Pallon ensimmäinen suursiivous suoritettu. Iski kammottava kiekkokotiloinvaasio ja asialle piti alkaa tekemään jotakin, ennen kuin kaikki kasvit katoaisivat parempiin suihin. Otukset ulos ja kasvit sekä koristeet kalialunakylpyyn. Kun olin saanut kaikki koristeet ja suurimmat otukset ulos, huomasin, että pohjamateriaalin seassa uiskenteli kymmenittäin mustavalkoraidallisia ravunpoikasia. Eihän niitä sieltä millään kaikkia saanut kalastettua, joten piti siivousurakka saattaa loppuun vähän vähemmän perusteellisesti, kun olin aiemmin suunnitellut. Lisäksi välittömästi näkösällä olleiden lisäksi bongasin vielä vaihdettavan veden seasta ihan piskuisia, hädin tuskin puolentoista millin kokoisia ravunpoikaisia. Sitten yhdellä mammalla on vielä munia vatsassa että ravut eivät ole heti loppumassa. Mikäli tuo lisääntymistahti pysyy samanlaisena, pitää ruveta jossakin vaiheessa katselemaan osalle ravuista uusia koteja.
Vähensin pallosta kiviä ja toin melkein kokonaan syödyn miekkalehden seuraksi yläkerran pöheiköstä tuon jonkin suurehkon kasvin, jonka toivon pallossa menestyvän. Kivalta se ainakin näyttää
Näiden perhetapahtumien lisäksi on sattunut tragedioita. Toinen velhokotilo heitti viimein veivin, sen kuori oli ihan vihreälaikullinen, en tiedä mikä tauti lie iskenyt. Ei näyttäisi ainakaan tarttuneen tuohon toiseen. Toinenkin edelleen järkyttyy jokaisesta vedenvaihdosta niin, että makoilee pohjalla väärinpäin jonkin aikaa, mutta on sentään hengissä. Myöskään suurinta osaa vanhoista tulisukaravuista ei löytynyt enää suursiivouksen yhteydessä mistään. Vain kaksi punaraidallista ja yksi läpikuultavan oranssi on jäljellä ja sitten kymmenittäin noita pieniä mustaraidallisia.
En saanut kaikkia kiekkoja tapettua, täytyy ruveta ansoittamaan öisin. Isossa akvassa, vaikka kiekkokotiloita on, ne pysyvät aisoissa. Ehkä siksi, että aurinkoravut syövät kaiken , minkä kiinni ja saksillaan rikki saavat ja ehkä osittain siksi että kierteiset mussuttavat kiekkojen munaklöntit. Aurinkorapuja en palloon uskalla laittaa, mutta niitä kierteisiä kyllä. Thiara Wintereitäkin olisi mukava saada, mutta niitä on kaupoista tosi huonosti.
Kännykkäkamerani on supesurkea, mutta yritin ottaa kuvia pallon uudesta sisustuksesta ja pikkuisista.
Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.
. Ihan mahtavaa! Toivottavasti syntyvät ja selviävät hengissä, vaikka eipä tuolla juuri ketään ole, joka niitä söisi. Safiirirasborat ehkä teoriassa, mutta ei taida edes ravunpoikanen mahtua niiden suuhun. Enkä ole koskaan nähnyt Safiirirasboraa uimassa pallon alaosassa, ne kun tykkäävät näemmä pyydystää ruokansa enemmän pinnan tuntumasta. Toivottavasti ravunpoikaset ymmärtävät piiloutua pohjalla vaelteleviin palloleviin.