Järkevä tapa alentaa veden pH:ta

[Thomas]

Terve,

Meillä on täällä Aurassa hanaveden pH noin 7,5 Seran tippatestin mukaan. Haluaisin saada kaloilleni (mm. paholaistonkijoille) pH:n < 6,5. Mikä olisi järkevin tapa hoitaa tämä? Kasveja en kauheasti pidä joten hiilidioksidin lisääminen veden hapattamiseksi ei tunnu fiksuimmalta menetelmältä, vaikka nykyään onkin todella helppoa ulkosuodattimen ulostuloon liitetävällä diffuusorilla. Monet lisäävät esimerkiksi muurahaishappoa altaaseen... vaikuttaa työläältä. Mitä suosittelisitte?

Kiitos jo etukäteen.

[Thomas]

Ei ole kenelläkään vissiin muitakaan ideoita?

[Aqualung]

Onko sulla mikä kh siellä? Toisinsanoen onko vedellä mitään puskurointikykyä? Vai lähteekö pH herkästi vaeltelemaan.

[Angara]

Hyvä, kotimainen juurakko laskee pH:ta. Samoin lannoittamattoman turpeen käyttö tai suodattimeen pantava turve. Näillä pH laskee pikkuhiljaa.

Monia happoja on myös käytetty muurahaishapon lisäksi. Kloorivetyhappo l. suolahappo ja fosforihappo toimivat hyvin, mutta niiden annostelussa pitää miettiä, koska ne laskevat pH:ta rajusti. En ole itse käyttänyt näitä koskaan, mutta ulkomailla näitä käytetään varsinkin alueilla, joissa vesi on luonnostaan hyvin alkalista. Varmuuden vuoksi näistä pitää hankkia puhdasta ainetta, ei niin sanottua raakaa (crudum), koska ne sisältävät usein metallijäämiä. Periaatteessa myös typpihappo ja rikkihappo kävisivät, mutta niiden käsittely on jo sen verran ongelmallista, että käyttäjän turvallisuus asettaa varmaan esteen muille paitsi koulutetuille kemisteille.

Kaikki mainitsemani epäorgaaniset hapot ovat tarpeksi matalana konsentraationa turvallisia akvaariossa, vaikka ne ovat väkevinä hyvinkin vaarallisia. Esimerkiksi rikkihapon LD50 arvo on 2140 mg/kg rotalle. Vertailun vuoksi kahvin sisältämän kofeiinin LD50 rotalle on 195 mg/kg.

[Thomas]

Kiitos vastauksista! KH on noin 6, ehkä hieman korkeampi. Eli on siinä vedessä kuitenkin jonkun verran puskurointikykyä. En ole kyllä vielä ehtinyt tehdä pitkäaikaisseurantaa altaassa. Saan varmaan tällä viikolla vielä monitoimimittarin jolla voin seurata pH:n lisäksi mm. TDS:ää (total dissolved solids). Ehkä siitä selviää sitten enemmän.

Mä luulen että jätän happtouhut muille. Itsellä on töissä ollut riittävästi säätöjä hapon kanssa ja havaitsin olevani hieman huolimaton (aika montaa paitaa ja farkkuparia tuhoutunut). Mutta niin, mites sen hiilidioksidin kanssa? Olisiko siinä itua?

[Angara]

Minulla ei ole kokemusta hiilidioksidista pH:n laskun. Jos ajatellaan teoreettisesti, niin H2CO3 lisää vetyionikonsentraatiota paremmin kuin esimerkiksi mainitsemani kloorivetyhappo (HCl). Luonnossa se voi happamoittaa vesistöjä jopa haitallisesti, joten se kyllä vaikuttaa, vaikka onkin heikko happo

Ongelmaksi tulee varmasti stabiilin pH-tason ylläpitäminen pelkän hiilidioksidin avulla. Kun sen pitoisuuteen vaikuttaa kasvillisuuden kulutus, valaistus ja vesikemia, niin pH on altis muuttumaan. Voi olla vaikea ennustaa, mitä pH:n vaihtelu tekee akvaarion mikroflooralle.

