Lisää ongelmia miljoonakaloilla

[pisarat2]

Kipsi oletettavasti halvempaa. Se liotetaan veteen ja kipataan altaaseen. Oikea määrä täytyy laskea itse sen mukaan, kuin pehmeää vesi lähtötasoisesti on ja kuinka paljon sitä haluaa kovettaa. Itse laitan esim. 180 mittaiseen altaaseenk 3 tl viikossa noin suuntaa antaakseni.

[Koomikko]

Itse laitan esim. 180 mittaiseen altaaseenk 3 tl viikossa noin suuntaa antaakseni.

Tarkennappa suuntaa. Kipsihän lisätään veden vaihdon yhteydessä kun uuttavettä lisätään. Jos kipsiä lisätään joka viikko ilman veden vaihtoa kovuus nousee ja nousee. Paljon siis vaihdat vettä kun lisäät kipsiä. Paljon sulla on hanaveden kovuus entä kuinka kovaa akvaariovesi on. Eli paljon tuo 3tl nostaa kovuutta. Tuo että lisää 3tl viikossa ei kerro yhtään mitään

[Juupajuu]

Itse laitan esim. 180 mittaiseen altaaseenk 3 tl viikossa noin suuntaa antaakseni.

Suunta taitaa olla aika sama kuin täällä. Aiemmin pelasin nykyistä enemmän platyjen kanssa. Olivat silloin 180litraisessa. Viikoittain vedenvaihto noin kolmasosa (paitsi kun välillä oli enemmän poikasia = liikaa) niin kahdesti viikkoon 1/3-osa vedenvaihto. Lisättyyn uuteen veteen laitoin ruokalusikallisen kipsiä ja sillä veden sai jonnekin GH 10, kun lähtötilanne oli 4. (Nämä luvut ulkoamuistellen)

Tämä on jossain määrin asian vierestä, mutta aiemmin olin hyvinkin jyrkkään sitä mieltä että platy ei menesty tässä GH 4 vedessä. Harrastuksen alkuvaiheissa tuli tätä kokeiltua ja kalat ei todellakaan menestyneet, sairastelivat ja kuolivat nuorina. Toki lisääntyivät, mutta sitä en näillä poikasenteko-koneilla pidä minään menestymisen kriteerinä, naaraathan ovat aina kantavia, jos vaan ovat elossa. Siirsin platyt lajialtaaseen ja aloin kovettaa vettä. Kalat alkoivat menestyä, elää vanhemmiksi, kasvaa isommiksi, omituiset sairastelut loppui jne..

Noin vuosi sitten platy-kasvatus siirtyi säästöliekille ja platy-yhteistö muutti pienempään akvaan. 180litraisesta tuli pehmeän veden valtakunta, mutta sinne jäi kuitenkin joukko jonkun viikon ikäisiä platynpoikasia, kaikkia kun en saanut kiinni tai löytänytkään kasvitiheiköistä. Niistä kolme sitten päätin jättää lopullisesti tuonne. Ajatuksella että katsotaan kuinka käy, tyly eläinkoe? Tämä kolmikko on nyt elänyt vuoden pehmeässä vedessä, kasvaneet pikkusintistä isoksi ja vaikuttavat kaikin puolin terveiltä. Saa nähdä kuinka jatkuu. Todettakoon että näiden kalojen isä on akvaariokaupasta ostettu geenitäydennys ja myyjän mukaan ruotsalaista kestävää kantaa. Sekä aktiivisemman platy-kasvatuksen aikoina hankin geenipohjaa laajentamaan kaloja toisilta kotikasvattajilta ja niitäkin sanottiin pehmeässä vedessä menestyviksi.

Miulla kuitenkin oli ne vanhat huonot kokemukset platyjen pitämisestä ilman kipsiä, joten kovetin siis vettä vaikka minulla olikin akvassa pehmeässä vedessä menestyväksi väitettyjä kaloja, sekä niiden ja koetusti pehmeässä vedessä menestymättömien kalojen pariutumisesta syntyneitä jälkeläisiä. Kovettamisesta ei ainakaan haittaa ollut silloinkaan. Toisaalta nyt näiden edellä mainittujen yksilöiden vuoksi juurikin tällä hetkellä olen varovaisesti sitä mieltä että voi olla mahdollista pitää platyjä terveenä myös pehmeässä vedessä.

