Kalastopohdintaa 80-litraiseen

[pulikoija]

Hei kanssaläträäjät!

Olen perustamassa ensimmäistä (vaikkakin hyvin pientä sellaista) seura-akvaariotani, joten nyt iski kyselyikä. Haluan tehdä kaiken kerralla oikein, ettei tule takapakkia sitten myöhemmin. Olen myös uusi tällä sivustolla
Se tulee näillä näkymin olemaan käytettynä ostettu 80-litrainen Superfish Home 80, kooltaan siis akvaariokeitaan sivujen mukaan 66 x 31 x 56 cm . Akvaarioon tulee pehmeä vesi ja biotooppina houkuttelisi Etelä-Amerikan lajit. Lämpötilaa suunnittelin hunajarihmakalan perusteella 24-25 asteen tienoille, pH 6,5-7 ja dH/gH <8. Suodattimena altaassa on alkuperäinen sisäänrakennettu suodatin Aqua-Flow 300, jonka saa säädettyä 300- 540 L/h välille. Valaisimena on myös tuo alkuperäinen led. Pohjalle tulisi beezteesin mustaa/tummaa, arviolta (ei lue säkissä) 1-2mm (onko liian kovaa monnisille?) ehkä hieman teräväreunainenkin pohja-aines. Kannattaisikohan käyttää jotain "ravinnepohja-ainesta" (esim. JBL manado?) kasveille varsinaisen hiekan alle? Sivuille ja taakse korkeampia kasveja ja ehkäpä löydän jonkin pienen kannonkin, mutta keskelle jätän uimatilaa.
Olen ajatellut, että haluaisin kalastoon jonkinlaisen "pääkalan", pienen kalaparven sekä joitain pohjakaloja puhdistamaan levää ja ruoantähteitä. Monipuolinen ja värikäs, 3-4 lajin kalasto olisi siis hakusessa, josta olisi iloa silmälle opiskelijaelämään.
Markku Varjon kaikki teokset on jo hommattu lueskeltaviksi, niitä olenkin selaillut enemmän kuin muita kirjoja yhteensä .
Näitä kalalajeja olen katsellut;
*Pääkalana hunajarihmakalahaaremi (1+2). Tämän ympärille lähdin kalastoa rakentamaan, ja vaikkei olekaan Etelä-Amerikan lajeja, niin kovasti houkuttelisi kyllä hankkia. Kauniita ovat! -> laskeskelin näille menevän minimissään ~15-20l.
*Parvikalana hehkutetraparvi 15kpl tai punatetraparvi 10kpl -> laskeskelin noille hehkutetroille menevän minimissään ~19-20l ja punatetroille ~20-22l.
*Pohjakala onkin sitten ihan auki. Haluaisin melko rauhallista, muttei liian arkaa, pienikokoista lajia. Pitäisi olla melko lämpimän veden sieto noiden rihmakalojen takia. Vesimäärän puolesta altaaseen jäisi siis hunajarihmakalahaaremin sekä isomman joko hehku- tai punatetraparven jälkeen noin 40 litraa tilaa, johon menisi jokin n. 5cm monnislaji?
Käytin kalamääriä/vesimääriä laskiessani Varjon akaariokalat-kirjan ohjetta -> jos kalanpituus 2-4cm = 2cm kalaa/1 vesilitra ja jos kalanpituus 5-7cm = 1cm kalaa/1 vesilitra.

Omistan tällä hetkellä vain 30-litraisen nanoakvaarion, joten tällainen näinkin pieni seurala on aikamoinen harppaus ylöspäin. Onko jotain erikoista mitä pitäisi ottaa huomioon hoidossa? Myös hyvään kypsytykseen otan vinkkejä vastaan (saa olla siis ihan osta tämä ja tämä, 1. tee näin, 2. tee näin- tyyppinen listakin)!
Kiitos kaikista neuvoista ja avusta jo näin etukäteen !

[kr70]

Kalastosuunnitelmat vaikuttavat minusta ihan hyviltä. Joitain huomioita:

Tiedätkö vesijohtoveden kovuuden? Jos et, voitko mitata sen? Helpottaa akvaarionpitoa, jos suunnittelee kalaston vesijohtoveden kovuuden mukaan, niin ei tarvitse muutella arvoja. Varsinkin kovuuden laskeminen ei käy ihan helposti. Kaikenlaisiin vesiarvojen mittauksiin suosittelen JBL:n tippatestejä. Liuskatesteillä ei tee juuri mitään.

Monnisille ei nimenomaan saa olla teräväsärmäistä pohja-ainesta. Se vahingoittaa niiden viiksisäikeitä, joihin tulee sitten helposti bakteeri-infektioita. Monniset eivät puhdista levää mutta ruoantähteitä kyllä. Mutta niitä ei saa jättää pelkkien ruoantähteiden varaan, eli niitä pitää ruokkia, minkä takia olen skeptinen sen suhteen, puhdistavatko ne enemmän kuin mitä niiden ruokkiminen likaa, ainakin jos ruokkii tavallisilla tableteilla, jotka pölisevät ympäri akvaariota. Monet granulaatit pysyvät paremmin pohjalla. Samoin pakasteet kuten surviaissääsken toukat.