Jos olisin sinä, meninisin lähimmälle rannalle sahan kanssa (vielä ennen kuin tulee lunta ja pakkasta) ja etsisin jonkun mukavan, esim. kaatuneen tervalepän juurakon, josta kuori on jo lähenyt pois ja joka on ollut vuosia veden vaikutukselle alttiina. Jos siinä olisi vähän, mutta ei kovin paljon lahoa, sitä parempi pH:n laskulle. Sitten keittäisin sen ja antaisin sen jäähtyä keitinvedessä. Sitten upottaisin sen kivien avulla tankkiin ja alkaisin mittailla pH:n muutosta.

Toinen vaihtoehto on ostaa esimerkiksi Eheimin filtteriturvetta ja panna sitä ulkosuodattimeen. Akvaariokaupan asemesta voi mennä myös suolle, ja katsoa sieltä sopivan pitkäkuituista rahkasammalesta maatunutta turvetta. Kaupan kukkaturpeissa on lannoitteita, joten niiden käyttämisestä voi tulla ongelmia.

[Thomas]

Moi,

Kiitos vinkeistä! Meinasin että sen hiilidioksidin kanssa voisi käyttä elektronista säädintä esimerkiksi, joka pitää pH:n valitsemalla tasolla.

Itse olen keittänyt turpeesta uuttetta ja lorauttelen sitä altaaseen vedenvaihdon jälkeen. En vain tiedä onko se riittävää ja miten kauan sen vaikutus kestää. Välillä olen nimenomaan pitänyt turvetta suodattimessa, mutta liian usein olen kuitenkin vaihtanut sen liian harvoin ja se on alkanut mädäntymään tms. suodattimen sisään.

[Micke]

Noiden happojen kanssa pitää tietää seurannaisvaikutukset eli mitä altaaseeen jää lopputuloksena.
Suolahaposta jää suoloja kloorihaposta klooria ....aina jossain muodossa.

Vaikeeta....

Testaa sitten pohjahiekka raakalla hapolla... jos kuplii niin sieltä tulee sitä puskurointikykyä kokoajan lisää...

Kantoja...kantoja... hiilaria

[Platva]

Minulla yhdessä akvaariossa alenee hiilidioksidin lisäämisen myötä alle 6,5:n. Toisessa on monnisia varten tammenlehtiä. Niiden sisältämä tanniini alentaa pH:n minulla n. 6,5:een. Aleneminen kestää aikansa, ja tietenkin pH riippuu tammenlehtien määrästä (toki monesta muustakin kuten yleensäkin).
Tammista osa pudottaa lehtensä syksyllä, osassa ne säilyvät läpi talven kevääseen asti. Parhaimpia tammenlehtiä ovat ne, jotka vielä pakkastenkin jälkeen ovat puussa jäljellä, ne kestävät pitempään kuin syksyllä kerätyt. Olen huuhdellut lehdet, kaatanut niiden päälle kiehuvaa vettä niin että ne ovat kokonaan peittyneet, valuttanut, kuivattanut pyyheliinojen päällä ja säilyttänyt kuivia lehtiä muovikasseissa.
Kuiva lehti tetenkin kelluu, mutta tuntien päästä tai viimeistään seuraavana aamuna ne ovat pohjalla. Kun entiset pohjalla olevat lehdet lahoavat, lisään uusia tilalle. Monnisille tammenlehdistä on paljon iloa (jos nyt näin voi sanoa kalan kohdalla), ja sivutuotteena pH alenee niille sopivaksi.

[Angara]

Välillä olen nimenomaan pitänyt turvetta suodattimessa, mutta liian usein olen kuitenkin vaihtanut sen liian harvoin ja se on alkanut mädäntymään tms. suodattimen sisään.

Tuo on mielenkiintoista. Täysin maatunut turve ei mätäne, koska siinä on jäljellä pääasiassa ligniiniä ja selluloosaa, joihin bakteerit eivät pysty. Kuivalla maalla nämä ovat sienten ruokaa, mutta sienet eivät kykene elämään anaerobisessa ympäristössä, joten suossa nämä kasvinosat jäävät. Itse en ole koskaan törmännyt siihen, että turve olisi mädäntynyt. Jos käyt itse nostamassa sitä suolta, kannattaa ottaa niin syvältä, että mätänevää ainesta ei ole jäljellä.

