Lista aloittelijan kysymyksiä (uusi 200l kalattomana)

Akvaarioharrastuksen alkeisiin liittyvät ongelmat, kalojen yhteensopivuus ja mikä tahansa muu tärkeältä tuntuva asia.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
Suomuurain
Starting Member
Starting Member
Viestit: 2
Liittynyt: 13:08, 05.10.2021
Sukupuoli: N/A

Lista aloittelijan kysymyksiä (uusi 200l kalattomana)

Viesti Kirjoittaja Suomuurain »

Olen huomannut, että täällä usein kärsivällisesti jaksetaan neuvoa aloittelijoita, joten rohkaistun kyselemään. Jo aiemmista keskusteluista löytänyt paljon hyvää infoa (ja paljon jäänyt varmasti huomaamattakin), mutta epätietoisuutta yhä.
Akvaario ollut kypsymässä jo 5 viikkoa. Aloitin starttereilla ja entsyymeillä, kalanruokaa lisännyt hippusia kerrallaan muutaman päivän välein. On kasveja ja niiden mukana tulleita kotiloita (niin siinä kävi, mutta ajattelin elää asian kanssa. Tarvittaessa ehkä petokotilo? Nämä eivät ole häirinneet kasveja syömällä ainakaan toistaiseksi lainkaan.)

Liuta kysymyksiä, jos mihin tahansa näistä saan vastauksia niin kiitokset etukäteen!

Häilyn vielä sen välillä, pitäisinkö kasviakvaariona vai vielä kalojakin jossain vaiheessa.
1. Kai on syytä jo vettäkin vaihtaa vaikka kaloja ei ole – olen aloittanut pienillä määrillä vähin erin. Mitä suositellaan?
2. Kun kaloja ei ole, niin onko syytä lisätä normaalimäärä vedenparannusainetta kuitenkin joka vedenvaihdolla?
3. Onko odotettavissa mahd. myöhemmin kalojen tullessa sellaisia ongelmia, että bakteerikanta muodostunut kalattomaan sopivaksi eikä riitä ylläpitämään kaloille sopivaa tilaa? Jos, niin voinko vain lisätä startteria silloin ja olettaa sen auttavan? Entä tuleeko nitriittipiikki väistämättä joskus myöhemmin? Jos nousee kalojen tullessa, niin onko tilanne (varmasti...) pelastettavissa vaan tarkkailemalla arvoja ja heti tarvittaessa vaihtamalla vettä? Nyt näyttää liuskatestillä nollaa, mutta ensimmäisinä viikkoina ei tullut mitattua.
4. Kuten ehkä huomaakin, olen jotensakin huolissani mahdollisten kalojen pärjäämisestä ja kasviakvaario vielä ihan mahdollisena vaihtoehtona. Jos kaloja, niin haluaisin ainoastaan Suomessa lisääntyneiden lemmikkikalojen jälkeläisiä suoraan synnyinpaikastaan mieluummin kuin liikkeestä. Tällaisiakin mahdollisuuksia lienee aika monia, ja ehkä kysymällä selvitettävissä etteivät vanhemmat sattuisi sitten olemaan liian läheistä sukua?
Moni asia mietityttää. Myös se, että
5. Tuo Juwel Lido 200 l on lopulta aika pieni, kuutiomainen. Ottaisitteko tämän kokoiseen kaloja ylipäätään, ja mitkä lajit viihtyvät eri kerroksissa niin, että korkeussuunnassa olevasta tilasta niille olisi myös iloa? Täällä olen huomannut, että suht pienissäkin akvaarioissa saattta olla ja menestyä aika runsaskin kalasto, mutta olen tässä varovainen. Jos uskaltaudun hankkimaan kaloja, niin haluaisin yhden kääpiöpartamonnin ehkä ensimmäiseksi. Muut partamonnit ehkä lopulta kasvavat tänne liian suuriksi? Lisääntyykö tuo kääpiö kotiakvaariossa?
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1302
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Lista aloittelijan kysymyksiä (uusi 200l kalattomana)

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Tervetuloa aqua-webiin ja harrastuksen pariin!