Tuon kokoiseen akvaarioon voit ottaa myös kaksi hunajarihmakalaparia, eli 2+2. Urokset perustavat reviirit kumpikin omaan päähän akvaariota ja niiden reviirikäyttäytymistä on mielenkiintoista seurata. Itselläni on 2+2 pienemmässä akvaariossa. Kahden uroksen olemassaolosta ei seuraa mitään verisiä tappeluita kuten vaikka taistelukalalla tai sinirihmakalalla, vaan reviirikiistat selvitetään uhkailuilla. Melko yleisestä haareminpidosta heitän tähän ajatuksen, että kun naaraita myydään enemmän, mitä uroksille tehdään... Hunajarihmakalat ovat onnellisia, jos pinnalla on jotain pintakasvia eikä veden kierto ole kovin voimakas.

Jos sinulla on nanoakvaariossa suodatin, niin ison akvaarion kypsytys sujuu parhaiten siten, että otat nanosuodattimesta vähän suodatinmassaa ison akvaarion suodattimeen. Heti tämän jälkeen pieni määrä kaloja akvaarioon. Jos kaloja ei tule heti, pitää bakteereja "ruokkia" jotenkin, muuten bakteerit kuolevat "kypsytyksen" aikana.

[pulikoija]

Kiitos vastauksestasi!
Mittasin tuon kovuuden seran tippatesteillä ja oli 3-4 dH, eli samaa mitä vesilaitos lupaili

Tuosta monnisista tiesinkin, että pohja-aineksen täytyy olla melko pyöreää ja ei saisi juuri teräväsärmäistä olla. Pitääpä tutkailla erilaisia hiekkoja. Moni on puhunut bilteman puhallushiekasta, millaistakohan se olisi? Haluaisin tumman pohjan, sillä olen kuullut, että se saa kalojen, etenkin hehkutetrojen, värit loistamaan kauniisti. Lisäksi siinä ei näy lika yhtä helposti kuin vaaleassa, jota joskus aikoja sitten kokeilin nanoakvaariossani, ei ollut miun juttu... Tuo värien loiste olisi kylä upea nähdä tummaa pohjaa vasten, juurikin siksi noita ihanan värikkäitä lajeja katselinkin !
Entäs tuo substraatti, onko siitä jotain "erikoista" hyötyä, miksi sitä kannattaisi hankkia?
Monnisia kannattaisi siis ruokkia granulaateilla pohjatablettien sijaan, pistetäämpä muistiin Olisiko sinulla jotain hyvää monnista suositella tuohon? Mahdollisimman aloittelijan kestävää, mutta kovin arkaa lajia en haluaisi. Valikoimaa on niin paljon, että olo on kuin lapsella karkkikaupassa! Heti kun löytää jonkun kivan, löytääkin jonkun toisen ja sitten onkin pää pyörällä .
Tuo kaksi hunajarihmaparia kuulostaisi kyllä hyvältä, vaikka olin ensin hieman epävarma, että mahtuuko edes tuo kolmikko tuohon akvaarioon. Kiva kuulla muistakin vaihtoehdoista, mitä en itse keksisi, kiitos siitä! Tuosta pintakasvillisuudesta tiesinkin, viihtyvät ilmeisesti niiden alla ja rakentelevat pesääkin sinne mahdollisesti? Olisiko pistia tai amerikankilpukka hyvä laji? Entäs se, jos saavat poikasia aikaiseksi? Itse en välttämättä niistä kalanpoikasista niin perusta, menevätköhän parempiin suihin jos jättää siirtämättä kasvatusaltaaseen? En ihan suunnitellut aloittavani rihmakalakasvatusta, heh

Nanoakvaariossani on sellainen "sieni" sisällä, puristanko siitä vain vettä vai kuinka tuo toimii? Tuo ei ihan heti tullutkaan mieleeni, sillä eläinliikkeessä suositeltiin vain Tetran SafeStartia, mutta itse en luottaisi ainoastaan siihen. Sillä (plus lisäilin välillä tuota kalanruokaa) starttasin tuon nanoakvaarion, mutta siinä on ollut vain kasveja, eli ei kaloja. Voisiko suodatinmassan lisäksi laittaa tuota SafeStartia? Onko noista jokin tietty kalalaji mikä kannattaisi ensin hankkia altaaseen kypsytyksen ollessa vielä alkutekijöissään? Olisivatko ne nuo hehkutetrat? Entä millaisilla väleillä loput kalat kannattaisi tuoda altaaseen? Kuinka pitkään kypsytys tuon kokoisessa altaassa kestäisi? Lähinnä mietin sitä, että altaan koristeisiin ja hiekkoihin yms. ei saisi käsitykseni mukaan koskea lapolla kypsytyksen alettua ennen kuin on valmista, eli "puhdistus" vain vedenvaihtojen avulla?

Heti kun vastaa kysymykseen, tulee heti uusia, niinkai se menee Kiitos kuitenkin vastauksista jo etukäteen!

[kr70]

Kovuuden mittaukseen käy hyvin serankin testi. Muut testit kannattaa ostaa JBL:ltä, varsinkin nitriitti (NO2). Seran nitriittitesti on liian epätarkka: jo skaalan toinen porras nollan jälkeen on kaloille myrkyllinen.

Kovuus 3-4 on hyvä. Jos se on kokonaiskovuus (dGH tai GH), se on myös hyvin pehmeä. Jos se on karbonaattikovuus (dKH tai KH), voi kokonaiskovuus olla selvästi korkeampikin. Eli kummastako kysymys?

Monninen voisi olla vaikka pandamonninen. Myynnissä olevat pandamonniset ovat olleet lukuisia sukupolvia akvaarioissa, joten ovat akvaarioissa kestäviä ja kutevatkin helposti. Lisäksi se on pienehkö ja sopii sun suunnittelemiin lämpöihin.

