Jalostuksen riemuvoitto
Valvoja: Moderaattorit
Jalostuksen riemuvoitto
Jippii. Olen saanut "jalostettua" värittömän ja pienikokoisen milliskannan. Meillä on ollut vuosia miljoonakaloja. Laumaan on ostettu silloin tällöin värikkäitä yksilöitä silmän iloksi ja perimää jalostamaan. Turhaa. Kipossa on lauma erittäin reippaita, mutta mitättömän näköisiä milliksiä. Suurin osa syntyvistä poikasista on naaraita, mikä entisestään haalistaa näkymää.
Re: Jalostuksen riemuvoitto
Kuvaa kehiin
-
- Advanced Member
- Viestit: 1269
- Liittynyt: 14:59, 22.09.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Jalostuksen riemuvoitto
Jos veden lämpötila on alle +24c taitaa syntyä enemmän naaraita.
Re: Jalostuksen riemuvoitto
Lämpötila saattaa olla syynä tyttövoittoiseen laumaani. Kesällä nimittäin syntyi myös poikia.
Yritin kuvata näitä värittömiä ja pikkuisia ihanuuksiani, mutta samalla hetkellä sammuivat akvan valot. Yritän uudestaan kun taas muistan. Tällä hetkellä laumassa on useita värittömiä naaraita, kaikki tukevasti raskaana (kuten kunnon millisnaaraat ovat) ja pari haalean sinisellä pyrstöllä varustettua urosta. Pienokaisia on usean ikäisiä. Kaverina heillä on joukko sukarapuja, valtava populaatio kierteisiä ja yksi omppu. Toimiva konsepti.
Yritin kuvata näitä värittömiä ja pikkuisia ihanuuksiani, mutta samalla hetkellä sammuivat akvan valot. Yritän uudestaan kun taas muistan. Tällä hetkellä laumassa on useita värittömiä naaraita, kaikki tukevasti raskaana (kuten kunnon millisnaaraat ovat) ja pari haalean sinisellä pyrstöllä varustettua urosta. Pienokaisia on usean ikäisiä. Kaverina heillä on joukko sukarapuja, valtava populaatio kierteisiä ja yksi omppu. Toimiva konsepti.
Re: Jalostuksen riemuvoitto
Täällä porskutetaan reippaina edelleen. Piti siirtää lauma suurempaan akvaarioon, kun tila rupesi loppumaan. Nyt asustavat yhdessä monnisten ja sukarapujen kanssa. Vaikka reippaita ja lisääntyväisiä kaloja on ilo seurata, niin yksi puute tässä laumassa on. Kalat eivät erotu yksilöinä, mikä on mielestäni värikkäämpien miljoonakalojen mukavin ominaisuus. Varsinkin lapset tykkäävät, kun kalat erottuvat toisistaan.
-
- Elite Member
- Viestit: 5534
- Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
- Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo
Re: Jalostuksen riemuvoitto
Mites noi vesiarvot tippatesteillä mitattuna. Sieltä löytyy aika usein syy erilaisille ongelmille.
Re: Jalostuksen riemuvoitto
Tuostahan voisi päätellä, että tuo värittömyyden aiheuttama geeni on dominoiva ja värit piileviä. Kannattaa ehkä kokeilla sotkea joukkoon uusia värikkään kannan naaraita, niin saattaa olla ehkä jotain toiveita kannan toipumisesta, ja hankkiutua eroon värittömistä sitä mukaa kun niitä tulee.
Milliksethän on pitkän jalostuksen tuote, niin tuo värien katoaminen kantojen sotkeutuessa kuulostaa minusta normaalilta. Se on paluu "villiin kantaan". Villimillishän on paljon värittömämpi kuin esim. hohtomiljoonakala. Yleisesti ottaen milliksissä on käsittääkseni vähän sama kuin sukaravuissa, eli pitäisi vaan pistää päiviltä kaikki värittömät ja ne joilla näkyy kasvuhäiriöitä, tai kohta ne on koko kannassa.
Siis tuumin minä. En tiedä onko näin varmasti, kun itte olen liian helläluontoinen noiden millisten kasvattamiseen. En raaski niitä reppanoita sieltä tappaa poies. Olen vaan huomannut muiden tankkeja seuratessa, että pari sukupolvea ja löytyy vääntyneitä selkiä ja värittömiä yksilöitä. Vaikka vettä siis kovettaisikin noille.
