppuu ruoka ja tällöin vesi alkaa haista. Tyhjennys tapahtuu vain nostamalla siivilä ylös, samalla ei suolavettä tule akvaarioon, vaan pelkät artemiat. Vesi alkoi haista jo ensimmäisessä erässä kun tuli postista pelkät artemian munat ilman kasvattamoa. Pistin litran astiaan tavallista merisuolaa, luultavasti liikaa ja vain muutama kerrallaan kuoriutui, kun kuoriutui lisää, entiset alkoi kuolla ilmeisesti jo nälkään ja ilmastimesta huolimatta astia alkoi haista märänneelle hyvin pian. Onneksi JBL artemio mix:kin toimii hyvin myös tuon kasvattamon kanssa, kunhan muistaa pistää uloimmille renkaille koko seoksen, ettei keskelle tule munia. Siinä on mukana myös suola, sekä ruokaa artemioille. Mutta silti harmittavasti varsinkin jos astiaa joutuu siirtämään, munia pääsee aina muutama siivilän päällekin kellumaan. Kasvattamossa on myös reikä ilmastinletkulle, mikä on todella kätevää. Mutta epäilen silti mahtaako monniset älytä suodä niitä, en ole nähnyt niiden virkistyvän kertaakaan kun olen pistänyt artemiaa altaaseen. Ne on muutoksesta hyvin arkoja, eivätkä tulleet syömään koko iltana tarjoamaani pohjatabletin palasta. Mutta aamulla se jo onneksi oli hävinnyt. Illan ne uivat vain paniikissa ympyrää, ehkäpä siksi kun vaihdoin veden 100%:sti enkä viitsinyt laittaa entisen akvaarion vettä yhtään uuteen altaaseen. Yritän pitää alhaista valaistusta, jos ne siitä rauhoittuisivat.

Taistelukala syö edelleen huonosti. Nyt kuitenkin saapui herkkuruoat kalalle. Tilasin Tetra Betta -hiutaleita sekä Atison's Betta Pro kelluvia rakeita. Tarjosin tänään kumpaakin ja se mietti todella pitkään jokaisen palan kohdalla maistellako vaiko ei. Lopulta se suostui ottamaan suuhunsa niitä rakeita. Onneksi ylijäävät rakeet ja muut taistelukalan ruoat kelpaavat muille kaloille, ovat oikeaa gourmet herkkua kun niissä on laadukkaita proteiineja. Ensin se söi vain 2 tavallista ruokaraetta päivässä, sitten 4. Enempää se ei halua ruokaa koskaan. Nyt se taisi syödä taas 4 raetta. Se on syönyt myös oudosti pintakasveja vähemmäksi ja lisäksi se tykkää niellä ilmaa.

Pinnalla on kuplia, en tiedä onko ne taistelukalan tekemiä vaiko ei. Olen huomannut että Easylife Aquamaker suurina pitoisuuksina tekee pintaa hieman kuplaisemmaksi. Muistaakseni lapsena kuplat taistelukalan tekeminä on isompia ja jotenkin "limaisia". Olen pyrkinyt pistämään suodattimen kiinni taistelukalan syömisen ajaksi, mutta nyt suihkusetin kanssa virtaus on todella pieni, paitsi ikävä kyllä takaseinässä, jossa on sen lempikasveja. Se on virtauksesta huolimatta yrittänyt kovasti nukkua punaisen kasvin lehdillä, jonka nimeä en enää muista. Olen nyt nähnyt sen onneksi tekevän myös partiokierroksia tankin ympäri, vaikka yhä se enimmäkseen tykkää vain makailla jättimäisen kelluvan catappalehden alla.
20230120_144603.jpg
20230120_144556.jpg
20230120_144503.jpg
20230120_110135.jpg
20230119_134334.jpg
20230119_134327.jpg
20230119_134318.jpg
20230117_110045.jpg
20230116_142321.jpg
20230116_135522.jpg
20230116_135505.jpg
20230116_135501.jpg
20230116_135455.jpg
20230116_133521.jpg
20230115_180404.jpg
20230114_132603.jpg
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Katastrofin välttyminen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Voi mikä onnen tunne tuleekaan kun päivä on ollut pilalla kokonaan ja viimein saatiin akvaario kuntoon. Pahimmalta katastrofilta on ilmeisesti vältytty. Hyllylevy oli turvonnut kosteudesta kuperaksi ja se piti poistaa ja porata uusi, onneksi oli varalla jäänyt yksi ylimääräinen levy. Kuivausoperaatio oli valtava, pitää huoli ettei vettä ja kosteutta jäänyt minnekään. Entäs sitten kalat. Ne piti nostaa vesineen lattialle siksi aikaa, kunnes saa siivottua kosteuden hyllyköstä pois. Hyllykön sivulevykin oli ottanut kosteutta ja siinä oli kupruja. Sen kestävyys hieman huolettaakin. Poistin kaloilta nostoa varten vettä niin paljon, että pohjalle jäi vain sentti korkeimmasta kohdasta, syvimmässä kohdassa oli 5 cm vettä. Neontetrat oli ihan hermona, mutta taistelukalahan vain ilmeisesti tykkäsi pienestä lätäköstä. Koska operaatioon meni tunteja, pistin ilmakiven kaloille, mutta kun siinä alkoi kestää, pistin myös suodattimen ja lämmittimen matalaan veteen toimimaan siksi aikaa. Pistin sankollisen vettä lisää, ettei kasvit kuivu kokonaan. Mutta nostoa varten sankollinen piti taas tyhjentää pumppaamalla sankkoon että pohjalla taas oli 1-5 cm vettä. Ja lopuksi täyttää vesi uudestaan akvaarioon ja asentaa kaikki tekniikka takaisin.

Entäs sitten hyllylevy. Juuri eilen pistin sen tueksi poikasaltaan alle, poikasallas piti tyhjentää puolilleen, nostaa hieman allasta, että saa ujutettua toisen hyllylevyn sen alle. Apuna oli onneksi veli ja hänen vaimo. Lisäksi piti vaihtaa vesi isoon akvaarioon, koska olen lykännyt sitä päiviä, kun ei ole jaksanut ja huvittanut. Siinä siis odotellessa, että veli kävi hakemassa asennustarvikkeita lisää. Lisäksi akvaarion alla ollut jumppamatto oli imenyt kosteutta niin paljon, että se oli pilalla ja se piti vaihtaa ja leikata siitä uusi sopivan kokoinen pala. Koko ajan ajattelen että niin paljon pahemminkin olisi voinut käydä. Kosteutta on kertynyt myös ilmaan niin paljon, että pitänee tuuletella päiviä sitä pois. Vesi on ehdottomasti [sensuroitu] materiaali kuin ilma, jos jokin venttiili pitää ilman, vettä se ei välttämättä siis pidä. Riippuen tietenkin paineesta, ja tuo uusi suihkusetti aiheutti sen verran voimakkaasti painetta, että vesi tuli suodattimen ilmaletkulisäosasta ulos huolimatta päässä olevasta heikosta tulpasta, joka yleensä ikäänkuin poistaa ilmaletkun "pois käytöstä".
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Vesivahinkohan se on jokaisen akvaristin painajainen. Hyvä ettei käynyt pahemmin!

