Juweliin lisäsuodatin?

[KarjalanKala]

Minulla on muutaman viikon tuossa ollut Juwel Rio 180l. Kasveja olen sinne haalinut aika tiivistä tahtia, ja kunhan vesiarvot ovat vakiintuneet pysyvämmin, myös kaloja tulee hiljalleen enemmän (tällä hetkellä siellä vain 6 monnista ja partamonnin poikanen).

Kypsytyksen kanssa oli omat haasteensa, joten en ole paljon tuota suodatinta ronkkinut. Päältä vain noukkinut roskia pois. Siellä on kaksi hienompaa sinistä sientä pohjalla, sitten karkea sininen sieni ja päällimmäisenä vihreä karkea sieni. Sitä vanua en tykkää siinä pinnalla pitää, menee aina heti tukkoon. Ostettuna minulla on sellainen cirax-loota,jonka saattaisin lähipäivinä uskaltaa tuonne jo laittaa.

Pinnalla on kuitenkin pientä roskaa ja bakteerikalvokin pukkaa aina ilmestymään (pinnassa kyllä on virtausta). Alan nyt harkita,josko tuohon hankkisin kuitenkin vielä jonkun toisen suodattimen roskankeruuhommiin. Kovin kovaa virtausta ei siinä tarvitsisi olla, kun tulevaisuuden visioissa siintävät rihmakalat. Voisiko joku perehtyneempi suositella hyvää suodatinta tähän tarkoitukseen? Ihan hirveästi ei tarvitsisi hintaa olla, mutta en semmoista rihveliäkään haluaisi,joka heti hajoaa.

[yepp]

Heitä se se cirax loota siinne suodattimeen vaan.

http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 1708350249 tuollaista voin lämpimästi suositella jos vaan pinnasta roskat ja kalvon pois haluat.

[KarjalanKala]

Kiitos! Tuo pintaimurihan vaikuttaa varsin pätevältä! Eikä ole hinnan kirossakaan. Onko tuo miten iso kapistus, mahtuuko Juwelin valokansi kiinni tuon kera? Mutta ensiksi tosiaan heitän sen ciraxin sinne, ehkä jopa tänä iltana.

[Teemu Salonen]

Mulle ei oo oikein auennu toi skimmin käyttötarkoitus... Mitä järkeä on imasta esim bakteerikalvo pinnalta ja puhaltaa se sen jälkeen takaisin veteen? Ei niin yhtään mitään.

Silloin tällöin ilmestyvä bakteerikalvo on tasapainoaan hakevassa altaassa vielä normaalia. Se Cirax loota olis voinu olla siellä ihan alusta asti, niin suodatusbakteereille olisi ollut enemmän tartuntapintaa. Juwelin oma suodatin on enemmän kuin riittävä suodattamaan perus seura-akvaarion veden. Eri asia on sitten jos altaaseen on tarkoitus laittaa runsaasti sotkevia kaloja kuten esim ahvenia tai puuplekoja.

Jos nyt kuitenkin on hirveä hinku laittaa lisää suodatusta niin kannattaa katella noita JBL:n cristalprofi suodattimia. Niihin saa lisättyä suodatuspinta-alaa lisämoduleilla ja erilaisia suodatusmateriaalejakin on saatavilla mukava valikoima. Toi i200 vois olla sopiva malli. Pumppausteho on säädettävä ja mukana tulee myös muutama erilainen suutin.

[yepp]

No mulla on 530l akvaariossa eheim 2217+jbl e1501+eheim 2045+fluval U4 ja silti jää pinnalle välillä kalvo ja jotkut repii kasveja vähän ni niitä kelluu siinä pinnalla kans. Skimmeri päälle ni parissa tunnissa veden pinnalla ei tietoakaan mistään noista, eikä ihan heti takaisinkaan tule vaikka "puhallettu takaisin veteen". Tuo rasva/bakteerikerroshan estää tehokkaasti veden hapettumista, niin eipä tuosta varmaan haittaakaan ole, jos muuten altaan suodatus tuntuisi riittävän. Ainut että auttamatta liian pieni tehoinen tuo eheimin kapistus, tarvis varmaan rakentaa ite isompi vastaava.