PIntakasvi olis hyvä olla sellainen, joka antaa vähän näkösuojaakin. Mainitsemasi käyvät. Täällä on jokunen kasvispesialisti, toivottavasti voisivat vastata kasvi- ja substraattikysymykseen.

Hunajarihmakalauros vartioi poikasia siihen asti, kunnes ne lähtevät uimaan, jos on hyvä isä. Poikaset ovat todella pieniä, alle 3-millisiä, ja käytännössä ähöttävät paikallaan ja odottavat, että ruoka ui nenän ohi. Ne syödään lähes varmasti siinä vaiheessa, kun lähtevät pesästä pois. Akvaarion pitää olla todella umpeenkasvanut ja kaloja vähän, että olisi mahdollisuuksia, että joku poikanen säilyisi hengissä.

Siis nanoakvaariossa ei ole mitään eläimiä? Ei edes suka-/katkarapuja? Jos näin, niin voi olla, ettei suodattimen bakteerikanta ole kovin vahva, koska akvaarioon tulee todennäköisesti vain hyvin vähän typpiyhdisteitä. Siitä huolimatta puristaisin siitä sienestä mahdollisimman tarkkaan likavedet uuden suodattimen massoihin. Äläkä vaan mene huuhtelemaan sitä sientä sitä ennen! Eläinkauppa suosittelee tietysti bakteerivalmistetta, että saavat myytyä jotain. Jos siellä nanossa ei ole niitä elukoita, niin kyllä voit laittaa lisäksi myös SafeStarttia. Jos siellä on jotain elukoita, ei kannata, koska siitä sienestä tulee enemmän eläviä bakteereita kuin SafeStartista. On vähän kyseenalaista, tarvitsetko nanoaltaassa lainkaan suodatinta, jos sielä ei ole eläimiä.

Minusta ei ole paljon väliä, minkä noista kaloista ostat ensin. Olisi hyvä mitata nitriittipitoisuutta parin päivän välein alussa. Jos nitriitti nousee 0,1 mg/l tai ylemmäs, 50% vedenvaihto. Alkuvaiheessa hyvin niukasti ruokintaa. Parin viikon päästä voi tuoda seuraavan kalalajin, jos nitriitti ei ole noussut. Jos taas nitriitit nousee ja pitää vaihdella vettä, sitten pitää odottaa, että nitriitit lähtee laskemaan ilman vedenvaihtoja. Muuten (jos nitriitti ei nouse), ei alussa tarvitse akvaariota juuri puhdistella, koska kaikki on vielä puhdasta. Varsinkaan suodatinta ei pidä huuhdella alussa, ja myöhemminkin varovasti eikä liian usein.

Loistavaa, että olet paneutunut hommaan hyvien kirjojen avulla!

[pulikoija]

Kiitos pikaisesta vastauksestasi, ainakin joku vaivautuu valaisemaan tällaista noviisia, heh...

Miulla on nuo seran pH, kH, gH ja NO2 tippatestit, joilla olen noita nanoni vesiarvoja mittaillut. Noihin kolmeen ensimmäiseen luotan melko hyvin, mutta nitriitti on kyllä mietityttänyt kun on noin suurella mitta-asteikolla, juurikin esim. tuossa JBL:n testeissä näyttäisi olevan todella paljon tarkempi testiasteikko. Kokonaiskovuudeksi olen saanut samaisilla testeillä juurikin tuon 3-4 dH, jota myös vesilaitos lupaili (enimmillään on tällä seudulla siis 4,3 dH). Karbonaattikovuus on ollut 3-4 kH (ja ihan pari kertaa 4-5, jolloin olen tehnyt testin uudestaan) välillä. Happamuustasoksi on vesilaitos ilmoittanut 7,5-8,5, minun testini ovat aina tuota 7,5 näyttäneet. Nyt suurempaa akvaariota ja kalalajeja hommatessa täytyy kyllä hommata tuon JBL:n testit, olisikohan tuo "JBL test combi set" hyvä? Näyttäisi olevan juurikin näitä JBL:n laadukkaampaa ja useampaa eri testiä, eikä hintakaan vaikuta kauhean suolaiselta verrattuna siihen jos erikseen ostaisi.

Tuota pandamonnista paikallinen akvaarioliikkeenikin ehdotti ja omaan silmääni näyttää nätiltä. Näyttäisi sillä olevan ihan hyvä saatavuuskin, pitääpä käydä huomenna uusien kalojen saapuessa tiirailemassa hintatietoja.
Ajattelin siirtää nanoakvaarioni kasveista suurimman osan tuohon uuteen akvaarioon, että bakteerit saisivat hyvän kasvualustan. Saattaapa joutua ehkä ostamaan pari uuttakin nopeakasvuista . Levä- tai kotilo-ongelmaa ei pitäisi olla siinä, joten sinänsä mitään haitallista ei pitäisi siis kulkeutua mukana.