Tuolinpäällyspoikasallas on tosi fiksu viritelmä!

Jos artemiat kuolee nopeasti kasvattamossa, veikkaan syynä olevan seuraavan ilmiön. Ilmeisesti olet laittanut JBL artemio mixiä ulkokehälle sekoittamatta sitä veteen (joo, ei saakaan sekoittaa, ettei munat mene keskeen). Ulkokehällä suola painuu pohjaan ja liukenee hitaasti veteen, mutta suolainen vesi jää sinne ulkokehän pohjalle. Suolainen vesihän on painavampaa kuin makea. Jos vesi on aivan liikkumatonta (kuten tässä tapauksessa pitääkin olla), suolainen vesi ei pääse sekoittumaan makeaan kunnolla. Siten altaan keskellä, minne kuoriutuneet artemiantoukat kerääntyvät, vesi on hyvin vähäsuolaista, joten toukat eivät elä siellä kauan. Ymmärrän, että haluat hyödyntää artemio mixin etkä heittää pois. Siksi ehdotan seuraavaa: Sekoita ensin veteen suolaa ilman munia puolet suositellusta määrästä toisessa astiassa ja hämmennä hyvin kunnes on liuennut. Kaada suolavesi kasvattamoon. Laita artemio mixit ulkokehälle sekoittamatta. Nyt suolapitoisuus pitäisi olla tarpeeksi korkea myös kasvattamon keskellä. Artemia on sopeutunut erilaisiin suolapitoisuuksiin: puolet merivedestä riittää hyvin mutta myös kaksinkertainen meriveden suolapitoisuus passaa.

Artemiantoukat pitäisi syöttää muutaman tunnin kuluessa kuoriutumisesta, koska niiden ravintoarvo laskee koko ajan. Toukat alkavat syödä vasta 1-2 päivän ikäisenä. Tähän saakka ne käyttävät ruskuaispussiaan. Ruskuaispussi hupenee alussa nopeasti. Juuri ruskuaispussin sisältö on kaloille ravitsevaa. Ilman ruskuaispussia artemiantoukkien ravintoarvo on alhainen. Myöhemmin ravintoarvon saa nousemaan syöttämällä toukkia, mutta se ei onnistu Hobby-kasvattamossa; siihen tarvitaan isompi allas, jota ilmastetaan kevyesti. Juuri tällaiseen altaaseen on tarkoitettu munien seassa oleva ruoka (leväseos). Hobby-kasvattamossa vesi ei liiku joten leväseos tarttuu pintoihin tai kelluu eikä siten ole toukkien käytettävissä, vaikka toukat jo söisivätkin. Se alkaa pilaantua samoin kuin tyhjät munankuoret; siksi toukat eivät elä kasvattamossa kovin kauan vaikka suolapitoisuus olisi oikeakin.

Kasvattamoa ei tosiaan saa heiluttaa, etteivät munat mene keskeen. Jos kasvattamon antaa olla täysin liikkumattomana, kaikki munat jäävät nätisti ulkokehälle. Siksi ei myöskään saa laittaa ilmastinletkua. Käsittääkseni se reikä ei ole letkulle. Koska allas on laakea ja matala, happea liukenee veteen tarpeeksi.

Artemiantoukat voi huuhtoa nopeasti vesihanan alla, jotta suolaa poistuu. Mutta varo, ettei vesisuihku ole liian voimakas, muuten toukat linkoutuvat haavista lavuaariin. Jos vesi on kuumaa, toukat kuolevat heti.

Taistelukalahan pystyy käyttämään ilman happea haukkaamalla ilmaa kurkussa olevaan labyrinttielimeen. Siitä se ilman "nieleminen".
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Vs: ahaa, luulin että se reikä on ilmaletkulle ja olen käyttänyt pientä ilmastinta Hobby -kasvattamossa. Pitänee tutustua asiaan. Arvelin vain että kuolevat pian tuossakin kasvattamossa, en ole huomannut nyt mitään hajuja tuossa uudessa. Ne kuolivat aiemmin nopeasti litran astiassa, minulla oli silloin pelkkiä munia ja merisuolaa. Se alkoi haista jo parin päivän päästä niin pahalle, että poistin sen. Tosin ne artemian munatkin haisi paljaaltaan tosi pahalle. Olen käyttänyt talouspaperia munien poistamiseen uudessa kasvattomossa siivilän päällä, jotka kelluvat pinnalla. Aina niitä on muutama, lie ilmastimen takia.

Päiväkirjaa:
Ompa ilo katsoa, että "taisto" on virkistynyt, se teki ruokailun jälkeen vinhan uimakierroksen ympäri tankkia, sillä on nyt voimia nopeastikin uida! Se myös reagoi tervehdykseen. Se kuulee kun puhun sille. Kivaa. Attison's Betta pro -eväs on toiminut. Muu ruoka tuolle nirsolle ei kelpaa. Ei myöskään Tetra Betta flakes. No ne voi syöttää neontetroille, mutta taitavat mennä hukkaan kun tetrat hyökkää kyllä monnisten ruoan kimppuun pohjallekin ja ovat mahat pulleina, ruokaa pitää laittaa sen verran, että 8 kpl monnistakin saa pohjalla ruokaa. Kalanhiutaleet on kyllä menneet vanhoiksi eikä ne kelpaa oikeastaan millekään kaloille enää. Raeruoka on kyllä kelvannut vieläkin eikä haise vieläkään pilaantuneelle. Mutta sitäkin taistelukala on syönyt huonosti. Sillä puuttuu jostain syystä päästä suomuja, mutta ei se muuten vaikuta mitenkään sairaalta. Laitan tietenkin varalta myös Vooglea nyt viikottain jos muistan kaikkiin akvaarioihin.

Monniset on älyttömän säikkyjä poikasaltaassa. Epäilyttää minua tuo systeemi, mutta tuoleilla ovat siksi, että pystyn lapolla poistamaan vettä kun on kyllin korkealla. Jos se alkaa vääntyä tai tulee muuta epäilyttävää ettei se ole kyllin tukevasti jalustalla, niin pitänee laittaa se hätätapauksessa lattialle. Rumahan se myös on. Mutta sentään voi katsella hyvin ylhäältäpäin poikasia ja näkee niitä viistostakin. Muutoksista ovat vain kovin arkoja, eikä ne uskalla tulla syömäänkään kuin pimeällä. Nyt pidän valoja ihan poissa. Tämä on todiste että monnit traumatisoituvat, hah. Ikävä homma, koska ne eivät pitäneet päivittäisistä siivouksista. Varsinkin kun välillä jouduin ottamaan kaikki piilopaikat niiltä pois, ne uivat paniikissa ympyrää. Ehkäpä niilä on myös arka ikä, koska ne aistii liikkeen ja näkee kauemmas. Mutta monniset eivät ole niin arkoja 60 litran altaassa. Ne tuntuvat viihtyvän siellä. Ehkäpä myös kuvittelen, enhän minä oikeastaan tiedä mitä niiden päässä oikein liikkuu.

