Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Kiksu kirjoitti:Joskus vuosi sitten kokeilin akvaarioveden juomisen vaikutusta itseeni juomalla ison lasillisen akvavettä. En huomannut mitään. Toistin kokeen seuraavana päivänä eikä vatsa sittenkään tullut kipeäksi tai olo tuntunut muutenkaan oudolta.
Salmonellan tartuntariski on kyllä ihan vakavasti otettava, enkä ainakaan minä huoletta käsittele raakaa kanaa ja pesen kyllä kädet huolella sen jälkeen. Pesisin kädet lintujen tai matelijoiden käsittelyn jälkeen. Elintarvikkeita käsittelevät työntekijät joutuvat antamaan salmonellanäytteen eivätkä saa käsitellä elintarvikkeita ennen kuin tauti on hoidettu. En usko, että näitä testejä ihan huvin vuoksi teetetään.
Heh, itse en ihan lasillista ehkä joisi, vaikka akvan vesi on melko puhdasta:). Aquasafen pikantti maku voisi tuntua:). Mutta ruoansulatuselimistö luultavasti usein tappaa bakteerit esim. mahan suolahappo.
Salmonella joo...vakavasti otettava. Ja lintujen jätökset ruokintapaikalla yms. nyt talvella riski. Myös henkilö, jolla on salmonellatartunta voi pestä kädet huonosti ja ulosteperäisi bakuja pääsee ruokaan...muistaakseni kännykästäkin löytyi englantilaistukimuksen mukaan ääretön määrä ulosteperäisiä bakuja...en tiedä mitä sillä kännyllä on oikein tehty ja missä:).
Eccu kirjoitti:En tunne ainoatakaan ihmistä joka olisi salmonellaan sairastunut. En myöskään ole kuullut konnista joilla se olisi todettu. Omillakaan konnillani sitä tuskin on koska minä tai kukaan muukaan lähipiirissä ei ole k.o. tautia saanut. Uskon vasta kun näen omilla silmilläni, ja sittenkään en taida tapojani muuttaa. En ole kumihanskoja hommannut. En ole matojakaan saanut vaikka oon koiria ja kissoja pusinut vuosikymmenet. Ihme hysteriaa ihmisillä. Lintuinfluenssaa ja sikapöpöjä. Jos joku tauti omalle kohdalle osuu niin se on sitten vaan kärsittävä, ajatelkaas nyt miten moni tupakoi vaikka keuhkosyöpä on tappava tauti!
Tämä menee nyt ihan off-topic kun aiheena on kalatubi, mutta vastaan vielä kerran kun olen aika järkyttynyt asenteestasi. Asian vakavuudesta antaa jonkun kuvan toivottavasti se, että USA:ssa tartuntatautivirasto CDC sanoo mm. seuraavaa:
Don’t be fooled:
Just because you can’t see the bacteria doesn’t mean they aren’t there. Salmonella are naturally occurring bacteria in turtles and those with Salmonella usually do not appear sick in any way. In addition, turtles do not shed Salmonella all of the time. So, just because a turtle might have one negative test for Salmonella doesn’t mean that they are not infected. It could mean that the turtle was not shedding Salmonella on the day it was tested. http://www.cdc.gov/healthypets/spotlight_an_turtles.htm
Eli Salmonella-bakteerit eivät välttämättä edes näy kilpparia testattaessa ja itse konna on yleensä ihan terve.
He myös suosittelevat, että salmonella-riskin takia kilpikonnia ei lainkaan pidettäisi esim. kodeissa, joissa on alle 5-vuotiaita lapsia tai vanhuksia tai muita joilla on heikentynyt vastustuskyky. (Katso edellinen linkki ja http://www.cdc.gov/salmonella/small-tur ... umers.html)
Eurooppa ei tältä ole myöskään säästynyt, esim. tässä tarinaa Baskimaassa olleesta kilpikonnilta saadusta salmonella-epidemiasta: http://www.eurosurveillance.org/ViewArt ... leId=20201
Samaan suuntaan kertovat Zoonoosikeskus ja Evira:
Lemmikeistä alttiimpia salmonellatartunnalle ovat matelijat, kilpikonnat ja siilit. Ne kantavat usein salmonellaa suolistossaan ilman oireita. Usein ensimmäinen oire tartunnasta on perheen lapsen sairastuminen. http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/e ... tartunnat/
Mutta tietysti Suomesta löytyy aina joku harrastaja, joka tietää nämä paremmin... Minä yritän lopettaa osaltani tämän keskustelun salmonellasta tähän ainakin tässä ketjussa. Annetaan tilaa tubille.