Nanoakvaariossa on tällä hetkellä sisareni neontetrat, jotka joutuivat evakkoon omasta altaastaan sen alkaessa vuotamaan. Ne ovat majailleet siinä nyt pari viikkoa, joten mainitsemaasi bakteerikantaa pitäisi ehkä vähän olla. Kypsytin akvaarion siis ihan kaloillekin sopivaksi, sillä suunnitelmissa (joihin tuli siirron takia muutos) oli hankkia taistelukala vanhani tilalle, joka menehtyi melkein kahden vuoden ikäisenä pari kuukautta sitten. Siirto sinällään ei siis ollut kaloille vaarallinen ja toteutettiin siististi totuttaen lämpötilaan yms., ja muuttavat takaisin omaan altaaseensa kunnes saadaan uusittua silikonit . Suunnitelmissa ei vain aivan vielä ollut hommata nanoon vakiasukkia, eivätkä nuo ole tuohon kuukautta pidemmäksi aikaa jäämässä, ja siksi sanoin ettei akvaariossa siis ole eläviä. Toivottavasti selitin sopivan epäselvästi .
Jätän siis SafeStartin suosiolla hyllyyn, ja puristelen suodattimen pesemättömän sienen vedet uuteen akvaarioon, selvä .
Ihanan selkeät kypsytysohjeet, näillä mennään kunhan akvaarion tälle paikkakunnalle saan ja vedet altaaseen! Tuntuu että monessa paikassa saa varsin ristiriitaisia ja sekavia ohjeita, eikä tiedä oikein ketä ja mitä pitäisi uskoa.

Kiitos jälleen avustasi, yritän kovasti hoitaa homman kunnialla että saataisiin kerralla omaan silmään miellyttävältä näyttävä ja kaloillekin mukava asumus !

[kr70]

Tämä forum on nyt viimeisen parin viikon aikana hiljentynyt jostain syystä. Täällä on ollut pari aktiivia, jotka tietää kaiken kasvien hoidosta. Luulen, että vastausta tulee kyllä vähän viiveellä.

Kovuustestit (KH & GH) ovat yhtä hyviä kaikilla valmistajilla. pH on seralla "ihan ok", se on vain epätarkempi kuin JBL. NO2 on se, mikä ensimmäiseksi kannattaisi vaihtaa.

Kombitesti on hyvä, jos tarvitsee niitä kaikkia. Sen mukana tulevista testeistä moni on kasvien ravinnetarpeiden hienosäätöön. Jos ei erityisesti tavoittele optimaalista kasvien kasvua, voi moni testeistä olla turhia. Eli kannattaa vähän laskeskella hintoja, kannattaako mielummin kombin vai erillistestien hankinta. Kombitestin voi kasata myös itse ainakin tilaamalla:
- mittalasit, ruisku, mittalusikka: https://www.jbl.de/?mod=products&func=d ... country=fi
- salkku: https://www.jbl.de/?mod=products&func=d ... country=fi
- värikartat: https://www.jbl.de/en/products/detail/8 ... country=fi
- testilitkut: esim. NO2: https://www.jbl.de/en/products/detail/8 ... fi#2412400
(tästä kannattaa valita refill, niin ei tule turhia ylimääräisiä ruiskuja ja värikarttoja)

Sulla on kyllä ihanteellinen vesijohtovesi - onneksi olkoon! Vesi on pehmeää (kokonaiskovuus), mutta karbonaattikovuutta on silti tarpeeksi estämään pH:n äkilliset heittelyt.

Vesilaitokset säätävät pH:n hiukan emäksisen puolelle estääkseen putkistojen syöpymisen. pH laskee kuitenkin aina hieman vesilaitokselta hanaan. Akvaariossa se laskee vielä vähän lisää riippuen karbonaattikovuudesta, kalatiheydestä ja mahdollisista pH:ta tarkoituksella laskevista tekijöistä (turve, lepän kävyt, CO2-levitys jne.). Ilman erityisiä toimenpiteitä veikkaan, että sun akvaariossa pH asettuu 7:n kieppeille.

Jos nanossa on tetroja, niin luulisi siellä tosiaan olevan typpibakteereitakin. Oletko muuten mitannut nanon nitriittipitoisuutta? Jos se on ollut 1-2 kuukautta tyhjänä, on mahdollista, että bakteerikannat ovat hiukan huvenneet. Joka tapauksessa puristele ne liemet uuteen suodattimeen vasta just ennen ekojen kalojen hankkimista. Vaihtoehtoisesti kalat myöhemmin mutta sitten bakuja pitää ruokkia sillä välillä. Ja nitriittimittaukset varmuuden vuoksi.

[pulikoija]

Selvä, odottelen mielenkiinnolla jospa heiltäkin tulisi vastausta.
Pitääpä vaihtaa tuo NO2 johonkin missä on tarkempi mitta-asteikko, ja käsitykseni mukaan myös NO3/nitraatti- testi olisi hyvä olla olemassa? Mitä se käytännössä tarkoittaa akvaariovedessä? Muistelen että nitraatilla oli jotain tekemistä nitriitin hajottamisen kanssa, onko näin?
Periaatteessa riittäisi kun hommaisin nyt ensin juurikin nuo NO2 ja NO3, mutta täytyy katsoa minkä verran noissa edellisissä happamuus ja kovuus testeissä on jäljellä. Jos ovat loppumaisillaan, voisin koettaa koota noista oman paketin tai sitten harkita tuota Kombitestiä. Ihan hyvä vertailla (etenkin opiskelijabudjetilla) hintoja, näihin akvahommiin saa kyllä rahaa uppoamaan helposti .

Itsekin yllätyin, kuinka hyvä vesijohtovesi täällä on, ei tarvitse liiemmin säätää kovuuden ja happamuuden kanssa! Turveuutetta ajattelin akvaariooni vähän lisätä, sillä ymmärsin, että se saisi ainakin Etelä-Amerikan vesistä kotoisin olevat hehkutetrat viihtymään paremmin ja parantaisi vettä jollain tavalla?