Törmäsin jännään videoon youtubessa yöllä kun en saanut unta. Että kaloillakin on "kieli", ne puhuu. Niiden ääniä vain ei ihmiset kuule. On niillä ainakin varoitusääniä yms.. tuossahan on järkeä. Ihmettelenkin miten kalat kommunikoivat keskenään, varsinkin jos on sosiaalinen laji. Liikkeelläkö vai pelkillä hajuillako.. Kalat on paljon älykkäämpiä kuin kuvitellaan. Sammakoista en tosin tiedä. Törmäsin sammakonhoitovideoihin ja päädyin siihen huomioon, että ne on vielä vaikeampia ja epäkiitollisempia lemmikkejä kuin kalat. On nekin suloisia, jos hankkisin matelijoita, harkitsin aiemmin sammakkoa lemmikiksi. Minä kun en pysty pitämään karvaisia lemmikkejä. Mutta noissa kaloissa on kyllä liikaakin jo hoitamista, jotenka kiitos ei. Tyydyn katselemaan kaikenlaisia lemmikkivideoita youtubesta, joka on loistava keksintö.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Akvaarioiden arkea ja onnea..

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Taistelukalan virkistyminen jatkuu. Se ei silti suostu syömään kahdestikaan päivässä, vaikka tarjoaisikin vähemmän. Olen kyllä tarjonnut aika paljon aamulla gourmetruokaa, jonka se nyt on syönyt melkein kaikki. Parina päivänä sillä oli niin pullea maha, että pelkäsin että sillä on vesipöhö. Pistin varalta 2/3 tl epsomsuolaa tankkiin, jos sillä on vain ummetus. Lisäksi olen laittanut taistelukalaa varten "kompromissilämpötilaksi" 25 astetta tankkiin, joka on vähän liian korkea täplämonnisille. Mutta ilmeisesti sillä ei ole mitään hätää.

Nyt se käyttäytyi oudosti, ehkäpä se leikkii. Se tykkäsi syöksähdellä pitkin tankkia kuin olisi väijynyt jotakuta, välillä kääntyli ja teki äkkipysähdyksiä. Nyt näen sen evätkin kunnolla, ennen ne oli litissä kehoa vasten, nyt se käyttää niitä jalkoina, yläevää tasapainoon, alaevä on jalkana, varsinkin jos se käy pohjalla. Se onkin aika liikunnallinen kala, luulin että se on luonteeltaan laiska ja vain tykkää maata paikoillaan. Se ui monesti vinhasti tankkia pitkin ympyrää. Suihkusetti on auttanut, ehkäpä kova virtaus pelästytti/väsytti sen. Nyt virtauksen pitäisi jakautua tasaisesti pitkin tankkia. Se osaa etsiä lyhyitä levähdyspaikkoja, jonka jälkeen se taas tutkii tankkia. Se on silti outo kala enkä ymmärrä sitä. Se on niin kaunis, että minua hermostuttaa vähän sen hoito. Minulla on tunne, että se on hyvin nuorikin vielä, vaikka komean näköinen ja kokoinen jo. Tuollainen piristää mieltä suuresti, kun kaikki kalat on terveinä. Sillä on silti suomuja lähtenyt paljonkin päälaelta, enkä tiedä miksi. Jos kala on virkeä, ei ole mitään syytä huoleen tosin. Sen suu oli värjäytynyt kuparinruskeaksi kun se tykkäsi värjötellä kelluvan jättimäisen catappanlehden alla. Nyt lehti on pohjalla. Pitäisi tarkistaa onko siitä kulunut jo 2 viikkoa, että pitää vaihtaa lehti.

Kävin katsomassa kaupassa taas taistelukalanaaraita. Toisaalta kun kaikki on nyt hyvin, niin uskaltaako soppaa enemmän hämmentää. Mutta on ne suloisia, ne on melkein vielä suloisempia kuin koiraat. Ne ovat niin pieniä ja virkeitä kaupassa. Siellä oli pinkkejä, kirjavia, punaisia ja sinisiä kaloja. Vaikka punainen olisi komea, niin minulla on joku hassu olo, että haluankin sen pienimmän pinkin kalan sieltä kaupasta, ehkäpä ensi kuun budjetista. Mieluiten haluaisin toisen valkoisen, mutta se on harvinainen väritys. Tai ehkäpä purppuran värisen, se on kaikkein harvinaisin väri. Pitäisi vain arvata, mistäköhän yksilöstä tuo koiraskala mahtaisi pitää. MInusta sen nimeksi sopii paremmin Otto kuin Merlin/Marvin nimeksi. Otto oli nimeltään meidän ensimmäinen undulaatti pienenä, hyvin rauhallinen ja viisas. Mutta en tiedä onko tuo rauhallinen edes, mutta ei se aggressiivinenkaan ole. Minusta se on hyvin varovainen kala, sekä haluaa paljon aikaa kaikkeen uuteen tutustumiseen. Toinen arkisempi nimi mikä sopisi sille on Hermanni, se on vähän sellainen söpö nimi.

Kyllähän ensimmäisenkin tankin kalat on söpöjä ja niiden virkeys tarttuu. Leväbarbit on hulluna syömään ja tulee kerjäämään joka aamu lasiin ruokaa. Tankissa käy vinha kuhina aina kun pistän ruokaa. Monnisnaaraat on yhä kasvaneet kokoa, ne on jo 2 kertaa isompia kuin koiraat. Niistä pieninkin on nyt täysikasvuinen, alussa se oli kaikkein pienikokoisin. Sillä on todella komean pitkä selkäevä, joka saa sen näyttämään ihan eri lajilta suorastaan. Lisäksi sen sivuevät ovat kasvaneet valtaviksi siiviksi. Se on minusta kiehtovimman näköinen kala, mitä koskaan olen elävänä nähnyt. Sen värityskin on kuin tabbykissan, siksi pidän täplämonnisista, olkoonkin vaikka kuin tavallinen kala. En osaa päättä kummat on suloisempia, koiraat vaiko naaraat. Koiraat ovat niin pieni' innokkaita koiranpentuja ja naaraat on todella komea ilmestys tankissa. Suurimmat kalat on kuitenkin leväbarbit ja viivoineen näyttävät nekin terveinä tosi komeilta.

Poikasaltaaseen mietin anubiasta, tai jaavansaniaista, koska minulla on vain 40 watin ledlamppu valaisemassa allasta. Jospas joku elävä hillitsisi ammoniakin syntyä. Kun altaassa saisi levän edes kasvamaan, olisi sekin jo jotain. Siinä on nyt kaikki sammal mikä minulla on mikä ei ole paljoa ja lisäilen aina silloin tällöin hipun pintakasveja, jotka eivät kyllä ole lähteneet minulla missään altaassa kovin kasvamaan. Sammal mahtaa kitkutella juuri ja juuri elossa ja alkaa haista pahalle. Ehkäpä sen pahan hajun pitäisi vain antaa olla ja odottaa, että sinne tulee jotain luonnollista.