Pitkä lätinä, josta en tiedä oliko aloittajalle hyötyä, vai lisää päänhämmennystä? Mutta yksi tapauskertomus kuitenkin.

[pisarat2]

Meillä on pehmeä oman kaivon vesi, jota kipsillä kovetan. Kuten sanottu, jokaisen on kokeiltava ja laskettava itse, kuinka paljon kipsiä on vedenvaihdon yhteydessä lisättävä. Tuon kolmen teelusikallisen määreen annoin esimerkiksi tähän siksi, että alkuperäisen kirjoittajan olisi helpompi nähdä suuntaa sille, millaisesta kuluerästä kipsin käytössä on kyse. Desilitrakaupalla sitä ei siis kulu kuukaudessa, vaan pussi riittää pidemmälle. Hintaa en lähde lupaamaan, sillä oman kipsipussini ostosta on toista vuotta aikaa.

[Ruma mies]

... EDIT: Ruma mies taisi puhua jotain kalkkitableteista? Mitä ne hyödyttävät, miksi niitä käytetään, paljonko ne maksavat ja mistä niitä saa? Pitäisikö minun kovettaa akvaarioni vettä?

Kalkkitabletti on ravintolisä, joka sisältää kalsiumia ja D-vitamiinia. Sitä myydään apteekeissa ja nykyisin myös useimmissa ruoka- ja halpistarvikekaupoissa tabletteina tai rouheena. Muinoin - silloin kun historiantajua vailla olevien mielestä kaikki tehtiin tyhmästi ja alkeellisesti - kalkkitabletteja annettiin ihmislapsille luustovaurioiden ehkäisemiseksi.

Kalsiumin puute aiheuttaa luusto-ongelmia ja D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä elimistöön. Kalsiumin ja D-vitamiinin merkitys koskee ihmisten lisäksi muitakin selkärankaisia, myös kaloja.

Esihistoriallisina aikoina, kun kalat kasvatettiin kurkkupurkeissa eivätkä hölmöt akvaarioharrastajat ymmärtäneet hankkia vesitestejä, hammaskarppien (kuten miljoonakalojen) luustovääristymiä hoidettiin kalkkitableteilla. Se oli tietysti aivan naurettavaa. Eihän olisi tarvinnut kuin odottaa 30 vuotta kohtuuhintaisten vesitestien saamiseksi ja sitten testaamisen jälkeen hoitaa sama asia akvaarioliikkeestä saatavilla valmisteilla.

Kalkkitabletteja saa kaupoista ja apteekeista 50 - 1000 tabletin purkeissa. Pieni purkki maksaa ehkä 5-10 euroa. Sen sisältö riittää sinun akvaariossasi olevalle kalamäärälle ehkä kymmeneksi vuodeksi, joten voit itsekin talven pimeimpinä aikoina popsia muutaman pillerin.

Kalkkitabletti lisää veden kokonaiskovuutta, mikä useimmissa Suomen vesissä on miljoonakaloille hyväksi sekä halveksittavan faaraoidennaikaisen elämänkokemuksen että hienon ja modernin some-tiedon mukaan. Kalkkitableteissa oleva D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä, mikä sekin on miljoonakaloille hyväksi.

Ensimmäisessä kirjoituksessani olevat disclaimerit annoin siitä syystä, että olen aina pitänyt vesikemian kemikaaleilla sorkkimista vähän kyseenalaisena. Akvaarioharrastusta aloitettaessa kannattaisi ensimmäiseksi selvittää, millaista vettä kraanasta tulee ja mieluiten hankkia siihen sopivat kalat. Silloin ei juuri tarvitse kemikaalien kanssa läträtä.

Kovuutta lisäävät aineet, myös kalkkitabletti, voivat olla vaarallisia jos niitä lisää liikaa. Jos ryhdyt kokeilemaan niitä, aloita esimerkiksi tabletin kymmenesosalla pari kertaa viikossa.