Ja itsellä on kaksi porakoneelta kuulostavaa jbl i200 tuolla vaatehuoneessa, ite en niihin koskis pitkällä tikullakaan enää.

[Aqualung]

Kalvo pinnassa estää kaasujenvaihtoa. Kalvon kun vetää impellerin läpi veteen, se hajoaa ja muu suodatus saa sen poistettua. Ja on altaita joihin tuo kalvo tulee ja pysyy eri syistä eikä se aina liity kypsymiseen mitenkään. Itsellä 225 altaassa tunze cleaner täysin samassa hommassa ja hyvin toimii.

Ja taas tuosta JBL hehkutuksesta, miten sama kaveri voi aina suositella yhtä ja samaa merkkiä ilman mitään omaa kokemusta ko. laitteista. Vai onko taas allas pystyssä? Ihan vaan kun monista meistä muista ei moiseen ole. Ainakin voisi olla hyvä mainita ettei omaa kokemusta ole?

[Koomikko]

Mulle ei oo oikein auennu toi skimmin käyttötarkoitus... Mitä järkeä on imasta esim bakteerikalvo pinnalta ja puhaltaa se sen jälkeen takaisin veteen? Ei niin yhtään mitään..

Jos vedenpinnalla on kalvo niin miten muuten sen saa pois kuin sekoittamalla veteen josta se kulkeutuu suodattimiin. Samalla tavalla käy kun suodattimen ulostulo siirretään pintaan. Pintavesi sekoittuu ja kalvo sekoittuu muuhun veteen josta se kulkeutuu suodattimeen. Aika usein suositellaan pintavedenkiertoa ja yksi vaihtoehto siihen on pintaimuri. Voihan kalvon poistaa talouspaperilla mutta se on mielestäni vaikeampi tapa. Mielipiteitä on monia mutta minun mielestä vedenpinta on hieno kun se on peilityyni ja roskaton. Pintaimurilla tämä onnistuu silti vesi pinnalla vaihtuu ja vaihtuvuutta on helppo säädellä.

[Teemu Salonen]

Jos altaan pinnassa on jatkuvasti bakteerikalvo ja sitä pitää jollain tavoin sieltä poistella, on altaassa tai sen hoidossa jotain pahasti vialla. Kypsymässä olevan altaan pinnalla kalvo on enemmänkin normaali juttu. Se tulee ja menee itsestään yleensä muutamassa päivässä.

Mulla ei oo ikinä ollu kalvojen kanssa ongelmia. Ei sen enempää suolaisessa kuin makeassakaan vedessä.

Se mitä tulee siihen, että tykkään suositella JBL:n tuotteita johtuu ihan pelkästään siitä, että mulla on niistä pelkästään hyviä kokemuksia. Totta on, että ihan jokaista JBL:n tuotetta en henkilökohtaisesti ole testannut. Mutta tuskin on testannut vaikkapa Eheimiä suositteleva harrastajakaan.

Aqualung:lle tiedoksi: Mulla on ollu eri tyyppisiä akvaarioita 12-vuotiaasta asti. Välillä on ollut syystä tai toisesta tauko. Pisin on tainnu olla sellanen puolen vuoden mittanen.

[Koomikko]

Niinhän se on että jotain on pielessä jos bakteerikalvo on jatkuvasti pinnassa. Itsellä ei koskaan ole mitään kalvoa ollut mutta tuo Eheimin pintaimuri on näppäräpeli muutenkin. Sillä saa helpoti säädeltyä pintaveden kiertoa ja saa ilmaistua pölyt pinnasta jota kertyy melkoisesti. Pölyn huomaa pinnassa hyvin kun pitää pinnan peilityynenä. Kasveista jos irtoaa palasia ne on helppo kerätä akvaariosta pois ne kun kulkeutuvat imurin ympärille. Näppärä peli suosittelen.