[Siltsu]

Toisessa on monnisia varten tammenlehtiä. Niiden sisältämä tanniini alentaa pH:n minulla n. 6,5:een. Aleneminen kestää aikansa, ja tietenkin pH riippuu tammenlehtien määrästä.

Jos on harrastelijoita korkeammilla leveysasteilla, eikä niitä tammia tosiaan ole näköpiirissä, niin tositarpeen tullen, voin kerätä puihin jääneitä lehtiä ja laittaa postimaksun hinnalla tulemaan

[Thomas]

Välillä olen nimenomaan pitänyt turvetta suodattimessa, mutta liian usein olen kuitenkin vaihtanut sen liian harvoin ja se on alkanut mädäntymään tms. suodattimen sisään.

Tuo on mielenkiintoista. Täysin maatunut turve ei mätäne, koska siinä on jäljellä pääasiassa ligniiniä ja selluloosaa, joihin bakteerit eivät pysty. Kuivalla maalla nämä ovat sienten ruokaa, mutta sienet eivät kykene elämään anaerobisessa ympäristössä, joten suossa nämä kasvinosat jäävät. Itse en ole koskaan törmännyt siihen, että turve olisi mädäntynyt. Jos käyt itse nostamassa sitä suolta, kannattaa ottaa niin syvältä, että mätänevää ainesta ei ole jäljellä.

Nimenomaan, sen vuoksi käytin sanaa "tms". Luulen että turpeeseen jämähtää uloteita ja muuta maatuvaa tavaraa ja sitä kautta bakteereita, joilla ei ole turpeen takia hyvät olot. Siitä tuoksu.

[Sisso]

No kalathan ei paljoa pHsta koostu, enemmin merkitystä on veden kovuudella tai pehmeydellä eli paljonko siinä on kokonaisuudessaan suoloja. pH kun on suhdeluku, ei arvo itsessään. Eli kun saat EC/TDS-mittarisi, olet huomattavasti fiksumpi millaista vetesi oikeasti on. Vesi voi olla todella pehmeää ja alhainen sähkönjohtavuus, mutta pH silti korkea(hko) esimerkkinä RO- ja akkuvesi, joiden johtavuus lähellä nollaa tai nolla, mutta pH 7 ellei enemmänkin.

pHta voi laskea puulajilla, joka luovuttaa veteen tanniineja eli parkkihappoja. Ne kotimaiset puulajit, joita voi tunkea akvaan turvallisesti, ei siihen juuri vaikuta ellei tammi sitten hiukan. Yleensä suositellaan, että kaikki akvan laitettava puu olisi varmasti kuivaa, mutta keittämiselle ei ole tarvetta. Tammenlehdet on aika hyviä, mutta niidenkin teho hiipuu suht pian eli niitä sa lisätä suht taajaan ja ne saattavat sotkea akvan melko tehokkaasti etenkin jos akvassa on kova puhallus. Lämpö selvästi nopeuttaa prosessia, tämän huoma ihan selväti kun yhdessä lehtipytyssä lämpö on +20c ja toisissa +25> . Niitä pitää laittaa melko paljon, ihan muutama ei riitä! Tammenlehtiä EI tule kiehuttaa, korkeintaan huuhdella kevyesti lämpimällä vedellä, keittäessä menettää ison osan tanniineista ja niitähän me juuri akvaan halutaan! Tammenlehdistä ja muista hiukan http://www.seriouslyfish.com/all-the-leaves-are-brown/

Älä vaan koske mihinkään pH-miinus-tuotteeseen. Osa on fosfaattipohjaisia eli vaikka pH laskee, nousee johtavuus rajusti. Jos tuote on rikkihappopohjainen, se määrä mikä laskee pHta, on jo vaaraksi akvan bakteereille. Muistaakseni HS Oak Extract laskisi pHta (ja sehän on... tammesta uutettua) hiukan, mutta ei tule järin halvaksi ainakaan isossa pytyssä.