[hippikala]

Tämä on kyllä huikein topiikki aikoihin! Sissolla ja Rumalla miehellä hyviä pointteja. Voisin kyllä itsekin tuota kalkkitablettijuttua kokeilla. Altaissa on kyllä pieniä paloja seepiasuomun palasia kotiloita varten, niistä varmaan liukenee mineraaleja kaloillekin. Mutta tosiaan, niinhän se menee että ensin tsekataan vesi, sitten valitaan kalat. Ja jos halutaan ihan väenvängällä tehdä asiat vaikeasti niin laitetaan pystyyn minikokoinen allas ja kikkaillaan vesikemialla. Se on niin hauskaa puuhaa ettei minullekaan yksi purkki riittänyt...

[Koomikko]

Aika tympeäksi menee jos kalat aina valitaan sen mukaan mitä vettä hanasta tulee. En näe siinä mitään ongelmaa että vedenvaihdon yhteydessä lisätään aina sama määrä kipsiä tai ruokasoodaa tai muita aineita. Muutaman lusikallisen lisääminen tiettyä ainetta kerran viikossa ei ole akvaarionharrastuksen haastavin tai aikaa vievin toimenpide.

Ihan hyviä kommentteja Rumalta mieheltä. Hän ei nykytekniikasta perusta vaan menee niin kuin ennenkin. Silloin kun peltotyöt tehtiin hevosella ja koulussa käytiin hiihtämällä. Ei ollut traktoreita, ruohonleikkureita ja muita hienouksia. Eikä niitä tippatestejä. Ihan hyviä eriäviä mielipiteitä jotka pistää ajattelemaan tässä nykyisessä hifistelevässä nykymenossa. Olisikin kiva nähdä kuvia akvaariosta menneiltä ajoilta. Tässä oli vinkki uuteen ketjuun Rumalle miehelle

[Ruma mies]

... Rumalta mieheltä. Hän ei nykytekniikasta perusta vaan menee niin kuin ennenkin. ...

Mistä sinä tällaista olet saanut päähäsi? En ole missään vaiheessa sanonut, että en perusta nykytekniikasta tai että menen niinkuin ennenkin. Sanoin, että vesitestit ovat hyviä olemassa, mutta eivät välttämättömiä. Enpä voi sanoa suurestikaan arvostavani ihmistä, joka tavallasi yleistää yksityiskohtaisen, tiukasti rajatun lausuman. Mahdatko ymmärtää, mitä tarkoitan?

Arvostan kovasti nykytekniikkaa. Omissa akvaarioissani on kaikki nykyaikaiset peruslaitteistot ja vähän enemmänkin. Olen juuri nyt kaukana kotoa, mutta luulisin kaapistani löytyvän tusinan verran erilaisia vesitestejä, ehkä enemmänkin.

...Silloin kun peltotyöt tehtiin hevosella ja koulussa käytiin hiihtämällä. Ei ollut traktoreita, ruohonleikkureita ja muita hienouksia. Eikä niitä tippatestejä. ...

Jos pääset johonkin kouluun, voisit ottaa vaikka peruskurssin Suomen historiasta.

[Sisso]

ja pyrin pikimmiten hankkimaan nitraatti- ja GH-testit.

Eiku...

Nitraatitestit on todettu jo moneen kertaa ihan hölynpölyksi, nitraattia ken pelkää vaihtaa vettä riittävästi ja pitää kalaston maltillisena. Ja kasviston runsaana ja hyvinvoipana jos rehuista tykkää.

Tässä po testistä hiukan lisää pohdintaa ja syitä de facto miksi testi ei ole luotettava: http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=7&t=221762. Maksakoon ken tykkää.

Jos akva ei pullistele kaloja, ruokinta on kohdillaan ja vettä vaihtuu noin puolet viikossa, ei taatusti ole nitraattiongelmaa. Jos akvassa sattuu vielä olemaan mitenkään kasvavia kasveja jotka näyttää suunnilleen siltä miltä pitääkin, vielä vähemmällä syyllä. Jos testi näyttää päin prinkkalaa, voi mennä metsään ja pahasti.