Toki 70 sentin pitkään 200 litran akvaarioon voi ottaa kalojakin! Paljon pienemmissäkin akvaarioissa pidetään kaloja. EU on määrittänyt 60x30x30 cm (54 l) minimimitaksi, jota pienemmissä ei kai saisi pitää kaloja. Toki tuo mitta on aika typerä, kun samalla metrin pituista kalaa voisi pitää "laillisesti" metrin pituisessa akvaariossa. Eli pitää ottaa huomioon kalan koko ja myös käyttäytyminen. Joskus annetaan nyrkkisäännöksi, että akvaarion pituus pitäisi olla vähintään 10 x kalan pituus täysikasvuisena. Eli 70 cm pitkään akvaarioon voisi ottaa max. 7-senttiseksi kasvavia kaloja. Kuten sanottu, kalan luonne vaikuttaa myös: paljon paikallaan viihtyvä kala pärjää vähän pienemmässäkin ja kovin eloisalle kalalle pitäisi olla mielummin yli 10x akvaarion pituus. Olet oikeassa siinä, että koska sun akvaario on varsin korkea kokoisekseen, kannattaa valita kalat siten, että joka kerroksessa on oma lajinsa.

Kannattaisi nyt heti päättää, haluatko ottaa kaloja, koska jos aiot pitää akvaarion kasviakvaariona, voit lopettaa kypsyttämisen. Suodatinkaan ei ole tarpeellinen (kai sulla on sellainen?). Senkun kasvit sisään, valaistus kohdalleen, ravinteet ja mahdollisesti CO2. Epäilen kuitenkin, että jos tyydyt kasveihin ja kotiloihin (jotkut niistä ovat jopa hyödyllisiä), kyllästyt jossain vaiheessa katsomaan akvaariota, jossa ei ole liikettä.

Jos päätät ottaa kaloja, ensimmäinen tehtävä olisi ostaa JBL:n tippatestit. Vähintään NO2 (nitriitti). Muita hyödyllisiä: NO3 (nitraatti), pH, kokonaiskovuus (GH), karbonaattikovuus (KH). Jos sulla on paikallisen vesilaitoksen tarjoamat vesiarvot käytössä (nettisivulta), et tarvitse välttämättä kovuustestejä. Kovuus ei muutu laitokselta vesihanaan, mutta pH muuttuu ja muuttuu lisää akvaariossa. Lukuisia kertoja on jouduttu toteamaan, että liuskatestit näyttävät mitä sattuu. Voit myös viedä akvaariovettä akvaarioliikkeeseen mitattavaksi. Huom: Seran nitriittitippatesti on liian epätarkka.

Kun et ole mitannut alusta lähtien, et tiedä onko nitriittipiikkiä ollut. Niinpä sitten kun sulla on tippatestin näyttämä, että vedessä ei ole nitriittiä, voit ottaa ensimmäiset kalat, mutta vain pieni määrä kaloja aluksi. Sitten odotat pari viikkoa. Jos nitriitti ei nouse, lisää kaloja. Taas pari viikkoa odotusta ja loput kalat. Esimerkiksi tällaisessa järjestyksessä. Jos nitriittipitoisuus nousee, kun akvaariossa on kaloja, teet 50% vedenvaihdon, tai ehkä helpompi keino on ostaa kaupasta nitriitinpoistajaa, joka sitoo kemiallisesti nitriitin (ei säännölliseen käyttöön! Vain hätätilanteisiin!).

Eli nimenomaan niin, että jos akvaariossa ei aluksi ole kaloja, ei typpibakteerien kannat ole välttämättä riittäviä kalojen jätteille. Mutta olet lisäillyt kalanruokaa ja 5 viikkoa on jo hyvä kypsytysaika. Nyt vaan testaamaan! Startterin lisääminen siinä vaiheessa, kun kalojen myötä nitriittipitoisuus mahdollisesti nousee, ei välttämättä auta -> vedenvaihto tai nitriitinpoistaja.

Nitriittipiikkiä ei välttämättä tule, jos startteri oli kunnossa ja sen myötä akvaarioon tuli tarpeeksi bakteereja, ja jos kuormitus on noussut/nousee hitaasti vähitellen.