Meillä tulee hanasta yleensä pH8 vettä, GH 3-5 ja KH 2-4. Käytän tammenlehtiä, sade- ja RO-vettä, näillä pHt on laskenut 6,6-6,8 tasolle, lisään hiukan GH-boosteria niin että GH 1-2, KHsta en välitä kun en lisää kaasuhiilaria ja vedet vaihtuu ajallaan, joten pH ei romahda mihinkään. Jos akvaan alkaa kertymään orgaanista kuormitusta liikaa, vaarana on pHn raju äkillinen tippuminen, etenkin kasvittomassa akvassa. Sadevesi on hyvin hapanta, yleensä vitosen luokkaa. Turpeella leikin aikanaan muutaman kuukauden, sen jälkeen totesin sen vaivaan nähden täysin turhaksi. Luonnonturpeen pH ei ole kovin alhainen, sen sijaan valkoisen turpeen olisi vaan sitäpä et mistään saa. Meillä kalat ei voineet yhtään paremmin tai huonommin niin turpeella kuin hiilarillakaan, joten lakkasin vaivaamasta pHlla päätäni. Sen sijaan sade/Ro veteen siirtymisen jälkeen monien lajien kutuvireys on tullut selvemmäksi. Todettakoon, että meillä on hanaveden johtavuus 430-550uS eli hanavesi ole todellakaan pehmeää vaikka GH ja KH näin näyttäisi olevan!

Jos sun KH on tosiaan kuusi, pH ei tahdo laskea millään ellet saa ensin KHta laskettua jollain. Jos kalasi ovat voineet tähän asti hyvin, en olisi pHsta huolissani. Sen sijaan jos vesi osoittautuu sähkönjohtavuudeltaan korkeaksi, voisi miettiä mitä sen kanssa tehdään. Tai tarviiko tehdä mitään.

Hiilari laskee pHta, mutta se on ihan itsensä puijaamista. Luonnossa pH on hapan olosuhteiden seurauksena ja yleensä samoista syistä vesi on myös pehmeää. Eli jos vedessä on paljon suoloja (=johtavuus korkea) ei alhainen pH lohduta kaloja yhtään! Jos nämä vesiasiat kiinnostavat, esim Apistogramma.comissa näitä pohditaan aika paljon koska eräät kääpiöahvet (joita meillä ei ole ikänä nähtykkään!) ovat hyvin, hyvin tarkkoja kutuolosuhteista. Yleensä energiaa kulutetaan vain veden pehmentämisen pähkimiseen, ei pHn. Sinänsä pHn pienet vuorokautiset heittelyt (esim 7,5->6,5) ei haittaa ketään eikä mitään. Akvoissa, joihin lisätään kaasuhiilaria reippaasti, tämä on ihan normaalia eikä siitä ole ikinä todettu mitään haittaa kenellekkään. Miksi? Juuri siksi, ettei akvassa mikään muu vesiarvo muutu. Tutkimuksessa on todettu kalojen kestävän jopa pHn kahden pykälän äkilliset muutokset silloin kun muut arvot ei muutu. Ei ole olemassa pH-shokkia, mutta osmoottinen shokki kyllä ja sen saa aikaan melko helpostikin.

[Platva]

Lisäänpä nyt vielä, ettei minulla ole tammenlehtiä pH:n takia vaan siksi, että monniset viihtyvät niiden seassa. Kaadan lehtien päälle kiehuvaa vettä, koska arvelen/kuvittelen niiden siten uppoavan nopeammin. Joskus kokeilin ja siitä tuli tapa, vaikka voihan se olla, että uppoamissyy oli silloin jossakin muussakin, vaikkapa Himasessa, Nykäsessä tms. Minun tapauksessani on vaan hyvä, jos kiehuva vesi vähentää tanniineja, koska minulla on lehtiä paljon pienessä alle parin sadan litran monnisakvaariossa.

[Sisso]

Koska täällä pörrää ihmisiä, joilta kieli taipuu ja asijat kiinnostaa, lisään pari kirjanmerkeistä löytyvää asiaa sivuavaa mielestäni varsin mielenkiintoista ja avartavaa linkkiä. Tämä nyt ei suoraan liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta siinä käydään melko seikkaperäisesti läpi pHn merkitystä akvassa ja kaloille http://www.ukaps.org/forum/threads/unli ... e-i.27825/. Myös happoja sivutaan.

Ja koska me, minä myös, käytetään alkalinitteettia synonyymninä KHlle, räjäytetäämpä sekin luulo samaan syyssyyn, koska nehän EI ole tasan sama asia: http://www.ukaps.org/forum/threads/all- ... ness.4869/

[Thomas]

Kiitos linkeistä!