Eikä niitä tippatestejä. Ihan hyviä eriäviä mielipiteitä jotka pistää ajattelemaan tässä nykyisessä hifistelevässä nykymenossa. Olisikin kiva nähdä kuvia akvaariosta menneiltä ajoilta. Tässä oli vinkki uuteen ketjuun Rumalle miehelle

Ihan oikeastikko kuvittelit ettei ennen "hifistelyä" ollut kukoistavia akvoja? Upeita kasviakvoja oli jo silloin, kun pyttyjä oli lämmittämässä alta kaasuliekki. Netistä kun etsii, löytää taatusti satoja kuvia akvoista, joissa kalat voi hyvin ja kasvit kukoistaa, ja kyllä, ihan ilman mitään muuta tekniikkaa kuin valaisin. Ei kierra vesi, ei ravinteita, ei vedenmuokkausta....ne vaan on, ahkerimmat akvaristit sentään vähän pintavettä vaihtaa kerran viikossa. Tai kerran puolesssa vuodessa. Jotain ne on tehneet oikein! Hakuun vaikkapa low tech, walstad style tai natural planted tank, johan löytyy kuvia, tietoa ja kokemuksia. Totta on se, että tiettyjen, joskin harvojen, lajien pitäminen on nykyään menestyksekkäämpää kun ymmärrämme vesiaroja. Osaamme nykyään viljellä ihan kotipytyissä lajeja joita ennen ei osattu, mutta henk koht mielestäni suurin keksintö on olut ymmärtää riittävän puhtaan veden merkitys kalojen hyvinvoinnille, mutta tääkin voidaan hoitaa ihan vaan ämpärillä.

OT, mutkun hifistelemään alettiin...Mä väitän, että "hifistely" vie liian helposti huomion perusasioista ja oman kivan lisänsä tuo sitten se, jos lähdetään kokkailemaan vesiarvoilla. Kovettaminen ei ole vaikeaa (eikä yleensä kaloja haittaa mitenkään koska pehmeän ystävätkin sietävät hyvin vähän kovempaakin vettä), mutta taivas varjele kun akvaristi innostuu vettä pehmentämään, joka yleensä tarkoittaa pHn laskua järkyillä kemikaaleilla. Johan alkaa ruumiita tulemaan! Hifistely on ihan OK kun ja jos sen hallitsee, muutoin se on leikkimistä elävien olentojen terveydellä. Ennen siihen rupeamista kannattaisi pitää vähän aikaa akvaa niin simpplillä menetodilla kuin vaan mahdollista, tällöin oppii ymmärtämään perusasioita ja pääse niiden lainalaisuuksien, jotka akvoissa jyllää, juurille. Mulla ei ole mitään tekniikkaa vastaan (done that been there), se on joskus välttämtöntä, joskus "vain" hyvä apuri, mutta ei anneta sen viedä meitä kuin pässiä narussa tai sokeuttaa meitä niiltä asioilta, jotka meidän tulee ymmärtää jos haluamme akvojemme voivan hyvin. Eikä ainkaan pidä kuvitella ettei ilman pärjäisi tai että mitä enemmän tekniikkaa, sen paremmin voiva akva!

[Koomikko]

Ihan oikeastikko kuvittelit ettei ennen "hifistelyä" ollut kukoistavia akvoja? !

En enkä ikinä missään ole näin sanonutkaan. Mistä Sisso tämmöistä sai päähänsä

[Sisso]

Voi olla että tulkitsin viestisi väärin, mutta tuo lainaamani pätkä vähän haiskahti siltä. Etenkin kommenttisi Ruma Miehelle mielestäni viittasi tähän suuntaan, tämä "...ei piittaa nykytykniikasta vaan menee niin kuin ennenkin..."

Tää on siitä vähän hankala harrastus, ja samasta syystä kyllä kiva, että asiat voi toteuttaa monella tavalla. Se mikä sopii toiselle, ei ehkä sovi toiselle tai mistä toinen tykkää, toinen ei. Ja sitten kinataan, yleensä faktaa on seassa harmillisen vähän. Yksiselitteisten ohjeiden antaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta ja yleensä kokemus opettaa parhaiten. Kun on harrastanut akvoja pitkään, mieluusti useampia vuosia ja/ tai eri vuosikymmenillä, näkee miten asiat muuttuvat, osa asialliseen suuntaan, osa ei. Saa vähän perspektiiviä. Kun on harrastanut monenlaisia akvoja, sellaisesta joka on "täynnä" tekniikkaa ja valoa on pikkukaupungin valaisimiseen, sellaiseen, jossa ei ole muuta kuin valo, ja sitäkin sen verran että akvaan näkee, saa perspektiiviä.