Fisutar10 kirjoitti:Heh, itse en ihan lasillista ehkä joisi, vaikka akvan vesi on melko puhdasta:). Aquasafen pikantti maku voisi tuntua:). Mutta ruoansulatuselimistö luultavasti usein tappaa bakteerit esim. mahan suolahappo.
Niin se varmaan on, että tartuntariski on kohtalaisen pieni. Mutta puhdasta se vesi ei ole siinä mielessä että siellä voi olla iso joukko mahdollisia taudinaiheuttajia, mykobakteerien lisäksi esim aeromonas-suvun bakteerit, jotka voi aiheuttaa suolistotulehduksen ja haavatulehduksia. Tämmöinen lista löytyi esimerkkinä muista:
Other Bacteria and Protozoa - Below is a list of additional zoonotic organisms that have been documented in fish or aquarium water. Human infections are typically acquired through ingestion of contaminated water resulting in gastroenteritis symptoms or from wound contamination...
Gram-negative Organisms: Plesiomonas shigelloides, Pseudomonas fluorescens, Escherichia coli, Salmonella spp., Klebsiella spp., Edwardsiella tarda
Gram-positive Organisms: Streptococcus, Staphylcocccus, Clostridium, Erysipelothrix, Nocardia
Protozoa: Cryptosporidium http://universitypolicy.gmu.edu/4004ap5.html
Sori, menee vähän ohi alkuperäisen aiheen mutta toissa keväänä hörpin lappoa akvan pohjalla lilluvasta ryönävedestä kun totaalityhjensin pyttyä ja samalla kuravettä meni kurkusta alas vaikka miten yritin ettei. En väitä, etteikö oireet voisi johtua jostain muustakin mutta sen jälkeen mulla oli vatsa pari kuukautta aika huonossa kunnossa. Pahimmillaan en jaksanut olla enää seisaallaan kovin kauaa mutta juuri kun olin aikeissa alkaa tilaamaan aikaa poppamiehelle, oireet helpottivat. Itse arvelen saaneeni kurasta jokin pöpön.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Onneks mulla ei ole minkäänlaista kammoa tai pelkoa mitään pöpöjä kohtaan, ollaan näin säilytty terveinä ja henkisesti sen suhteen vakaina ilman turhaa vouhotusta. Jos alkaa etsimällä etsimään esim.netistä niin kyllä varmasti löytyy vain ikäviä asioita, ei sieltä googletella että miten monissa perheissä on ollut vaikka 60 vuotta kaloja tai matelijoita tai kissoja ilman mitään ongelmia. Kyllä ne omat koiratkin purevat että jos pelkää niin ei kannata MITÄÄN eläintä kotiinsa ottaa. Nyky-yhteiskuntahan karttaa jopa luonnon eläimiä. Meidän kotona kyllä kasitellään myös riistaa ja syödään sitä sekä luonnon kaloja, ja kaikkea muutakin likaista, esim. kakassa kasvatettuja vihanneksia. Turha siitä on provosoitua. Enkä lue noita linkkejänne, ei oikeasti kiinnosta. Haluan vain ettei ketään turhaan pelotella, siksi kerron omista kokemuksistani.
Akvaarioharrastaja vuodesta 1984. Kissaharrastaja jo ennen sitä. Kilpikonnaharrastaja lopun ikääni. Perheessä myös koira.
Ei täällä kukaan vouhota eikä pelottele, sitäpaitsi oikeasti pöpökammoiset eivät harrasta akvaariota eivätkä muitakaan eläimiä.
Asiallinen keskustelu aiheesta zoonoosit ja tässä tapauksessa kalatubi, on mielestäni enemmän kuin paikallaan tällä foorumilla.
Krisin linkit aiheesta mitä muita mikrobeja (kuin kalatubia aiheuttavia) akvaariovedessä on, oli sellainen, että on järkevää pysähtyä miettimään omia toiminta-tapoja.
Yksikään noista bakteereista ei ole sellainen, että kukaan vapaaehtoisesti haluaisi niistä sairastua. Uskokaa pois vaan, luettelo oli aika karmea.
Sisson sairastumisen uskon hyvinkin johtuneen akvaariovedestä, ja myös sen että heikoksi on vetänyt.