Artemian poikasetkin alkaa minusta haista jo muutamassa päivässä myöskin kasvattamossa. Heitin pois ne, kun uusia kuoriutuneita oli vähemmän. Suurin osa munista edelleen jäi jostain syystä yhä kuoriutumatta. Päivittäin kuoriutuvien määrä ei ole paljoa. Kun saisi ne lämpöön, ne kuoriutuisivat kyllin nopeasti. Pistin myös pakastimeen suurimman osan kalanruoista. Pitää jotenkin opetella säästämään harrastuksessa, koska haluan ruveta lyhentämään velkaa, enkä pidentämään sitä.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Päiväkirjaa ja kuvia

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

En ole aikoihin jaksanut katsoa suurinta akvaariotani, miten siellä asukit voi. Leväbarbeilla näkee läheltä katsottuna pilkkuja pitkin vartaloa, kuin suomu olisi lähtenyt siltä kohden. Osa pilkuista leväbarbeilla on kuin pienen pieniä hopeahippusia, ehkäpä niillä on pilkkutauti. Olen odottanut että oudot oireet lähtisivät pois, mutta ne ovat vain levinneet. Kalojen virkeyteen tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut. Parilla kirsikkabarbillakin on pilkkuja. Minulla on hankittuna loisia vastaan Sera costapuria, mutta se sisältää formaldehydia, enkä haluaisi käyttää sitä kovin pikkukummassa. Kuitenkin oireet ovat silti hyvin vähäisiä, muutama pilkku parissa kalassa, mitä niillä ei ollut ennen.

Huomasin että aquaristikshop.comissa on Esha exitiä sekä Esha alxia, jotka tehoaa eri loisiin ja tuote on kehuttu. Oireet täsmäävät alxin kohdalla. En ole nähnyt aikoihin hankaavan kaloja itseään kiviin, mutta leväbarbit on säikkyjä ja hyppivät akvaariosta, ellen pistäisi kantta kiinni. Lisäksi niiltä on lähtenyt suomuja sieltä täältä, mitkä alxin kuvauksen mukaan ovat ankkurimadon puremia. Mutta ankkurimadot ovat normaalisti pitkiä, minä olen nähnyt vilaukselta joskus vain n. 1 mm pituisen valkoisen madon, mutta useimmiten näen vain pilkkuja siellä täällä kalan vartaloa.

Lisäksi Aquaelin Mini pat suodattimeen on olemassa kallis lisäosa, UV valo, olen pitkään harkinnut mutta päätynyt siihen etten tarvitse. Luin että UV suodatus ehkäisisi loisia ja bakteereja, mikä kuulostaa todella kätevältä. Lisäksi tankkiin osuu suora auringonvalo aamuisin, mikä aiemmin aiheutti veden vihreyden, se ei ole minua kovin paljon kuitenkaan haitannut koska nyt vesi on kirkasta. Häiritsevintä on yhä viherpilkkulevä, jota en enää uskalla myrkyttää. Olen yrittänyt varovaisesti lisätä fosfaattia 5 ml, mutta se on aivan liian vähän, se kuluu muutamassa päivässä kasveihin ja taas se on nolla. Viherpilkkulevä on ja pysyy ja jopa kukoistaa. Pitäisi muistaa 2 kertaa viikossa fosfaattia lisätä, tai sitten uskaltaa kerralla lisätä 10 ml kerralla. Se on hyvin työlästä, koska pitää mitata fosfaatin määrä ennen ja jälkeen.

En ole tyytyväinen 60 litran akvaarionkaan sisustukseen. Siihen ei oikein sovi paljon kasveja, mutta taistelukalat kaipaisivat paljon suojaa. Jos lisäisi kasveja, punaiset kasvit taas jäisivät nopeammin kasvavien varjoon. Pistin kömpelön ja painavan lasikannen siihen, jonka kiinnittimet huolettaa, ettei siitä haihtuisi niin paljon vettä. Vettä pitää täyttää jopa 2 kertaa viikossa, koska haihtuminen on niin voimakasta.

Osa poikasista yhä poikasaltaassa on vain n. senttimetrin pituisia tai alle ja näyttää että ne ovat vain n. 2 viikon, eikä 2 kk ikäisiä. En tiedä mitä niille teen, ei ne kasva ollenkaan isoiksi. Ehkäpä pitää laittaa ne omiin altaisiin kasvamaan, eipä nuo vie tilaa varmaan ikinä tankista. Ei niitä ikinä kauppaankaan voi lahjoittaa, ne on jotenkin vammaisia. Isoimmat 8 kpl on yhä kasvaneet aika nopeasti 60 litran akvaariossa ja alkavat näyttää jo luovutusikäisiltä, mutta minä pidän ne varmaankin kaikki itse, en halua ruveta niitä pyydystämään enää uudestaan. Monniset on kaikkein arimpia ja vikkelimpiä kaloja, vain leväbarbit voittaa ne siinä.

KUVIA:
Rehevöitynyt tankki:
rehevöitynyt tankki.jpg
rehevöitynyt tankki3.jpg
Otto uimassa:
otto uimassa2.jpg
otto uimassa.jpg
Otto ruokalevolla:
otto ruokalevolla2.jpg
otto ruokalevolla1.jpg
Tuolla täplämonnisella on komein selkäevä:
corydoras selkäevä3.jpg
corydoras selkäevä2.jpg
corydoras selkäevä.jpg
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Poikasaltaasta riparium

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Keksimpä tänä aamuna tehdä ripariumin poikasaltaasta että ammoniakkia ei syntyisi niin paljon, jospas juuret vetäisi jotain edes. Huono idea ollut laittaa multaa täytteeksi paikkaan jossa poikaset ruokailee, siinä on nyt jotain ällöttävää moskaa. Kahdella tänään näkyi uimarakkotauti, toinen makaa kyljellään pohjassa ja toinen makasi aamulla selällään pinnalla. Sen huomasin aamulla ja pistin sille epsomsuolakylvyn, sen maha oli turvonnut kuin olisi räjähtämäisillään. Ohje on netissä, että 1 tl per gallona, eli n. 5 litraa 5-10 min. Koska poikanen oli virkeä viidenkin minuutin päästä, kylvetin sitä 10 minuuttia, sen jälkeen se makasi liikkumatta shokissa ja luulin sitä kuolleeksi, pelkäsin annostelleeni liikaa. Kuitenkin se alkoi 10 minuutin päästä taas pyristellä uimarakkonsa kanssa. Nyt se välillä makaa pohjallakin, turvotus laski todella nopeasti, sillä se oli paisunut mahansa kanssa kuin ilmapallo. En tiedä selviääkö. Pistin vooglea tankkiin. Sen jälkeen lähdin Tokmannille jossa oli kaupan halpoja huonekasveja. Ostin myös kympillä kasvilampun, minulla oli onneksi pvc päällystettyä rautalankaa varastossa, jolla hätäisesti ripustin kasvit altaan reunaan. Se oli aika vaikeaa mutta onnistui jotenkin.
Paludarium1.jpg
Riparium2.jpg
Riparium3.jpg
Riparium4.jpg
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Taistelukala kuoli!