Nanoakvaarion nitriittipitoisuutta mittailen noin viikon välein, juurikin tuon bakteeri/kalakannan nopeahkon muutoksen takia. Kaloja ei ole menehtynyt, mikä on ainakin hyvä merkki. Silloin kun taistoni kuoli, aloitin ruokkimaan bakteereja muutaman kerran viikossa kalan ruoalla, eikä mielestäni silloin mitään huomattavaa nitriittipiikkiä syntynyt, vaikka "tasapaino" muuttuikin.
Ehkäpä tämä tästä lähtee selvenemään, Aqua-Web on kyllä oikea akvaariotiedon runsauden sarvi! Löytyy keskustelua yleensä aiheesta kuin aiheesta .

[kr70]

Oikein muistat: tietyt bakteerit hapettavat huippumyrkyllistä nitriittiä vain lievästi myrkylliseksi nitraatiksi. Perinteisen kirjaviisauden mukaan nitraattia kertyy vähitellen akvaarioon ja se pitää poistaa vedenvaihdoilla, tai oikeammin sen pitoisuutta laimentaa, koska eihän sitä kokonaan saa pois. On kuitenkin paljon akvaarioita, joissa nitraattikin häviää vedestä. Se voi johtua hyvin kasvavista kasveista, jotka käyttävät nitraattia typen lähteenä, mutta myös nykyään suositut sintterilasista valmistetut suodatinmateriaalit poistavat jonkin verran nitraattia (sen syvemmissä huokosissa syntyy hapettomia tiloja, joissa tietyt bakteerit pelkistävät nitraattia kaasumaiseksi typeksi, joka poistuu akvaariosta). Siten usein nitraatista on ennemminkin puutetta, eli kasvit eivät saa tarpeeksi typpeä, ja seurauksena saattaa olla kaikenlaisia sinileväinvaasioita. Siksi nitraattiarvojakin kannattaa mitata silloin tällöin, jos akvaariossa on voimakas valaistus.

Turveuute sisältää erilaisia humusaineita, joilla sanotaan olevan positiivinen vaikutus etenkin "mustanveden" kalojen terveyteen. Turveuutteen vaikutus on kyllä kiistanalainen; en tiedä, onko sitä kunnolla tutkittu. Sillä on ainakin merkittävä suojaava vaikutus mustanveden hyvin happamissa oloissa, mutta tavallisen akvaarion noin neutraalissa vedessä vaikutus on epäselvempi.

Okei, olet ruokkinut bakuja akvaarion ollessa tyhjänä. Kyllä voi sitten olla melko luottavainen sen suhteen, että suodatin toimii.

aqua-web on tosiaan uskomaton tiedonlähde. Varsinkin vanhemmista keskusteluista löytyy vaikka mitä, kun täällä oli paljon pro-tyyppejä.

[pulikoija]

Heippa!

Viimeisimmistä kirjoitteluistani on vierähtänyt jo tovi ja ajattelin tulla päivittämään tilannetta .

Sain akvaarioni käyntiin ja siellä se kotona pulputtaa tälläkin hetkellä. Starttasin bakteerikannan nanoakvaarioni suodattimen avulla noin kuukausi sitten ensimmäiset hehkutetrat ostettuani, ja ostin NO2 mittaamiseen Helsingin akvaariokeskuksen suositteleman testin. Nyt olen mittaillut nitriitti-arvoja, ja näyttää siltä ettei nitriittipiikkiä ole ainakaan tähän mennessä tullut.

Akvaariotani asuttaa tällä hetkellä 3 hunajarihmakalaa sekä pieni, 10 kalan hehkutetraparvi. Nyt on vielä toiselle naaraalle sulhashaku päällä, paikallisen akvaariokalaliikkeemme valikoima on melko suppea.

Myös hehkutetraparvea on tarkoitus suurentaa, mutta hinnat vaihtelevat paikoittain melko paljon. Paikallisessa liikkeessäni maksavat jopa 4,90€/kpl eli lähes 2€ enemmän kuin suuremmissa (kauempana olevissa) liikkeissä.

Lämpötilaa altaassa on nyt kesällä 26-27 astetta. Muutin akvaarion nyt takaisin opiskeluasunnolleni, joten saa nähdä pysyvätkö vesiarvot aivan samana, niitäkin voisin tänne myöhemmin vaikka päivitellä.

Yritän vielä löytää jonkin kivan karahkan, johon saisi viriteltyä vaikka anubiasta tai jaavansaniaista, ja hankkia lisää kasveja. Onko teillä jotain hyviä ideoita, jotka olisivat kotoisin Aasian mantereelta?

Pitäisi laittaa tässä jokin päivä kuva altaasta, miten tästä aloituksesta lähtenyt projekti käynnistyi .

[kr70]

Onnea hyvin käyntiin pyörähtäneestä projektista! Jos nitriitti on jo kuukauden pysynyt alhaalla, ei sitä piikkiä enää tule.

Toivottavasti joku muu voisi antaa kasvivinkkejä.

[pulikoija]

Kiitos !
Hyvä vaan jos ei enää tulisi, se vähän ennalta hirvitti!

Vielä olisi pari kysymystä (jotka ei kyllä ikinä lopu )

Ensimmäiseksi hommasin tuon hunajarihmakala uroksen, kun naaraita ei silloin vielä ollut.
Viime viikolla oli lisää hunajarihmoja saapunut lähimpään liikkeeseen ja silloin kävin nuo kaksi naarasta mukaani nappaamassa. Altaassa oli n. 10 hunajarihmaa, kolme naarasta ja loput koiraita.