Tyttäreni sai salmonellan ulkomailla (Pariisilainen hotelli, aamiaismuna, vähän löysä), oli niin huonossa kunnossa ja korkeassa kuumeessa että lääkäri joutui menemään hotellihuoneeseen ja vei Ciprofloxasiini-kuurin mukanaan (antibiootti, joka tehosi ainakin siihen aikaan vielä). Ulostenäytteissä salmonellaa vielä ainakin puolivuotta sairastumisen jälkeen. Aikaa on kulunut yli 10 vuotta, mutta hänen vatsansa ei ole koskaan palannut ennalleen, kivut ja muut vaivat jäivät. Tätä ja kaikkea muuta tarjolla olevaa ei kannata hankkia vapaaehtoisesti.
Olin kerran Amazonasilla, umpipuskassa monta viikkoa. Ainoa peseytymismahdollisuuus oli joki,Rio Madeira (Rio Negro oli "puhtaan" näköinen). Äärimmäisen vastenmielisen näköinen vesi oli ainut mahdollisuus huuhtoa hiet, silloin kun ei sitä tullut taivaalta. Vedessä oli mutaa, joka varmasti vaikutti ulkonäköön, mutta toimme vesilaboratorioon Suomeen kuitenkin näytteen.
Siellä kasvoi käytännössä kaikki bakteerit mitä maa päällään kantaa, eikä ihme kun katseli asukkaiden elämäntyyliä.
Niistä vesistä tulee paljon kalaa meidänkin purkkeihin, ja myös ne pöpöt siinä siivellä.
Akvaarioharrastusta jatkettakoon silti hyvillä mielin, ei vaan kannata ehdointahdoin tai tietämättömyyden takia sairastua.
Kummallisia konsteja ei tarvita. Pese aina kädet saippuan! kanssa ja kuivaa! hyvin! sen jälkeen kun lopetat läträämisen. Jos käsissä on ihottumaa,haavoja, se on kovin kuiva, tai immuunivasteesi on vajaa, käytä hanskoja.
Äläkä juo sitä vettä! Tutustukaa fysikaaliseen ilmiöön nimeltä lappo, ja käyttäkää sitä. Olen harrastanut pitkään akvaarioita, enkä ole vielä niellyt akvaariovettä. Ei ole pakko. Eli täytä letku ensin kokonaan,( suoraan hanasta,hanki pikaliitin), ja kun se on täynnä, pidä letkun pää vedessä ja laske toinen pää alle veden pinnan, saaviin tai viemäriin. Altaan saa näin tyhjättyä niin että vettä jää n. 1cm. Loppu imeytetään sanomalehtiin. Annetaan kuivaa ja imuroidaan loput hiekat pois.
Anteeksi tämä yksityiskohtainen ohjeitus, mutta joku ehkä saattaa hyötyä siitä.
(Tämä ei ollut Sisso piikki sinulle. Kiitän sinua asiallisista ja asiantuntevista kasviaiheisista kirjoituksista).
Summa summarum, enneltaehkäisy on paljon helpompaa kuin hoito.
Yksi melko mielenkiintoinen linkki on tässä http://www.kampus.uku.fi/gradut/2009/9073.pdf . Katsokaapa sivun 52 alalaitaa; "Viljeltävien mykobakteerien pitoisuus oli suurin talousvesissä, jotka oli valmistettu otsonoidusta pintavedestä." En ole kemisti tmv., mutta eikö tuosta voisi vähänkin vilkkaammalla mielikuvituksella vetää johtopäätöksen ettei akvaariovedenkään otsonointi olisi välttämättä ihan yksipiippuinen juttu? Miten yleistä otsonin käyttö mahtaa nykyään tukuissa olla?
Sivun 51 viimeisestä lauseesta ei ihan avaudu minulle, että miten päin asian yritetään siinä kertoa olevan: "Myös vesinäytepulloihin kloorauksen vaikutuksen estämiseksi lisättävän natriumtiosulfaatin on huomattu vaikuttavan mykobakteeripitoisuuden laskuun viljelymenetelmässä (Thomson, ym. 2008)." Ilmeisesti niin päin kuitenkin että natriumtiosulfaatti laskee mykobakteeripitoisuutta?
Maisu kirjoitti:Yksi melko mielenkiintoinen linkki on tässä http://www.kampus.uku.fi/gradut/2009/9073.pdf . Katsokaapa sivun 52 alalaitaa; "Viljeltävien mykobakteerien pitoisuus oli suurin talousvesissä, jotka oli valmistettu otsonoidusta pintavedestä." En ole kemisti tmv., mutta eikö tuosta voisi vähänkin vilkkaammalla mielikuvituksella vetää johtopäätöksen ettei akvaariovedenkään otsonointi olisi välttämättä ihan yksipiippuinen juttu? Miten yleistä otsonin käyttö mahtaa nykyään tukuissa olla?