[Aqualung]

On myös tilanteita joissa bakteerikalvo pinnassa ei johdu mistään ongelmasta vaan esimerkiksi käytettävästä ruoasta yhdistettynä minimaaliseen pintakiertoon jonka jotkut biotoopit tarvitsevat. Tällaisissa tilanteissahan tuo skim ja vastaavat ovat optimaalisia laitteita.

[Teemu Salonen]

Erinomainen huomio.

Toki jos itse olisin tuollaista biotooppia perustamassa laittaisin siihen pintaimurin joka yhdistetään ulkosuodattimeen.

[KarjalanKala]

Kiitos neuvoista! Akvaarioista en vielä juuri mitään tajua, mutta ihan jos nyt maalaisjärellä pähkäilen, niin tulee ajatus, että jos siitä pinnalta välillä ottaa pintaimurilla kasvinosat, pölyt sun muut,niin tällöin sitä kalvoa ei siihen pinnalle pääse edes muodostumaan? Tosiaan vasta hakee balanssia tuo minun akvaarioni, mutta monnisten puuhastelun tuloksena pohjasta sinkoaa milloin mitäkin pintaan. Se tuskin tulee loppumaan missään vaiheessa, niin kauan kuin monniset tuolla asuvat (toivottavasti kauan). Vähemmän tarvitsisi putsata tuota suodatinta, jos saisi imuroitua irtosälät sinne imuriin. Eli kiitos, harkitsen vakavissani tuoa pintaimuria.

[Sisso]

En ole jaksanut vaivata päätäni kalvolla enää vuosiin sen enempää kuin todeta, että "jahas". Lähes 100% se liittyy pinnan heikkoon liikkumiseen (ts akvoissa/kohdissa, joissa pintavesi liikkuu reippaasti, sitä ei ole), mutta muutoin se tuntuu elävän omaa elämäänsä. Vaikka kaikki pysyy ennallaan, se voi olla, tulla ja mennä. Jossain pytyssä se on aina, jossain ei koskaan ja jossain vaihtelee . Ainakin NLS-ruoat, joita osin käytän, näkyvät aiheuttavan (jonkun öljymäisen) kalvon välittömästi kun koskettavat pintaa. Akvasta riippuen sitten sovellan miten paljon kalvoa pitää yrittää saada pois, kokonaan vai johonkin nurkkaan virtauksella ajettuna, ja millä hoidan homman kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla eli laitanko vain ilmastimen/diffuusorin vai lisäänkö pinta- tai koko akvan puhuria. Joka tapauksessa on selvää, että se estää kaasujen vaihtoa, joten ainakin joku kohta pinnasta täytyy saada siitä vapaaksi, mutta en näe sillä välttämättä mitään yhteyttä akvaarion hyviin tai huonoihin hoitorutiineihin. Niin paljon kun sen ihmettelyyn on maailmassa kulutettu aikaa, vielä kukaan ei ole osannut selittää millä huonoilla hoitorutiineilla sen saa aikaan tai millä hyvillä hoirutiineilla sitä ei muodostu, koska sitä löytyy, ja on löytymättä, ihan kaikenlaisista akvoista alkaen niistä, missä vesi vaihtuu päivittäin. Jopa sen syistä ja aiheuttajista ollaan montaa mieltä.

Joskus muistelisin liittäneeni kalvon muodosotumisen lisäkaliumin käyttöön, ainakin tämän maatalouslaatuisen, joka ei ole täysin puhdasta ja mitä itse käytän. Toisaalta tällä hetkellä "kestokalvo" on pytyssä, jota en lannoita mitenkään. Siinä pytyssä, mihin menee nyt lisäkalium, on sen verran kova pintavirtaus, ettei kalvoa pääse muodostumaan, joten en osaa juuri nyt sanoa onko siellä kalvoa tai ei.