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Mitä hemmettiä! Näin taistelukalan makaavan pohjalla lempipaikallaan mutta pää alaspäin, nostin sen akvaariosta pois ja siihen oli iskenyt jo kuolonkankeus, jotenka ei se ole kauaa ollut kuolleena. Sillä on päässä mustuma, sillä siis oli jokin tauti, enkä lääkinnyt sitä! On tämä ahdistavaa ja surullista. Se oli vielä päivä pari sitten virkeänä ja uiskenteli pitkin tankkia, sitten taas ruokahalu oli heikompaa pari päivää, kuten tavallista. Tämä on todella järkyttävää ja surullista. En ole tehnyt mitään muutoksia akvaarioonikaan, vaihdoin eilen uuden catappan lehden ja se tykkäsi taas tapansa mukaan piilotella kelluvan lehden alla. En varmaankaan hanki uusia kaloja entisen tilalle. On tämä niin masentavaa.
Liitteet
Taistelukala kuollut2.jpg
Taistelukala kuollut.jpg
Neomarica
Junior Member
Junior Member
Viestit: 68
Liittynyt: 07:51, 18.05.2022
Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja Neomarica »

Voihan vitsit, otan osaa taistelukalan menetyksestä :cry: Ehkä se kuitenkin oli jo iäkkäämpi ja menehtyi sen takia. Luin, että oli ollut jo alusta asti jotenkin flegmaattinen. Taistelukalat ovat usein liikkeessä jo pitkän matkan tukun kautta tulleita ja lyhyt ikäisiä muutenkin. Harmillista ettei ehtinyt olla akvaariossasi kauempaa. Sekin vaikutti oudolta, että se joutui huilailemaan vähän väliä jossain, en muista, että omani olisivat sellaista joutuneet koskaan tekemään, vaikka pitkäeväisiä olivatkin. Siinä oli varmaan jotain vikaa (sairautta tai vanhuutta) jo sinulle tullessaan.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen + shokista toipumista

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Kiitos kovasti kauniista sanoista. Vähän olen vielä shokissa ja yritän siivoilla edes omaa kämppää, on sekin jäänyt vähemmälle huomiolle kalojen takia. Vein kalan paperinmutkassa biojätteeseen, ei sitä näin pakkasella mennä hautaamaan. Meni kyllä taistelukaloihin into, en hanki ainakaan tuollaista herkkää lajia enää. Testasin varalta vesiarvot ja ne kaikki oli kunnossa. Ainoa on, että olen joutunut vaihtamaan vettä aika useasti vesivahingonkin takia, se ja muutto uuteen kotiin lie stressasi kalaa kun oli jo muutenkin huonokuntoinen. Outoa miten se kuitenkin virkistyi huomattavasti ennen kuolemaa ja sitten yhtäkkiä väsähti. Näin on käynyt kirjoissa ihmisillekin.

EDIT: Nyt mietittyäni asiaa muistan että taistelukala vaikutti poistuessaan keskuudestani kyllä rauhalliselta kuin olisi vain nukkunut, se lepäsi eräällä lempipaikallaan nojaten juurakkoa vasten, mutta pää ylösalaisin, se oli ehkäpä väsähtänyt. Yritän miettiä että sillä oli sentään kohtalaiset viimeiset päivät mutta tämä ajatus jostain syystä tekee minut vain surullisemmaksi ja sentimentaalisemmaksi. Toisaalta on helpotuskin ettei tarvitse murehtia enää kalasta. Vielä eilen se reagoi puhutteluun, kuin olisi yrittänyt vain mielikseni syödä. Ehkäpä syötin sitä liikaa sen kuntoon nähden. Sanoin sille, ettei toki tarvi syödä. Olin oppinut kärsivällisyyttä kalan kanssa, se syö silloin vain kun on tosi nälkä, mielestäni se osasi syödä riittävästi kyllä kun vain tarjosin sille sen lempiruokaa. Mieleni on hieman katkera mitä kamaluuksia mahtavatkaan taistelukalat joutua sietämään tehokasvattamoissa ennenkuin päätyvät loppukotiin.. Toisaalta sillä saattoi olla esim. synnynnäinen sydänvika tai jokin muu joka johtuu varmaan liiasta jalostuksesta.

Se oli tosi omituinen kun viime päivinä kuin yritti kuntoilla itsensä hengiltä. Se innostui virkistyttyään tarjoamastani gourmetruoasta kuin uimaan kuntolenkkiä ympäri tankkia tai ehkä se oli levoton, en tiedä, se oli tosi virkeä, ehkäpä liikaakin. Se näytti välillä suorastaan hengästyneeltä. Viime päivinä se tuntui levottomalta ja säikyltä ja säntäili välillä ympäriinsä. En tiennytkään että se osaa syöksähdellä. Ensimmäisinä päivinä sillä ei ollut voimia edes uida ja näytti suorastaan pyörtyilevän. Parina viime päivinä sillä oli taasen huonohko ruokahalu. Enpä tiennyt millainen sen normaali käytös on, niin en osannut reagoida ja olisiko se auttanutkaan. Se kerkisi olla luonani vain vähän päälle 2 viikkoa. Moni surisi tällaista vain päivän mutta minulla menee varmaan mieli matalaksi monta päivää tämän takia. Tämä on aika rankkaa prosessoida.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Tässä kuinka taistoja kasvatetaan Kaakkois-Aasiassa:
https://www.youtube.com/watch?v=CnjKbczOUUc&t=8s
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Vs: Tuohan on ihan kauheaa.. Tuosto taistelukalojen kokosuosituksesta en ole itsekään varma, koska minusta tuntui jopa 55 litran akvaario sille liian pieneltä. Viimeisinä päivinä se ui ympyrää kuin vanki sellissään ja tuntui haluavan pois. Se näytti turhautuvan kun sen pää melkein törmäsi lasiin ja se joutui vaihtamaan suuntaa. Noh kuoleman kautta pääsi pois, miten ahdistavaa. Meillä oli lapsena taistelukala isommassa altaassa ja ne viihtyi siinä hyvin ja olivat onnellisia. En muista tarkalleen kokoa. Tuntuu että 55 litraisessa voin pitää vain nanokaloja, ne vaikuttavat ihan tyytyväisiltä ja monniset on onneksi niin yksinkertaisia että ovat melkein missä vaan tyytyväisiä, jossa on vain puhdas vesi ja paljon ruokaa, ehkä joku piilonenkin, ne on tarkkoja ammoniakista.
Neomarica
Junior Member
Junior Member
Viestit: 68
Liittynyt: 07:51, 18.05.2022
Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja Neomarica »

Joo samaa mieltä, että tuo Aasian kalakasvatus on ala-arvoista. Kotimaisilta kasvattajilta saadut kalat ovat oikea lottovoitto. Harmi ettei kotimainen kasvatus ole taloudellisesti kannattavaa. Täällä sentään välitetään kalojen oloista.

