Kuka on pomo - kalojen hierarkia

[GTX]

Akvaarion suurta antia on kalojen sosiaalisen elämän seuraaminen, ainakin minulle. Kertokaa mitä kalalajeja teillä on, kuka on pomo, kuka syö parhaat palat, kuka kiusaa, piilotteleeko joku muilta, onko hierarkia muuttunut kalojen ikääntyessä?

Omassa purkissani eri lajit tuntuvat tulevan hyvin toimeen keskenään. Oikeastaan vain ruokailun aikana lajien välinen arvojärjestys tulee esille. Tässä lista akvaarion kuninkaasta alkaen ja päättyen niihin, jotka väistelevät kaikkia muita.


1. Noitamonnit
Pieniä, mutta pippurisia. Eivät väistä kesäkurpitsalla ketään, hätistävät tilaisuuden tullen tulipyrstön, Tapajos Red Headit ja muut pois syömästä. Tosin hätistely on melko koomisen näköistä, johtuen noitamonnien kömpelöstä liikuntakyvystä. Huitovat tunkeilijaa raivoisasti päällään sivusuunnassa, jos edes ylettävät noin yhden senttimetrin liikeradallaan. Muulloin kuin ruokaillessa, noitamonnien suhtautuminen muihin lajeihin on täysin evvk. Keskenään saattavat nahistella kymmeniä minuutteja yhtä menoa.

2. Helmirihmakalat
Koiras syö mitä haluaa ja kaikki muut väistävät. Naarailla tiukat reviirit keskenään, joiden rajoista joustetaan vain ruokailun ajaksi. Pinnasta keskiveteen ulottuvilla reviireillä muut lajit voivat uida rauhassa, vain oman lajin edustajat saavat äkkilähdön. Ainoastaan pinnan tuntumaan eksyneitä Tapajos Red Headeja hätistelevät hieman.

3. Tulipyrstö
Liekö kiltti ja suvaitseva yksilö, mutta liikkuu ympäri akvaariota muita huomioimatta. Ikää on tosin vasta yksi vuosi. Satunnaisesti antaa pientä kyytiä ruokailun aikana Tapajos Red Headeille, muita ei noteeraa mitenkään.

4. Tapajos Red Headit
Kilttejä kaikille, ainoastaan lajin sisäistä arvojärjestyksen muodostamista. Näille ahmateille tosiaan ruoka maistuu ja siksi listalla alempana olevat näitä isokokoisempia rohmuja todennäköisesti väistävät.

5. Juovaperhosnuoliaiset
Saattavat joskus tönäistä ottoja sivummalle, muuten vain lajin sisäistä kisailua.

6. Kardinaalitetrat, monniset, otot ja piikkisilmät
Nappaavat ruokansa muita väistellen, vaikka tarvetta siihen ei oikeastaan olisikaan. Ylempänä listalla olevat lajit eivät ole koskaan hätistelleet näitä hierarkian loppupään lajeja. Saattaa tietenkin johtua siitä, että nämä väistävät suosiolla aina kaikkia muita.

[NeitiTetratar]

Mun pyttyni - tai tarkemmin fisujen pytty - koki eilen suuren menetyksen, kun paikan selvä pomo Pomo mustatetratyttö kuoli. Hän oli sen lenkin viimeinen mohikaani, eli eka mustatetrajoukkueeni joka mulla on ollut ja josta akvaarioharrastukseni lähti käyntiin. Sitä ennen akvaario ilmestyi meille siskon kotoa, siellä sinnitteli kaksi mustatetravanhusta ja partamonni. Hankin neljän mustatetrasakin kun meille tulleen mustatetralle tuli pöhö ja vei JätkäJätkän lopulta taivaan isoihin jokiin polskuttelemaan.

Pomo erottui selkeästi koko sakin pomoksi, hän oli naaraspuoleinen, jota pojat kilpaa kosiskelivat - tuloksetta. Pomo osoitti kaloille paikan, lähinnä ensisijaisesti omien, mutta suurella Pomolla oli niin suuri auktoriteetti, että hän onnistui ylläpitämään akvaarion järjestystä yllä myös punapäille ja sitruunoille. Ei ollut häijy, mutta pomo, jota muu porukka seurasi. Se johdatteli aina muun porukan ruoka-aikaan syömään, piti huolen että ruokaa ei unohdeta.