Jo silloin huomasin, että toinen näyttää jonkin verran isommalta kuin toinen ​ja sillä oli myös himmeämpi kylkijuova ja hieman oranssihtavaa väriä pyrstön seudulla. Myyjältä varmistelin useita kertoja, että onko nyt niin ettei tuo kala varmasti olisi uros ja vain ottanut naaraan värejä itselleen, muiden myyntialtaassa olevien urosten takia. Myyjä kuitenkin vakuutteli monta kertaa, että ei voi olla uros, perustelunaan "sillä on tuo harmahtava väri ja kylkijuova". Suhtauduin asiaan vähän epäillen, mutta otin kalat kuitenkin mukaani, sillä seuraavan kerran kaloja on tulossa vasta useamman viikon päästä.
Olen kuitenkin useampaan tapaukseen törmännyt, jossa naaraana ostettu kala on paljastunut urokseksi. Esimerkiksi, juurikin jos vaikka altaan toisen pariskunnan uros on menehtynyt tai siirtynyt toiseen altaaseen.

Uros on ottanut silmätikukseen pienemmän naaraan, jota jahtailee aktiivisesti. Isompaa naarasta ei juurikaan jahtaile, muutaman kerran olen nähnyt yrittävän. Lisäksi, isompi naaras joskus "paimentaa" rihmoillaan pienempää naarasta, mutta ei jahtaa, ja sen näkeekin useimmiten pienemmän naaraan lähettyvillä. Tämä tukee teoriaani valmiista pariskunnasta, jolloin toinen koiras yrittäisi saada naaraan itselleen? (Jos isompi "naaras" on kuin onkin uros?). Hän ei kuitenkaan esim. peilikuvalleen mahtaile, kuten toinen uros.

Nyt vähän arveluttaa, josko tuo isompi "naaras" on nyt kuitenkin uros ja pienempi naaras stressaantuu liikaa ja heittää henkensä. Toista allasta ei ole, johon voisin koiraan ottaa, jolloin näkisi paljastaisiko isompi naaras olevansa uros muuttamalla värinsä. Pitäisikö vain ottaa vielä yksi naaras, jos se on liikkeessä yhä jäljellä, ja katsoa, alkaako koiras jahdata sitäkin?

Vähän epäselvä selitys, mutta toivottavasti saatte jotain selvää !

[kr70]

Myyntiakvaarioissa hunajarihmakalojen sukupuolia on tosiaan joskus vaikea erottaa: olosuhteista riippuen osa uroksista saattaa tuntea itsensä niin stressaantuneeksi, että päättävät näyttää naaraalta. En nyt kuitenkaan lähtisi varmuuden vuoksi tai kokeilumielessä ostamaan uutta naarasta vaan ensin yrittäisin varmistaa, mikä se isompi naaras on. Naarailla on joskus yllättävän paljon väriä, saattaa johtua jalostusvalinnasta. Naaraille ei kuitenkaan koskaan tule uroksen mustaa rintaa. Kokeilepa laittaa peili sivulasiin kiinni, kun kala on siinä lähellä. Jos se on uros, rinta tod.näk. muuttuu jossain määrin mustaksi, kun se yrittää uhota peilikuvalleen. Toinen hyvä tuntomerkki on selkäevän takakärki. Uroksella se on pitkäsuippuinen, naaraalla pyöreähkö. Vertaa isomman naaraan selkäevää pienemmän naaraan ja varman uroksen selkäevään: kummanko evää se muistuttaa enemmän.

Hunajat eivät muodosta pariskuntia, vaan kutuajan ulkopuolella kaikkiin lajitovereihin suhtaudutaan jossain määrin vihamielisesti, naaraat vähemmän, urokset enemmän. Se, että isompi naaras vain "paimentaa" rihmoilla pienempää (eikä jahtaa) viittaisi siihen, että isompi naaras on naaras: naaraat ovat vähemmän vihamielisiä. Jos uros yrittää liehitellä naarasta, se asettuu pinnan lähelle puolittain pystysuoraan asentoon pyrstö alhaalla ja muuttaa rintansa mustaksi.

Mitä edellä sanoin mustasta rinnasta koskee vain luonnonmuotoa. Jalostetuista muodoista (keltaiset ja hailakanpunaiset) en osaa sanoa.

[pulikoija]

Hei!
Tässä on nyt kuvat kaloista, olen yrittänyt saada väreiltään mahdollisimman todenmukaiset kuvat, vaikkakin nuo ovat aika huonolaatuiset. Kalat on nimennyt pikkusiskoni Marvelin Loki-sarjan mukaan, helpottaa kuvailua aika paljon. Kuvat on nimijärjestyksessä.
Pientä taustatarinaa tähän väliin. Kävin näyttämässä lemmikkieläinliikkeessä kuvia kaloista viime viikolla, ja he sanoivat, että suurempi kala onkin heidän mielestään uros. Sanoivat, että kannattaa ostaa hänelle naaras ja myivät minulle altaan viimeisen naaraan lähes ilmaiseksi uuden kuorman tieltä. En tiedä oliko viisas ostos, muttei ainakaan joutunut tapetuksi ja litroja onneksi riittää kahdelle pariskunnalle. Otin nyt kuitenkin kuvat noista kaloista, ja laitan ne tänne niin saatte sanoa teidänkin mielipiteenne sukupuolikysymykseen .