Meillä oli taisto 60-litraisessa. Kun sillä oli pintakasveja lähes koko pinta täynnä, se möllötteli tyytyväisenä niiden seassa ja uiskenteli vähemmän (paitsi ruoka-aikoina). Kävi välillä morsiamia vokottelemassa toisessa pöheikössä :mrgreen:
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Joo voipi olla että se on myös persoonasta kii. Minulla oli tunne, että taistelukalalla ei ollut kamalasti enää elämänhalua eikä viihtynyt akvaariossani vaikka tein kaikkeni tehden sen olon mukavaksi. Liekö pitkä sairaus tai huono kohtelu vienyt elämänhalun. Se halusi jo "vapaaksi" tästä elämästä ja kaipasi ehkä laajemmille vesille. Haluaisin uskoa niin. Ihminen on kautta historian väärinkäyttänyt kaikkein upeimpia eläimiä, niiden kohtalo on olla liian kauniita. Ikävä kyllä kalat on liian helposti lisääntyvää sakkia jotenka voidaan tuhlata kaloja huonoon kohteluun kun ne kuolee matkalla.

Tekisi mieli kysellä keltä nuo on tullut. Minulla on huijattu olo ja vihainen, että tuollaisia huonokuntoisia kaloja pääsee edes kauppaan. Ei välttämättä kaupankaan vika siis, vaikka meni halu kyllä ostaa sieltä mitään vähään aikaan tai edes vierailla. Taistelukalaan meni myös varmaan 100 euroa, kun ostin sille herkkuruokaa ja tarvikkeita. Nyt ne menee täysin hukkaan. Osa tuotteista ei ole saapunut vielä edes perille. Osan jo peruin. Ainoa lohtu on, että se sai sentään herkkua ennen kuolemaansa, ei sille enää tavallinen ruoka kelvannut. Onneksi en kerinnyt ostaa naarasta sille nyt turhaan.

Surullisin olo on siitä että en ole huomannut miten sairas se on. Kuolema ei sureta niin paljon kuin sen mahdollinen kärsimys. En tiedä edes mikä tauti sillä oli, tässä vaiheessa se tuntuu aika turhaltakaan tietää. Sillä on hyvin voinut olla vesipöhö, kun se oli niin turvonnut yhtenä päivänä. Olin näkevinäni sillä suomut koholla, mutta se mehi heti ohi. Epsomsuola laski turvotusta sen verran että se näytti normaalilta. Jos se söi vähänkään se pullotti aika paljon. Lisäksi sillä puuttui aikalailla suomuja päästä ja alkoi irrota enemmänkin, mutta siinä vaiheessa se oli jo hyvin virkeä, ehkäpä levoton. Sen pää oli kuoleman jälkeen jostain syystä ihan mustunut kohdasta josta suomut puuttui. Luin että suomujen lähtö voi johtua moninaisista syistä, vain yksi on sairaus. Parina päivänä sillä oli vaalennut suu, mutta sillä oli muutenkin aika valkoinen suu. Siihen oli tarttunut ruskeaa pigmenttiä catappan lehdestä jonka alla se tykkäsi värjötellä. Sekin meni ohi. Toinen tauti siis voi olla columnaris. Mutta muut kalat on onneksi vielä terveitä, enkä viitsi niitä mennä lääkitsemään. Lisäksi sillä oli lie vaikeuksia hengittää koska se alussa pysyi tiukasti pinnan tuntumassa. Hengitysvaikeudet helpottui Vooglella viikon kuluttua koska se ui jo jopa pohjalla välillä, eikä lepäillyt enää joka välissä. Se tuntui yleensä vain virkistyvän syönnistä ja teki sen jälkeen rivakoita uimakierroksia pitkin tankkia. Koska rakeet jäi kellumaan pitkäksikin aikaa pinnalle, se kävi kierrosten välissä "tankkaamassa" ottaen taas yhden suupalan. Jos se söi liikaa se otti pienen ruokalevon. Viimeisenä päivänä se taas katseli rakeita "miettien" pitkään minkäköhän noista suuhunsa uskaltaisi ottaa. Koska se virkistyi viimeisenä viikkona niin paljon että oli jo ihan kuin eri kala, niin oli kyllä järkytys nähdä se yllättäen kuolleena.
Neomarica
Junior Member
Junior Member
Viestit: 68
Liittynyt: 07:51, 18.05.2022
Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja Neomarica »

Pienet kalat on niin pieniä ettei ne välttämättä kauan kerkeä oirehtia ennen kuolemaa, jos siellä joku sisuskalu pettää. Jos tietää tehneensä parhaansa kalojen hyvinvoinnin eteen, suotta itseään soimaa. Herkkuruoat eivät ainakaan mene hukkaan. Herkkuja kaikille lopuille.

Itse ostin viikko sitten perjantaina ottoja 4 kpl, ja nyt niitä näkyy olevan 3 jäljellä. Tiesin kyllä, että ne ovat herkkiä, pieniä ja varmasti matkastaan ties mistä maailman ääristä stressaantuneita, mutta harmittaa kun yksi ei selvinnyt meillä kuin pari päivää. Ruokaa heillä on ollut yllin kyllin syötäväksi ja vesiarvot altaassani heille sopivat, loppuun en pysty vaikuttamaan. Jäljelle jääneet 3 näyttävät pirteiltä ja hyväkuntoisilta, silti vähän huolestuttaa selviävätkö isommiksi ja vahvemmiksi. Turhan pieninä niitä myydään, ja on ostettava sitä mitä on tarjolla kun lähimpään kaloja myyvään liikkeeseen on pitkä matka :roll:
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1671
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Taistosi voi hyvin olla Kaakkois-Aasian tuotantoa. Ostaessa kannattaa yrittää kysyä kalojen alkuperästä. Valitettavasti kauppias ei usein pysty sanomaan. Kotimaista tuotantoa on mitättömän vähän mutta myös Keski-Euroopassa viljellään laadukasta kalaa, esim Saksassa ja Tsekeissä.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Altaiden sisustusta ja siivousta

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Otan osaa oton puolesta. Alkuperäinen visio kalaharrastuksestani pitää. Silleen jaksan tästä raskaasta kalan kuolemasta huolimatta nysvätä. Kasvit ja kauneus oli alunperinkin pääasia ja kuin "luonnostaan" siinä sivussa hoituu kalat. Ja äärimmäinen raaka päättäväisyys kalojen tautien ehkäisyyn ja hoitoon. Ja mikä tuntuu ällöttävälle, on ällöttävää kuten esim etanat, sanoi kuka tahansa niistä mitä tahansa että muka ovat hyödyllisiä. Etanapopulaatio on räjähtänyt viime aikoina, kun ensimmäinen tankki on jäänyt vähemmälle huomiolle. Vesi haisee etanalle, etanoissa on aivan ominainen paha ominaishaju mikä ei voi olla terveellistä enää. Poistin tuossa muutama päivä sitten suurimman osan cabomboista ja sulkaärviöistä, jotka oli täynnä etanaa. Mahdotonta niitä on sieltä poimia. Joka tuumalla oli etana. Poistin varmaan 100 etanaa. Eilen huomasin että kierteisvallisnerian lehtien pinnat on täynnä etananmunia, poistin kaikki tänään, niitä oli montakymmentä kasvia ja erottelin ja pesin niistä parhaat takaisin tankkiin. Tottakai pohja piti imuroida ja siinä sivussa jouduin vaihtamaan 3 sankoa vettä, koska lappoimuri on tehokkain. Pohja oli täynnä moskaa.