Tarviiko vettä vaihtaa ennen kalojen tuomista, on vähän epäselvää, koska ei tiedetä, onko siellä mitattavia määriä hajoamistuotteita kuten nitraattia. Ehkä kannattaa varmuuden vuoksi vaihtaa just ennen ensimmäisten kalojen tuomista, mutta ei aikaisemmin kypsytysaikana. Vedenparannusainetta kannattaa lisätä vedenvaihdon yhteydessä, jos akvaarioon on tulossa kaloja, sillä myös typpibakteerit ovat herkkiä kloorille.

Suomessa viljeltyjen kalojen ostaminen on oikein hyvä idea! Jos ostat yksityiseltä kasvattajalta, kalat ovat tod.näk. sisaruksia. Epävarmaa, antaako kasvattaja totuudenmukaisia tietoja kalojen sukulaisuussuhteista. Vastuu on ostajalla: kannattaa ostaa vähintään kahdesta lähteestä, jos itse aikoo viljellä kaloja. Ilman erityistoimia viljely onnistuu lähinnä synnyttävien hammaskarppien (poikaset syntyvät isoina) ja kirjoahventen (vahtivat poikasia) kanssa. Varoitan kuitenkin varsinkin synnyttävistä ja varsinkin varsinkin miljoonakaloista: Jos akvaariossa ei ole mitään petomaisia kaloja, se on pian täynnä miljoonakaloja! Niiden elinvoima ja hedelmällisyys on yksinkertaisesti ällistyttävä!

Kääpiöpartamonnia en tunne.

Muuten, ihan mielenkiinnosta: mitä "entsyymejä" olet lisännyt?

Toivottavasti tämä auttaa alkuun. Vastaukset eivät valitettavasti tulleet yhtä nätissä järjestyksessä kun sun kysymykset. :)
Teemu Salonen
Elite Member
Elite Member
Viestit: 5384
Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo

Re: Lista aloittelijan kysymyksiä (uusi 200l kalattomana)

Viesti Kirjoittaja Teemu Salonen »

1) Vettä ei tarvitse vaihtaa.
2) Kts. kohta 1.
3) Akvaariossa ei ole yhtään elävää typpibakteeria huolimatta siitä, että olet lisännyt sinne jotain startteria. Pelkkä kalanruuan lisääminen ei auta. Pitää olla myös aineenvaihduntatuotteita. Starttereiden idea on se, että niiden lisäämisen jälkeen ensimmäiset kalat tuodaan 24h kuluessa. Jos nitriittipiikki iskee, ei bakteeritiiivisteen lisääminen auta, koska tiivisteessä olevat bakteerit kuolevat nitriittimyrkytykseen.
4) Todennäköisemmin saat liikkeestä terveempiä ja geeniperimiltään laajemman pohjan omaavia kaloja kuin yksittäiseltä akvaarionharrastajalta.
5) Tuon kokoiseen akvaarioon saa vaikka mitä kaloja. Itsellä melkein puolta pienempi kuutio miljoonakaloille ja platyille. Mikä on kääpiöpartamonni?
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1302
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Lista aloittelijan kysymyksiä (uusi 200l kalattomana)

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Kommentoin vielä vähän Teemun vastausta. Nämä tietysti vain minun mielipiteitä.

3. Vähän liioittelit toki tarkoituksella, ettei akvaariossa olisi yhtään elävää typpibakteeria. Kaikkiallahan niitä on. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että niitä ei luultavasti ole kovin vahvaa kantaa vielä, ja startterin lisäys ei luultavasti ole auttanut paljoa, jos akvaarioon ei tullut heti alusta enemmän kuormitusta. Kuitenkin jos kysyjä on jo alussa laittanut kasveja, niiden kuolleet osat jo tuottavat typpiyhdisteitä. Samoin kalanruoasta tulee vähitellen typpibakteerien ruokaa (ammoniumia/ammoniakkia ja nitriittiä), mutta ongelma kalanruoan kanssa on, että sen hajoaminen ammoniumiksi/ammoniakiksi kestää niin kauan, että suurin osa startterin bakteereista saattaa ehtiä kuolla. Kuitenkin jos akvaario on ollut kypsymässä jo viisi viikkoa ja jonkinlaista kuormitusta sinne on laitettu, minusta voi jo ottaa ensimmäiset kalat, jos nitriittiä ei ole. Eihän silloinkaan, kun ei vielä mitään starttereita tunnettu, akvaarioita pidempää kypsytelty. Toki nitriittiarvoja pitää seurata.

