Akvaarion muutto viileään takkahuoneeseen, lämmittimen teho?

[Pilvikki]

Hei!
Muutamme vanhaan taloon vm 51. Mietin etten uskalla ehkä laittaa 450l akvaariota ylempiin kerroksiin suuren painon vuoksi? Talon omistaja oli sitä mieltä että kyllä paksut lattialankut kestää...Minä tietysti pelaisin ennemmin varman päälle. Kellarissa on saunatilat, kodinhoitotilat, autotalli yms ja tilava takkahuone. Lisäksi vedenvaihto sujuisi helposti kun pesutilat ovat seinän takana. Mietin nyt vaan sitä lämpötilaa. Takkahuone on viileähkö(tarkkaa lukemaa minulla ei ole koska minulla ei ole vielä avaimia sinne) mutta siellä on kyllä sähköpatteri joten lämpöä voi laittaa lisää. Toisaalta huone on sellainen ettei ole ehkä mielekästä pitää sitä koko ajan tyyliin +22 astetta vaan ennemminkin 17-18 asteen luokkaa. Kesälläkin kellari on melko viileä luultavasti koska 2/3 osa tai 3/4 osa huoneesta on maan alla. Tällä hetkellä huoneessa oli varmaan korkeintaan 15 astetta lämmintä(talo tyhjillään ja patteri pois päältä/pienellä)Riittääköhän yhdessä lämmittimessä tehot pitämään akvaarion +25 asteisena suunnilleen vai pitäisikö ostaa lisätehoa? Tai miten olette yleensä homman hoitaneet vanhoissa/viileissä taloissa? Ja vielä jos jollain olisi heittää kommenttia vanhan puulattian kestävyydestä niin kuulisin mielelläni. Olemme vuokralaisia joten emme voi alkaa tehdä isoja juttuja esim. repimään lattioita auki tarkistamista/vahvistamista varten.

[partanen]

Jos omistaja on sitä mieltä että lattia kestää niin uskoisin häntä. Jos kerran suostumus olisi omistajalta sekä vakuutus kunnossa niin mikä ettei. Lämmitintehoa tarvitset toki lisää. Itse nostaisin huoneen lämpötilaa suosiolla. Eikös vesi myös sitten haidu nopeammin jos vesi on lämpimämpää kuin ilma? Jos vielä on viileä huone & rakenteet niin riskihän voi olla myös se veden tiivistyminen kylmille pinnoille. En itse lähtisi riskaamaan ja kokeilemaan.

[Mikapo]

Minulla on tuoreita kokemuksia 400-litraisen kiekkokala-akvaarion pitämisestä vuonna 1960 rakennetussa puutalossa 21-asteisessa huoneessa. Akvaario on nurkassa eli kahdelta sivultaan kylmiä ulkoseiniä vasten. Jotta veden lämpötila pysyy 31 asteessa, akvaariossa tarvitaan neljä 300-wattista lämmitintä.

Kun ostin kolmannen lämmittimen Helsingin Akvaariokeskuksesta, Petri Viskari (ilmeisesti ihmetellessään suurta tehontarvetta) antoi minulle hyviä neuvoja. Hän kehotti eristämään akvaarion asettamalla sen kylmien seinien puoleisille sivuille ja jalustan pohjan alle eristävää mattoa. Lisäksi hän kehotti ottamaan kansilasit käyttöön. En kuitenkaan noudattanut näitä neuvoja, koska en halunnut ryhtyä tyhjentämään akvaariota, eristämään sitä, asettamaan takaisin paikalleen ja perustamaan sitä kokonaan alusta. Sinulle eristäminen on tietysti helpompaa, koska olet vasta suunnitteluvaiheessa

Kyseisessä akvaariossa ei edelleenkään ole kansilaseja. Koska huoneen ja akvaarioveden lämpötilaero on suuri, vettä haihtuu paljon. Lisään joka aamu 6-7 litraa niin kuumaa vettä kuin hanasta tulee. Kaiken kukkuraksi kyseisessä akvaariossa on skimmer-tyyppinen pinnalta imevä sisäsuodatin, joten veden pinnan korkeus ei saisi vaihdella kuin 2-3 mm.

[hannu]

Viskari oli oikeassa suositellessaan kansilaseja. Pelkästään haihtumisen aiheuttama lämmitystarve on n. 180W, jos vettä pitää lisätä 7l vuorokaudessa. Se tekee n. 1600 kWh vuodessa. Lämpöä karkaa toki myös suoraan ilmaan kansilasittomassa altaassa paljon enemmän kuin kansilasillisessa. Voisit hyvinkin pärjätä kolmella lämmittimellä neljän sijaan, jos laittaisit kansilasit.

[Mikapo]

Hannu, olet oikeassa. Vaikka nyt eksytäänkin alkuperäisen aiheen ulkopuolelle, puolustelen hieman ratkaisuani: elämä ilman kansilaseja on paljon helpompaa.