Milliksethän on pitkän jalostuksen tuote, niin tuo värien katoaminen kantojen sotkeutuessa kuulostaa minusta normaalilta. Se on paluu "villiin kantaan". Villimillishän on paljon värittömämpi kuin esim. hohtomiljoonakala. Yleisesti ottaen milliksissä on käsittääkseni vähän sama kuin sukaravuissa, eli pitäisi vaan pistää päiviltä kaikki värittömät ja ne joilla näkyy kasvuhäiriöitä, tai kohta ne on koko kannassa.
Siis tuumin minä. En tiedä onko näin varmasti, kun itte olen liian helläluontoinen noiden millisten kasvattamiseen. En raaski niitä reppanoita sieltä tappaa poies. Olen vaan huomannut muiden tankkeja seuratessa, että pari sukupolvea ja löytyy vääntyneitä selkiä ja värittömiä yksilöitä. Vaikka vettä siis kovettaisikin noille.
2x 240-litraa (seurala), 1x 180-litraa (evakkoallas), 1x 140-litraa (monnila), 1x 110 litraa (karanteeni), 1x 60 litraa (mysteerikuutio), 1x 60-litraa (taistoevakkola) ja aivan liikaa sekalaisia muovikippoja poikasille. Lue akvaariopäiväkirjaani.
-
- Elite Member
- Viestit: 6209
- Liittynyt: 20:10, 25.01.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Jalostuksen riemuvoitto
Ei mikään asia yleensä yksistään ole ratkaisu kalojen hyvinvointiin vaan kokonaisuus ratkaisee. Vaikka vesi olisi sopivan kovaakin, vaikuttaa millisten hyvinvointiin tietysti vedenlaatu, hoitorutiinit, lämmöt, ruokinta ja kalakannan tiheys ja riittävä tila.
Kalan selkärankaa voi vääntää ihan kalatubi, vaikka veteen olisi laitettu rekkakuorma kovetusainetta. Toki optimi on joka asiassa eri kuin määrän paljous.
Myös kalan loiset hankaloittavat milliksen elämää ja voi aiheuttaa selkärangan vääntymää ainakin välillisesti, sillä kala sairastuu sitten muihin tauteihin ja nääntyy ravinnepuutokseen.
Itselläni on suht värikkäät millit, vaikka onkin muutaman vuoden kanta. Olen niitä eri kertoja lisäillyt, mutta millisten suhteen olen melkoisen neuroottinen ottamaan kantaa, jota en tunne tarkemmin, sillä kalasairauksia näissä pukkaa. Jos on viruspohjainen , siihen on melko kädetön. Samoin kalatubiin.
Oma kantani on todella elinvoimainen ja terve (kop kop...). Milliskanta lisii kuin rikkaruoho, kun voi hyvin, mutta lakoaa samaa tahtia pahimmillaan.
Värejä heleyttävä ravinto, joka voimistaa värejä on myös tärkeää.
Kalan selkärankaa voi vääntää ihan kalatubi, vaikka veteen olisi laitettu rekkakuorma kovetusainetta. Toki optimi on joka asiassa eri kuin määrän paljous.
Myös kalan loiset hankaloittavat milliksen elämää ja voi aiheuttaa selkärangan vääntymää ainakin välillisesti, sillä kala sairastuu sitten muihin tauteihin ja nääntyy ravinnepuutokseen.
Itselläni on suht värikkäät millit, vaikka onkin muutaman vuoden kanta. Olen niitä eri kertoja lisäillyt, mutta millisten suhteen olen melkoisen neuroottinen ottamaan kantaa, jota en tunne tarkemmin, sillä kalasairauksia näissä pukkaa. Jos on viruspohjainen , siihen on melko kädetön. Samoin kalatubiin.
Oma kantani on todella elinvoimainen ja terve (kop kop...). Milliskanta lisii kuin rikkaruoho, kun voi hyvin, mutta lakoaa samaa tahtia pahimmillaan.
Värejä heleyttävä ravinto, joka voimistaa värejä on myös tärkeää.
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Re: Jalostuksen riemuvoitto
Selvennykseksi, että en kasvata näitä. Omaksi iloksi pidän. Ja milliksethän lisii kasvattamattakin. Saavat siis rauhassa olla värittömiä, kunhan ovat reippaita ja kestäviä.