4. Ovatko liikkeestä ostetut kalat terveempiä, riippuu vähän kalalajista. Esim synnyttävät ovat usein liikkeessä huonokuntoisia ja kuolevia on seassa, koska ne ovat herkkiä ja sairaalloisia kaakkoisaasialaisia kantoja. Synnyttäviä saa varmasti terveempiä ja etenkin paremmin suomalaisiin vesiin tottuneita kasvattajilta. Sitten taas jotkut pienet parvikalat tai labyrinttikalat esimerkiksi, joiden ruokinta vaatii alussa enemmän taitoa ja työtä, saattavat olla kääpiöityneitä/vammaisia joiltain harrastajilta ostettaessa. Kun kirjoitin, että hyvä idea ostaa suomalaisia, tarkoitin lähinnä sitä, että minusta pitäisi päästä mahdollisimman pitkällle eroon luonnosta tuodusta kalasta, ja samoin Kaakkois-Aasiasta kasvatetusta.

Kääpiöpartis on ehkä L 352
https://www.akvaariokeskus.com/kalat/la ... 31-360.htm
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1302
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Lista aloittelijan kysymyksiä (uusi 200l kalattomana)

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Tuli jälestäpäin mieleen, että kyllähän voi varmuuden vuoksi heittää uuden annoksen startteria ensimmäisten kalojen lisäämisen yhteydessä.
Suomuurain
Starting Member
Starting Member
Viestit: 2
Liittynyt: 13:08, 05.10.2021
Sukupuoli: N/A

Re: Lista aloittelijan kysymyksiä (uusi 200l kalattomana)

Viesti Kirjoittaja Suomuurain »

Hei suuret kiitokset!

Näistä on apua, tästä hyvä jatkaa tietojen prosessointia ja edetä akvaarion laitossa.

Kääpöpartamonni-nimen tosiaan näin Akvaariokeskuksen lajilistassa, mutta ei mikään järin yleinen ilmeisesti ole. :)
"Entsyymi" oli paketin mukana saamani "Aquili Enzyme biological activator". Varmasti jo tohdin liikkeeseen kyselemään kaloista ja mittauttamaan vesiarvoja.

"Kääpiöpartamonni" ei ehkä siis toteudu ...levää syövistä kaloista en vielä keksinyt muita ajatuksia kuin mahdollisesti leväbarbi.
Nyt on vähän levää, eikä se ole mitenkään hallitsemattomasti lisääntynyt. Kalojen tullessa varmaan kuitenkin joku levänsyöjä on tarpeellinen mukaan porukkaan. Monnisia sekä jotain pieniä, helppohoitoisia barbeja olen ajatellut.

Ehkä kyselen vielä lisää piankin!
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1302
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Lista aloittelijan kysymyksiä (uusi 200l kalattomana)

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Nuo etsyymit onkin mulle ihan uusi tuttavuus. Oiskohan jollain tietoa, auttavatko nämä tosiaan?

Voishan tuo kääpiöpartamonni sopia sun akvaarioon, jos sellaisen löydät. Toinen mahdollinen levänsyöjä olis nuolimonni eli "otto" (Otocinclus sp., näitä pieni parvi). Leväbarbi sen sijaan kasvaa liian isoksi ja on vanhempana ärtyisä. Leväsukarapu on myös yksi mahdollinen. Mutta kiusaavatko barbit niitä, en tiedä.

Monniset eivät välttämättä sovi yhteen levänsyöjämonnien kanssa. Tämä ei ole ennen tullut koskaan mieleeni, mutta kun luin tämän eräästä monnikirjasta, niin kuulostaa hyvin loogiselta: monniset tarvii "liharuokaa". Jos kasvissyöjäimumonnit saavat jatkuvasti normaaleja monnistabletteja, ne rasvoittuvat vähitellen, koska tämä "väärä" ruoka maistuu niille hyvin. Vähän kuin ihminen eläisi pelkällä suklaalla ;)
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Alkeet”