Odottelen postista loismyrkkyä, koska olen nähnyt siellä täällä pilkkuja useammalla kalalla tai puuttuvan suomun. Kokeilen ensin ankkurimatomyrkkyä, jos ei tehoa muutamankaan viikon kuluttua hoidosta, niin sitten laitan tuota formaldehydiä sisältävää yleisloismyrkkyä. Mutta hätätilassa sitä odotellessa laitan akvaariosuolaa 8g/viikossa, joka on paras loisten torjuntaan, kalat olivat todella terveitä ja hyvävointisia silloin kun vielä käytin suolaa. Ehkä ne hillitsee mysö etanoita. Vain kun halusin monnisten munat onnistumaan oli syytä lopettaa se hetkeksi. Jos kaloissa alkaa näkyä mitään stressin merkkejä, lopetan. Ainakin käytän suolaa niin kauan kun vaikuttaa että tanksisa on niin paljon kaikkia muita ällöjä ötiäisiä.

Pistin alkuperäisen buddhapatsaan takaisin ja taakse laadukkaamman ilmakiven, että näyttää kuin patsaasta lähtisi kuplia. Kasvien karsiminen ei oikein onnistunut, se ei vielä näytä hyvältä, mutta pikkuhiljaa siitä tulee aina vain parempi. Etanoita on joka päivä kymmeniä näkösällä, eikä niitä jaksa joka päivä poimia. Harmi kun ei ole olemassa mitään etanamyrkkyä, jota voisi laittaa akvaarioon. Kunhan multa menee vanhaksi, vaihdan koko mullan, desinfioin kaikki kasvit sekä tankin, jospas etanoista viimeistään silloin pääsisi eroon. Kun olisi sellaista täsmämyrkkyä, mikä ei tapa etanaa, mutta estää esim niiden valtavan lisääntymisen. Sillä lailla niistä pääsisi myös eroon, kun entiset kuolisi vanhuuteen. Minun pitänee ostaa petokotiloita, niitä oli vielä kuukausi sitten myynnissä kaupassa, mutta joku ne sieltä osti kaikki. Pitänee tilata postista kunhan on taas rahaa.

Olen laittanut myös poikasaltaaseen ylijääviä kasveja. Kierteisvallisneria kun pärjää missä vaan, niin luulisi sen pärjäävän poikastaltaassakin. Pistin myös cabomban pieneen multatilkkuun kasvamaan. Olen pistänyt myös kaikki ylimääräiset kelluvat jaavansaniaisen "poikaset" sekä pintakasveja aina kun kerkeän. Tankki ei silti vielä toimi, ammoniakkia tulee joka toinen päivä mitatessa se 0,5. Joka päivä en viitsi mitata enkä vaihtaa vettä. Mutta sentään vesi ei haise heti enää pahalle. Kasvit tuntuvat sentään neutraloivan pahaa hajua. Silti 4 on kuollut uimarakkotautiin lyhyessä ajassa. Poikaset ovat tosi arkoja, koska eivät näe sivulle ja joudun lähestymään niitä ylhäältäpäin. On mahdollista että kaikki loput poikaset kuolee ja sekin pitänee hyväksyä. En osaa hoitaa niitä, mutta parhaani yritän. Huolimatta mistä tahansa "tököteistä" niitä kuolee koko ajan, suurin osa ei kasva edes. Nyt on alkanut olla jo isommat poikaset kuolleita. Ruokin toisen akvaarion poikaset vain kahdesti päivässä, siksikö lie ovat terveitä ja ovat kasvaneet hurjasti. Ne ovat jo ainakin 2 cm ja paksujakin kuin aikuiset. Nopeimmin kasvavat yksilöt ovat myöskin luonnostaan olleet terveimpiä. Poistin myös kuolleen sammaleen, toiset sammaleet eivät kumma kyllä haisseet pahalle. Ne ovat ennen ruveneet parissa päivässä haisemaan pissalle.

Lyhyesti: Kasvit antavat minulle energiaa, oma vesipuutarha olohuoneessa, kalat tuntuvat enemmän vievän sitä. Jos eivät menesty, niin en hanki uusia tilalle pitkään aikaan ainakaan. Olen enemmän viherpeukalo näemmä kuin aquaristi. Kasvit eivät vaadi niin paljoa kuin kalat. Jos itsellä on hyvä olo akvaariosta esim sen ulkonäöstä ja puhtaudesta, olen itsekin rennompi enkä murehdi kaloja liikaa ja tee hätäisiä päätöksiä.
Neomarica
Junior Member
Junior Member
Viestit: 68
Liittynyt: 07:51, 18.05.2022
Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja Neomarica »

En tiedä mitä loislääkettä suunnittelit, mutta loislääkkeessä ja niissä etanoissa on se huono puoli, että selkärangattomat kuolee useimpiin loislääkkeisiin. Sillähän pääsee kätevästi eroon kotiloista, mutta käytännössä se aiheuttaa altaaseen jonkin asteisen epätasapainon kun ne kuollessaan kuormittaa altaan vettä aika tavalla. Itse olen pari kertaa tän kokenut. Millään ei kaikkia kotiloita saa kerättyä, kun niitä lymyilee hiekassa, suodattimessa jne. Meillä tää epätasapaino on aiheuttanut sekä piilevä että sinilevä invaasion.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Kuvia

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Monnisen poikasista poikasaltaassa on tosi vaikeaa saada kuvia, koska ne on tosi hyviä piilottelemaan altaassa. Näen niitä kerralla ruokailemassa hämärässä n. 7 koskaan. Niitä pitäisi laskujen mukaan olla 14. Ne on aika arkoja jopa 60 litran altaassa, mutta enemmän sentään esillä.