[Sisso]

Jaix, piti vielä kommentoida aloittajan pHta. Kasi, mikäli se on sama kuin hanaveden arvo, ts akvassa ei mikään kovata vettä, viittaa siihen että veteen lisätään jotain pHn nostamiseksi. Yleensä kalkkia, mutta myös natriumhydroksidia eli lipeää käytetään. Se ei nosta GH tai KH, mutta sähkönjohtavuutta (=Kokonaissuoloja) kyllä. Lopullisen varmuuden käytetystä aineesta saa vesilaitokseltaan. Mikäli käytetty aine on kalkki, voi olla ettei enää tarvita mitään mineraalilisää (joskin molempien arvojen GH ja KH on hyvä olla vähää isommat) tai lisän tarve on vain vähäinen.

[Koomikko]

Voi olla että tulkitsin viestisi väärin, mutta tuo lainaamani pätkä vähän haiskahti siltä. Etenkin kommenttisi Ruma Miehelle mielestäni viittasi tähän suuntaan, tämä "...ei piittaa nykytykniikasta vaan menee niin kuin ennenkin..."

Ja tästä päättelit minun luulleen ettei ennen ollut kukoistavia akvoja Jopa minulla on ollut aikoinaan kukoistava akvaario ilman nykytekniikkaa. Tää viestiketju alkaa mennä pahasti sivuraiteille. Poistun takavasemmalle.

[Fisutar10]

Ei tarvitse lukea Ilta-Sanomia tai Iltalehteä. Tämä foorumi peittoaa mennen tullen kummatkin "tiedelehdet". Mikä parasta - ilmaiseksi.

[aquafish]

Kuten Koomikko sanoi, tämä keskustelu alkaa todellakin ajautua sivuraiteille. Muutamat tietyt riitelevät täällä lähes joka päivä, jotkut tulevat kertomaan jotain aivan muuta kuin on kysytty. Toivoisin, että tästä eteenpäin ette jatkaisi keskustelua akvaariosuodattimien ja lamppujen tärkeydestä, tai sähkönjohtavuudesta saatika kurkkupurkeista, sillä niistä ei ole kysytty yhtikäs mitään! Kiitän ja kumarran.

[Sisso]

jotkut tulevat kertomaan jotain aivan muuta kuin on kysytty. Toivoisin, että tästä eteenpäin ette jatkaisi keskustelua akvaariosuodattimien ja lamppujen tärkeydestä, tai sähkönjohtavuudesta saatika kurkkupurkeista, sillä niistä ei ole kysytty yhtikäs mitään!

Ei tarvitse lukea Ilta-Sanomia tai Iltalehteä. Tämä foorumi peittoaa mennen tullen kummatkin "tiedelehdet". Mikä parasta - ilmaiseksi.

Yhtään en enää ihmettele miksi tää foorumi pysyy takapajulana.

[Fisutar10]

jotkut tulevat kertomaan jotain aivan muuta kuin on kysytty. Toivoisin, että tästä eteenpäin ette jatkaisi keskustelua akvaariosuodattimien ja lamppujen tärkeydestä, tai sähkönjohtavuudesta saatika kurkkupurkeista, sillä niistä ei ole kysytty yhtikäs mitään!

Ei tarvitse lukea Ilta-Sanomia tai Iltalehteä. Tämä foorumi peittoaa mennen tullen kummatkin "tiedelehdet". Mikä parasta - ilmaiseksi.

Yhtään en enää ihmettele miksi tää foorumi pysyy takapajulana.

Ja perustelut väitteeseen?