Nyt kun suuri persoona, Pomo, pikkuhiljaa alkoi hiipua ja kuoli rauhallisesti pois, akvaariossa oli levoton ja pelokaskin ilmapiiri. Uutta pomoa ei tuntunut löytyvän. Sitruunatetroilla on yksi heidän oma pomo, mutta hän on pikkupomo Pomoon verrattuna. Kalat, erityisesti punapäätetrat, päät valkoisina poukkoilivat sinne tänne eksyneenä kun Pomoa ei enää ollut. Sitruunatetroista vahvimmat urokset yrittävät ottaa pomon paikkaa, ovat alkaneet ohjata porukkaa syömään.

Kalojen sielunelämä on mystisempi juttu kuin voisi ensiksi kuvitella. Tämä suurin sitruunatetrauroksista haastoi tänään mut "kaksinkamppailuun" - kun se huomasi minut, se tuli aivan lasiin kiinni, katsoi suoraan minua ja alkoi esittää eväänsä - teki sellaisia kaarteita kuten koirailla on tapana kun selvitellään paikan johtaja. Teki tämän mulle muutaman kerran. No, pitäähän sitä kotiansa puolustaa tuolta oudolta mulkosilmältä, joka työntää aina aikavälein kätensä heidän mökkiinsä, ja kiduttaa osavedenvaihdoilla.

terkuin NT

[suomunaama]

Meillä mennään isomman oikeudella. Tässä näiden ruoka-aikahierarkiaa.

1. Isopurjepleko Sulonen
Joka ei ruoka-aikana anna tilaa, tulee jyrätyksi. Jos Sulosen pelästyttää, se syöksähtää koloonsa. Ja viis veisaten siitä, kuinka monta sivullista se melkein rusentaa matkalla. Pikkuplekoilla on lupa reissata selässä, mutta omalla vastuulla. Kärhämöi etenkin partiksen kanssa.

2. Tulipyrstö Jouni
Armoton terroristi mustamolleja kohtaan, ruoka aikana kaivaa väkisin tiensä tabletille. Etuevätkin tällä punertavat, lieköhän puoliksi tulievää?

3. Raitanuoliaiskopla
Tekevät tiimityötä kuskaten ruokatabletteja suussaan valloittamaansa saviputkeen ja naksuttelevat niitä siellä rikki. Joku vahtii aina kotona, ja puolet hakevat ruokaa. Ovat kuitenkin ujoja, eivätkä ota tablettia jos ympärillä on paljon muuta eväkästä.

4. Appelsiiniplekot
Käyvät ruoka-aikaan kuokkimassa nuoliaisilla ja odottavat, että ruoka sataa aina yhteen paikkaan. Reissaavat mielellään Sulosen kyydissä, mutta usein innostuvat liikaa imuttelemaan purjeen kylkiä matkalla.

5. Leväbarbit
Muodostavat tiiviin renkaan tabletin ympärille, ja jos yksi pelästyy niin kaikki seitsemän uivat pois. Ujoja, mutta osaavat toimia ryhmässä. Näitä hallitsee Krum-niminen iso pullukka, joka on aina ensin paikalla ja syö eniten.

6. Sewelliat
Nämä eivät muista lajeista piittaa, mutta välillä näkee jopa viiden sewellian joukkotappeluita. Päristelevät eviensä kanssa tabletin päällä ja omivat sen kokonaan. Haave tankin kingiydestä sewellioilla on kova, alempiarvoinen saa aina lähdön. Tällä hetkellä iso naaras hallitsee.

7. Piikkarit, pusukalat, noitamonnit, mollit, sukaravut ja monniset
Sukaravut ovat enemmänkin ruokaa kuin aterioitsijoita. Kaikki muut nästä tulevat ruokapaikalle rauhallisesti ja myöhässä ja syövät vain, kun saavat vuoron. Sukikset asuvat isossa 20 x 20 x 20 cm suswasserimytyssä, joka on imeytynyt ulkosuodattimen sisäänmenon ritilään. En usko, että ikinä poistuvat sieltä. Siellä kumminkin viihtyvät, syövät ja lisääntyvät. On mulla noille kunnon akvakin, mutta heitän maatiaiset isoon akvaan.