Tässäpä viimeisimpiä kuvia:

poikasallas.jpg
monniset pikku2.jpg
monniset pikku.jpg
60 litrainen.jpg
60 litrainen2.jpg
monniset1.jpg
105 litrainen kokonaan.jpg
Yllä 105 litran akvaario siivouksen jälkeen, yhä on ylikasvaneet kasvit.
TaijaT
Junior Member
Junior Member
Viestit: 74
Liittynyt: 14:02, 17.11.2022
Sukupuoli: Nainen

Uudet tuotteet postista

Viesti Kirjoittaja TaijaT »

Etanoita on löytynyt nyt vähän vähemmän, kun olen siivonnut käsin joka päivä n. 100 etanaa, mikä työ. Seran etana-ansasta ei ollut mihinkään, toiminee puhtaassa levättömässä akvaariossa. Etanoille on runsaasti syötävää jokaikisen kasvin lehdellä, jotenka ne ei juurikaan keräänny siihen. Minua pelottaa käyttää loislääkkeitä, Esha on uusi lääkemerkki. Muutenkaan en uskalla enää levämyrkkykatastrofin takia käyttää mitään voimakkaita kemikaaleja. Kaikkia eshan tuotteita ei saa edes netistäkään kumma kyllä, Eshalla on jopa etanamyrkkyä mutta en löytänyt jälleenmyyjiä. Ultraviolettivalo ja lääke tuli eilen, mokasivat kotiinkuljetuksen kanssa, vaikka en ollut edes tilannut kotiinkuljetusta. Sen piti tulla ovelle jo toissapäivänä, mutta sitä ei yritetty edes toimittaa. Kokeilen ultraviolettivaloa ensin sekä akvaariosuolaa. Ei noissa kaloissa näy mitään stressin merkkiä, mutta pilkkuilu jatkuu, sieltä täältä puuttuu suomu kalalta, mutta en saa selvää noista leväbarbeista, mitä pienet pilkut oikein ovat. Monnisilla pilkut ovat isompia, kuin puuttuisi kokonainen suomu.

Minua hirvittää käyttää lääkettä 2 viikkoa, jossa on kiellettyä vaihtaa vettä kuin kerran viikossa. Lyhyet lääkekuurit ovat vähemmän stressaavia. Minun pitäisi joka päivä katsoa onko kaloissa stressiä ettei käy taas kuten levämyrkyn kanssa, etät kalat sairastuvat vakavasti. Tilasin myös litran Easy Life Aquamakeria, kun on halpaa Aquaristikshopissa sekä lisää Vooglea, sitä kun kuluu aina jos kala on vähänkään sairas. Lisäksi kasvilannoitetabletit on lopussa ja akvaariosuola, ainakin niitä pitäisi tilata lähiaikoina lisää. Artemian kasvatus on mysteeri, viime erästä ei kuoriutunut kuin muutama, suurin osa munista jäi kuoriutumatta. Nyt pistin takaisin ilmastimen kasvattamoon, sillä kuoritui sentään n. kolmasosa munista. JBL ArtemioMix on lie aika huono tuon kasvattamon kanssa, liekö huonoa muutenkin.

Kun kaloista ei olisi koko ajan niin suuri huoli. En pidä siitä ajatuksesta että ne saattavat sairastua. Se on hieman syönyt intoa ja lisäksi se, että olen tavoittanut sen mitä haluankin kalaharrastukselta, nyt on akvaariot "valmiit". Ehkäpä muutan vielä jonkun verran sisustusta. Juurikaan uusia kaloja en hanki. Hankin enää toisen ruokintalaitteen ja ehkä toisen halvan valvontakameran toiseen akvaarioon, jos joskus uskallan lähteä lomille. Ehkäpä sairastumiseen turtuukin, sekä kalojen kuolemaan, kaikkia kalojen kuolemia ei voi millään estää vaikka olisi kuinka paljon tietoa ja kokemusta sekä intoa hoitaa kaloja myöskin sairaana.

UV lamppu (1 W) Aquael Mini Pat filter -suodattimessa:
Ultraviolettivalo.jpg
Lode
Junior Member
Junior Member
Viestit: 76
Liittynyt: 23:03, 14.09.2020
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: 105 l kasviakvaario asukkeineen

Viesti Kirjoittaja Lode »

Olen mielenkiinnolla lukenut tätä päiväkirjaa. En enää oikein pysy perässäkään mitä kaikkia keinoja ja lääkkeitä olet jo kaloihin kokeillut. Mielestäni kaikki kalasi vaikuttavat kuvien perusteella oikein terveiltä ja hyvinvoivilta, kuten moni muukin on kommentoinut. Ja on hieno saavutus, että olet saanut useita monnisen poikasia kasvamaan jo noin suuriksi! Suurimmat ovat varmasti jo ohittaneet kriittisimmät kasvuvaiheet ja uskon, että selviävät aikuisiksi asti.

Suhtaudut todella antaumuksella kaloihisi, ja sehän on hienoa, että kalojen hyvinvointi kiinnostaa. Tunnistan itsekin sen, että jos kaloja tuijottaa hyvin paljon päivästä toiseen, niissä alkaa huomata pienimmätkin väri- tai ihomuutokset ja repeämät evissä yms. Usein kuitenkin tällaiset kuuluvat normaaliin elämään ja korjaantuvat ihan itsekseen kun vaan huolehtii veden laadusta normi vedenvaihtojen avulla. Esimerkiksi annan yhden oman tolkuttoman vanhan monniseni, jolla on milloin pullottanut toinen silmä, milloin muuttunut selkäevä ihan valkoiseksi ja milloin ollut mikäkin "vaiva" tai muutos kyseessä. Kuitenkin porskuttaa edelleen ja jokainen muutos on parantunut itsekseen vaan normaalilla akvaariohoidolla, vaikka ikää tällä monnisella on jo yli 10 vuotta. Vanhuus ei kai tule yksin kaloillakaan. Ja pieniä nirhaumia kaloissa voi verrata siihen, jos vaikka itse kolhaisisi itsensä johonkin. Haavan puhtaanapidolla se paranee nopeasti itsekseen.

Siksi, vaikka huolesi kaloista on kova, suosittelisin että lopetat ylimääräiset lääkintäkuurit, suolat ynnä muut, ja keskittyisit olosuhteiden vakiointiin ja pitäytyisit viikottaisissa vedenvaihdossa (poikasallas tietysti varmaan asia erikseen). Akvaarionpidossa olen huomannut usein toimivaksi sen, että mitä vähemmän sörkkii, sen paremmin kalat voivat. Unohtamatta tietenkin suositeltuja viikottaisia vedenvaihtoja. Mielestäni vakaat ja kaloille oikeanlaiset olosuhteet ovat avain onneen. Täytyisi myös muistaa, että varsinkaan loiset eivät akvaarioon tyhjästä ilmesty, vaan uusien kalojen mukana. Tauditkaan harvoin puhkeavat akvaariossa, jonne ei ole tuotu mitään uutta pitkään aikaan. Yksittäisiä kaloja aina välillä valitettavasti kuolee, niinhän homma toimii kaikilla muillakin luontokappaleilla. Mielestäni voisit nyt varsin hyvällä omatunnolla yrittää vaan vakioida olosuhteet ja katsoa miten käy. Ehdottomasti olet parhaasi yrittänyt jo tähän mennessäkin, ja olet varmasti hyvä omistaja kaloillesi!
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Akvaariopäiväkirjat ja projektit”