[aquafish]

jotkut tulevat kertomaan jotain aivan muuta kuin on kysytty. Toivoisin, että tästä eteenpäin ette jatkaisi keskustelua akvaariosuodattimien ja lamppujen tärkeydestä, tai sähkönjohtavuudesta saatika kurkkupurkeista, sillä niistä ei ole kysytty yhtikäs mitään!

Ei tarvitse lukea Ilta-Sanomia tai Iltalehteä. Tämä foorumi peittoaa mennen tullen kummatkin "tiedelehdet". Mikä parasta - ilmaiseksi.

Yhtään en enää ihmettele miksi tää foorumi pysyy takapajulana.

Ja perustelut väitteeseen?

Hei, juuri tätä tarkoitin - millä tavalla tämä kommentti liittyi alkukysymyksiini?

[Fisutar10]

Sen ajan kun kysyjä jankkaa siitä, etteivät muut vastaa kysymyksiin, kannattaisi opiskella akvaarion hoidon alkeet ja tajuta, että kalojen hyvinvointiin vaikuttaa moni asia ja on niiden yhteissumma. Nettikin ja tämä foorumi täynnä tietoa perusteista.

Ja mikä kalaani vaivaa on lähes yhtä hyvä kysymys taustatietoineen kuin mikä vaivaa Matin maatiaiskissaa kun ei ole hiirijahdissa ja on käpälät kohti taivasta korvat repaleisena.

[aquafish]

Sen ajan kun kysyjä jankkaa siitä, etteivät muut vastaa kysymyksiin, kannattaisi opiskella akvaarion hoidon alkeet ja tajuta, että kalojen hyvinvointiin vaikuttaa moni asia ja on niiden yhteissumma. Nettikin ja tämä foorumi täynnä tietoa perusteista.

Ja mikä kalaani vaivaa on lähes yhtä hyvä kysymys taustatietoineen kuin mikä vaivaa Matin maatiaiskissaa kun ei ole hiirijahdissa ja on käpälät kohti taivasta korvat repaleisena.

En ehkä suosittelisi tulemaan haukkumaan minua, jos et tiedä minusta tai taidoistani mitään! Jos ei ole muuta sanottavaa kuin haukkuminen, voit olla kirjoittamatta.

[Akvaharrastaja]

Tulen ilmeisesti vähän jäljessä aiheesta, mutta voi olla että vesiarvosi (oli vesi sitten kovetettua tai ei) ovat oikeat. Toki kovettamista suositellaan miljoonakaloille, jotta ne säilyvät terveempinä ja elinvoimaisina pidempään. Vika saattaa olla myös muissa koiraissa. Luulisi ainakin, että arvojärjestyksen mukaan jokainen kala tulee jossain vaiheessa näykityksi ja ns. syrjityksi. Syy saattaa olla siis muissa kilpailevissa koiraissakin. Veden laatu on silti hyvä testata. Jos vesi tulee vesijohtolaitokselta, saa nettisivuilta / puhelinnumerosta tietää veden vesiarvot.

Onnea kuitekin jatkossa sinulle ja repailesen pyrstön omaavalle miljoonakalalle !

[aquafish]

Tulen ilmeisesti vähän jäljessä aiheesta, mutta voi olla että vesiarvosi (oli vesi sitten kovetettua tai ei) ovat oikeat. Toki kovettamista suositellaan miljoonakaloille, jotta ne säilyvät terveempinä ja elinvoimaisina pidempään. Vika saattaa olla myös muissa koiraissa. Luulisi ainakin, että arvojärjestyksen mukaan jokainen kala tulee jossain vaiheessa näykityksi ja ns. syrjityksi. Syy saattaa olla siis muissa kilpailevissa koiraissakin. Veden laatu on silti hyvä testata. Jos vesi tulee vesijohtolaitokselta, saa nettisivuilta / puhelinnumerosta tietää veden vesiarvot.

Onnea kuitekin jatkossa sinulle ja repailesen pyrstön omaavalle miljoonakalalle !

Itseasiassa akvaariossa on vain kaksi koirasta, ja seitsemän naarasta, jotenka kummallekkin on 3-4 naarasta. Olen huomannut, että nuo koiraat ovat hieman jahdanneet toisiaan, mutta en sitten ajatellut että ne voisivat vahingoittaa toisiaan noin. Ehkä kyse on siitä, että ne selvittelevät arvojärjestystä tai muuta "normaalia".