Miss M on uusin naaras. Minulle tullessaan oli hyvin vaalea, mutta ajan mittaan alkoi muuttua oranssimman sävyiseksi. Kylkiraita näkyy mielestäni varsin hyvin, mutta välillä hänen vatsaevänsä muuttuu mustaksi (näkyy kuvassa). Tosi rohkea luonteeltaan.
Loki on ensimmäinen uros. Hänen rinta ja vatsa ovat kokoajan mustat ja väri oikein kirkkaan oranssi. Selkäevän vekki on tullut jostain näinä parin viikon aikana, ei ollut siinä minulle saapuessaan. Hän on selvin uros luonteeltaan, pomottaa muita ja ajaa välillä pois ruoka-apajilta. Hän myös rakentelee kuplapesiä.
Ravonna on toisessa kalaerässä tullut suuri, naaraana myyty kala. Tiedä sitten, onko nyt uros vai naaras, kun liike myyntihetkellä vakuutti naaraaksi ja nyt noin viikko takaperin urokseksi. Väriltään kokoajan vaalean harmaa, joskin pyrstön seudulla oranssihtavaa väriä havaittavissa. Välillä hänkin muuttaa vatsaevänsä mustaksi (näkyy kuvassa). Kylkiraita välillä hyvin näkyvissä, välillä hyvin haalea jos näkyy ollenkaan.
Sylvie on toisessa kalaerässä minulle tullut varmin naaras. Hän on alusta lähtien ollut väriltään vaalean harmaa ja kylkiraita näkyy selkeästi. Luonteeltaan huomaamattomin.

Kiitoksia avusta taas, tää on tosi kiva kun voi kysyä vähän tyhmempiäkin kysymyksiä täällä <3!

[kr70]

Hyviä kuvia!

Näin se on, että Loki on ainoa täysin varma uros ja Sylvie ainoa täysin varma naaras. Lopuista kahdesta en ole varma. Voisi olla jopa, että Miss M on uros ja Ravonna on naaras. Miss M:n selkäevän takakärki on melko terävä ja Ravonnan kärki näyttää kuvassa pyöreältä, mutta voi johtua kuvakulmasta. Oletko tehnyt peilitestiä? Ravonnaa ehkä pitäisin naaraana, Miss M on kaikkein epävarmin. Jos pakotettaisiin arvaamaan, sanoisin, että Loki on ainoa uros.

[pulikoija]

Heips!

Täällä ollaan taas !
Miulla tuli täyteen itseasiassa nyt 6.10. tasan vuosi akvaarioharrastuksen parissa, lämmöllä jo taivaslammille siirtynyttä taistelukalaherraani Siriusta muistellen<3! Paljon on tullut opittua ja paljon on vielä opittavaa tämän harrastuksen parissa. Eipä ole enää ongelmia rahan ja vapaa-ajan käytön suhteen... Voisin lyödä vetoa, että kaikki muut ikäiseni (sweet seventeen ) oli juuri ryyppäämässä Lehtiä Ilosaaressa- konsertissa, toisin kuin mie, joka vietin tyytyväisenä laatu-aikaa kalojeni kanssa !
-
Kaloilla on elämä mallillaan, ainoastaan akvaario itse on aikamoinen riesa tällä hetkellä . Tiedostin sen, että käytetyn altaan ostaminen on aina riski, ja ettei kaikista kauneimmat ratkaisut ole välttämättä niitä kaikista käytännöllisimpiä, mutta nyt näyttäisi olevan altaan vaihto edessä. Allas on tosiaan malliltaan Superfish Home 80, jonka valo on viime kuukausina menettänyt noin puolet tehostaan (-> tappaa kasvit kun eivät saa tarpeeksi valoa, eikä mistään saa uutta valaisinta) ja suodatinkotelo oli koitua lähes koko ajan hehkutetrojen kohtaloksi. Tällä hetkellä hehkutetrat ovat turvassa nanossani, sillä menetin hermoni niiden päivittäiseen pelastamiseen suodatinkotelosta, mikä onneksi vain parille on koitunut kohtaloksi. Myös pienin hunajarihmoista, Miss M (joka muuten oli peilitestin mukaan naaras), joutui suodattimen armoille koulupäiväni aikana, enkä sitä ehtinyt sieltä ajoissa pelastamaan . Loki neitoineen on siis tällä hetkellä altaan yksinvaltias, joskin herra on vetänyt värit hailakaksi niin ettei välillä meinaa erottaa Ravonnasta ja Sylviestä.
-
Toistaiseksi näyttää siltä, että olisin päätymässä Opti Whiten 84-litraiseen (60cmx40cmx35cm) vaihtoehtoon, valaisimena Twinstar Light B-line LED-valaisin. Suodattimeksi ajattelin kahta Aquael Pat Miniä, joihin olen saanut useita suosituksia. Eivät koituisi pikkukalojen kohtaloksi ja ymmärtääkseni saisi hyvin säädettyä virtauksen suuntaa ja nopeutta hunajarihmoille sopivaksi. Mitä mieltä olisitte, olisiko tuo valaisin ja suodatinsuunnitelma hyvä, vai kannattaisiko harkita vielä jotain toista vaihtoehtoa?
Ajattelin pistää koko projektin kalastoa vaille uusiksi, ja olen katsellut altaan pohjalle tuota Tampereen Akvaariokalan mustaa 0,4-0,8mm hiekkaa, jota on moni kovasti kehunut. Sen ei ilmeisesti pitäisi vesiarvoja muutella ja olisi pientä ja pyöreähkö, niin uskaltaisin ottaa tuolle pohjalle niitä monnisiakin ! Minkähän verran sitä tuohon altaaseen kannattaisi hankkia, kun pohja on tosiaan tuon 60cmx40cm kokoinen?
Kasviston ajattelin hankkia Aasia-biotoopin mukaisesti, mikä kiehtoo erityisesti noiden hunajarihmojen ansiosta ! Suunnittelin hankkivani pari isompaa melalehteä, (kierteis)vallisneriaa, pistiaa sekä ehkä vielä jonkin toisen näyttävämmän kasvilajin. Onko kasvien tilaaminen nettikaupoista (akvaariokeskus, akvaarioon.fi, fishtank.fi) kannattavaa? Puolet halvempia ainakin näyttäisivät olevan kuin kahdessa <100km etäisyydellä sijaitsevissa lähikaupassani . Entäs tuon hiekan tilaaminen tuolta Tampereen Akvaariokalasta?
-
Puunkarahkat kiehtoisivat koristeina, mikäköhän puulaji olisi hyvä valita? Bongasin akvaarioon.fistä todella kauniin, erittäin käppyräisen redmoor-oksan, mikä vaikuttaisi aika sopivalta tuohon altaan kokoon nähden. Myös talawa-oksat miellyttäisivät silmää. Monet akvaarioharrastajat tuntuvat suosivan mangrovea, mikä taas on minulle hieman liian "massiivinen". Onko noissa redmoorissa ja talawassa jotain erityistä huomioitavaa esimerkiksi vesiarvojen muutosten, veden värjäämisen tai vettymisajan kanssa? Satuttavatko kalat itsensä noihin helpommin?