Tällä hetkellä altaassa on hieman ylikansoitusta, koska nuo miljoonakalat lisääntyvät oikeasti lähes miljoonittain. Poikasia on tullut muutamassa kuukaudessa varmaan 40, ja pitäisi pikkuhiljaa kyllä alkaa myymään niitä pois!

[aquafish]

Jatkanpa jälleen tästä aiheesta. Erakko mustamolli on kuolemaisillaan, ja kelluu holtittomasti. En olisi sitä ottanut akvaariooni, mutta muita kaloja hakiessani myyjä lähes pakotti ottamaan sen. Tein tänään aika ison siivouksen akvaarioon, vaihdoin n. 2/3 vedestä, putsasin hiekat ym. Eli tyhjensin koko akvaarion, koska levää oli niin paljon, että lasien läpi ei melkein nähnyt. En tiedä mikä mollilla on, mutta se on jo menetetty tapaus. Muut kalat näyttävät olevan OK, yksi naaras näyttää hieman laihalta, mutta se syö normaalisti ym., se saattaa johtua siitä, jos on synnyttänyt vasta (?)

En ole vieläkään saanut tietoa vesiarvoista. Jos selaa tälle palstalle lähettämiäni viestejä, selviää akvaarioni entiset leväongelmat ja muut ongelmat, joita onkin riittänyt..

Oikeastaan en itse siivonnut, vaan poissa ollessani äitini teki suursiivouksen akvaarioon. *Huh*

Mitä nyt kannattaisi tehdä?

[TiinaM]

Toivottavasti bakukanta ei tuhoutunut/häiriintynyt tuosta siivouksesta. Onko akvassa siis ihan hiekkaa vai soraa? Jos soraa niin se olisi syytä lapon kanssa käydä vedenvaihdon yhteydessä läpi, jos se taas on hiekkaa niin sitä ei juurikaan putsailla... Kierteiset auttaa sen hoidossa ja jos niitä ei ole voi sormin välillä hieman möyhiä vettä vaihtaessa. Jos laseissa on levää niin ettei läpi näy, niin esim. vanha pankkikortti tms käy hyvin skrapaksi.

[aquafish]

Toivottavasti bakukanta ei tuhoutunut/häiriintynyt tuosta siivouksesta. Onko akvassa siis ihan hiekkaa vai soraa? Jos soraa niin se olisi syytä lapon kanssa käydä vedenvaihdon yhteydessä läpi, jos se taas on hiekkaa niin sitä ei juurikaan putsailla... Kierteiset auttaa sen hoidossa ja jos niitä ei ole voi sormin välillä hieman möyhiä vettä vaihtaessa. Jos laseissa on levää niin ettei läpi näy, niin esim. vanha pankkikortti tms käy hyvin skrapaksi.

En usko, että kovasti on häiriintynyt, ei se siivous niin iso ollut. Akvaariossa on pohjalla soraa. Lappoan sen aina vedenvaihdon yhteydessä, koska lapolla saa imettyä myös vedet kätevästi pois, ämpäriin. Levämagneetilla olen laseja putsaillut.

Toivottavasti en ole hitaasti menettämässä koko kalastoani.. - äitini oli eristänyt mollin erilliseen kippoon, ja napannut sinne myös yhden miljoonakalanaaraan, joka näytti epäillyttävältä. Siirsin naaraan kuitenkin takaisin akvaarioon, ei se niin sairaalta näyttänyt, hoikalta vain. Nyt tuo ko. kala ui lähes paikallaan pinnan läheisyydessä. Reagoi, jos toinen kala ui viereen, ja ui hetken kauempana pinnassa, ja palaa sitten takaisin samalle paikalle. Naaras näyttää hieman hoikalta, kuten yleensä miljoonakalanaaraat näyttävät synnytyksen jälkeen, mutta yleensä ne alkavat pulskistua sen jälkeen, mutta n. 3 päivään - viikkoon (?) mitään ei ole tapahtunut.


Pelottaa, että tästä alkaa joku kierre joka tuhoaa yksitellen jokaisen kalan..