Siinäpä taas vähän kuulumisia ja kysymyksiä (tyhmiäkin, heh). Kiitos vastauksista jo etukäteen !

[Ssartzukka]

Suodattimeksi ajattelin kahta Aquael Pat Miniä, joihin olen saanut useita suosituksia.

Tervehdys, minulla on kaksi allasta (54 l + 125 l) ja molemmissa Aquael:n sisäsuodattimet. Pienemmässä mini ja isommassa turbo. Voin vilpittömästi suositella. Ovat todella helppohoitoisia eikä ole koloja, joihin voisi jäädä kaloja jumiin. Iso plussa ripustuskoukuille. Loppui jatkuvaa taistelu imukuppien kanssa. Jos suodatin muuttuu äänekkääksi, niin yleensä auttaa, kun muuttaa vähän suodattimen asentoa tai esim. siirtää hieman kauemmas sivulasista.

[kr70]

Akvaarionhoito on varmasti terveellisempää urheilua kuin ryyppääminen

No onpas sulla pirullinen suodatin, jos peräti hunajarihman kokoiset kalat joutuvat sinne jumiin. Itseasiassa suodatinhan on sitten täysin käyttökelvoton, koska eihän tuon kokoiseen akvaarioon paljon isompia kaloja voi edes ottaa!

Pienehköä monnislajia (esim. panda) joku 6-8 kpl menee hyvin. Monniset on aina kaverillisia lajitovereita kohtaan. (Poikkeuksia ovat isommat pitkäkuonoiset lajit.) Tämä on minusta kaikkein parasta monnisissa: Useimmat muilla parvikaloilla on akvaariossa vähän väliä pientä arvojärjestyksen koettelua, mutta monniset ovat aina kavereita. Tietty pitää huomioida, että jos on paljon monnisia, niin akvaariossa ei sitten saa olla liian paljon muuta kuormitusta.

Muuten monnisista katsoin pari päivää sitten tällaisen videon niiden kotiseudulla. Siitä näkee, että ne on tosiaan parvikaloja
https://www.youtube.com/watch?v=cWIVCdLOImw

Kasveista sellainen huomio, että hunajarihmakalat tykkää, jos ainakin jossain päin akvaariota on pinnalla kunnon pöheikkö pintakasvia, kuten tuota Pistiaa. Ne elää luonnossakin pintakasvitiheiköissä. Toki et halua peittää koko pintaa pintakasveihin, koska sitten pohjakasveille ei jää tarpeeksi valoa.

Tilaaminen netistä tulee ehkä halvemmaksi mutta ota huomioon kaksi pointtia: 1) Kaupassa näet, mitä ostat ennen maksamista. 2) Jos kaikki ostavat kaiken netistä, kuolevat akvaarioliikkeet pois, kuten on jo käynyt monessa keskikokoisessakin kaupungissa. Kaloja onkin sitten epävarmempi tilata netistä. Tosin jos sulla on melkein 100km lähimpään kauppaan, niin sillä voi jo tilaamista perustella.

Mangrovea monet suosivat siksi, että se kestää parhaiten akvaariossa ja muuttaa vähiten vesiarvoja ja veden väriä, mutta mangrovekarahkat ovat tosiaan massiivisia. Nuo mainitsemasi redmoor ja talawa ovat jotain hoikkia juuria. En ole varma, onko minulla juuri noita ollut. Jotain kapoisia juuria on ollut, joihin ilmestyi valkoista hyhmää pitkäksi aikaa, mutta se ei ole vaarallista, kuluttaa vain vähän happea vedestä. Hyvin voit kokeilla niitä. Jos valkoista limaa tulee, sitä voi hangata pois, mutta se tulee ensin aina uudelleen, mutta häviää itsekseen joskus, ehkä muutaman kuukauden päästä. Kalat ei loukkaa itseään juurakoihin.