En minäkään ole varsinainen asiantuntija, mutta kyllähän se tuossa selvästi sanotaan, samoin sivulla 58 "Viljelyllä suurin mykobakteeripitoisuus taas oli otsonoiduista pintavesistä valmistetuissa talousvesissä." Kun sitä tekstiä lukee eri paikoista, ei mielestäni tarvita suurtakaan mielikuvitusta siihen ajatukseen, että tolkuton otsonointi voi itse asiassa kasvattaa nimenomaan viljelykelpoisten (=elinvoimaisten) mykobakteerien määrää. Sivuilla 52 ja 53 kerrotaan, että kyse on siitä että otsonointi pilkkoo veden orgaanisia yhdisteitä bakteereille sopiviksi. Varmaan sekään ei ole merkityksetöntä että otsonointi voi vähentää muuta bakteeriflooraa, joten mykobakteereille jää enemmän elintilaa.
Epävarmuutta tähän jättää se, että tässä tutkimuksessa ei selvitetty mykobakteerien lajeja. Ei siis tiedä tämän perusteella miten käy esim. marinumille otsonoinnissa.
Muokattu: en tiedä voiko vesilaitoksilla käytettäviä otsonipitoisuuksia verrata mitenkään kalatukuissa käytettäviin. Voi olla että jälkimmäisten pitoisuudet ovat niin pieniä ettei asialla ole käytännön merkitystä mykobakteerien kannalta. Mutta kuten sanoin en tiedä riittävästi tästä.
Maisu kirjoitti:Sivun 51 viimeisestä lauseesta ei ihan avaudu minulle, että miten päin asian yritetään siinä kertoa olevan: "Myös vesinäytepulloihin kloorauksen vaikutuksen estämiseksi lisättävän natriumtiosulfaatin on huomattu vaikuttavan mykobakteeripitoisuuden laskuun viljelymenetelmässä (Thomson, ym. 2008)." Ilmeisesti niin päin kuitenkin että natriumtiosulfaatti laskee mykobakteeripitoisuutta?
Joo niin minäkin sen luin. Eli viljelyssä on kaksi juttua jotka vähentävät mykobakteerien määrää verrattuna pcr-testiin: dekontaminaatio ja natriumtiosulfaatin käyttö. Viljelyssä käytettävällä vedellä on siis jo alun perin huonommat mahdollisuudet antaa positiivinen tulos mykobakteerien osalta.
Viimeksi muokannut Kris, 22:03, 03.12.2012. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
aukustiina kirjoitti:Ei täällä kukaan vouhota eikä pelottele, sitäpaitsi oikeasti pöpökammoiset eivät harrasta akvaariota eivätkä muitakaan eläimiä.
Asiallinen keskustelu aiheesta zoonoosit ja tässä tapauksessa kalatubi, on mielestäni enemmän kuin paikallaan tällä foorumilla.
Krisin linkit aiheesta mitä muita mikrobeja (kuin kalatubia aiheuttavia) akvaariovedessä on, oli sellainen, että on järkevää pysähtyä miettimään omia toiminta-tapoja.
Huomasin vielä jälkikäteen että siinä listassa on loppujen lopuksi niin monta bakteeria että on melkein vaikeampaa keksiä mikä tavallinen taudinaiheuttaja siitä puuttuisi.
Ei hysteriaan ole syytä, mutta järki kannattaa säilyttää ja annat hyviä neuvoja käytäntöön.
Kiitos kaikille kommenteista!
Nyt taudin kuva on seuraavan laine: Olin 3.12 tikkien poistossa kudosnäytteen oton vuoksi, haavat oli hyvin parantuneet, mutta edelleen yksi pateista vuotaa mätää. Sairaslomani jatkuu näin ollen 21.12 jolloin on jälleen ihotautilääkäri aika.
Antibiootit luultavasti ei tehoa bakteeriin.
Myco bakteeri elää 32 asteen tai alle sen lämpötilan. Sormissa ja ranteessa on normaalistikin alempi lämpö ääreisverenkierron vuoksi.
Olen ottanut melkein päivittäin kuvia ja mielelläni laitan kuvia, jos joku haluaa.
HYVÄÄ ITSENÄISYYS PÄIVÄÄ KAIKILLE!
Jos kyseinen bakteeri joka käsissäsi nyt aiheuttaa oireita, elää 32 asteessa ja alle, tulee mieleen että nopeuttaisiko paranemista yksinkertaisesti vaan ottamalla kuumia käsikylpyjä.
Itse ainakin kokeilisin. Kädet syvälle saaviin lämpimään veteen ja joku sitten lisäämään vähin erin kuumaa vettä kun iho vähän tottuu, niin kuumaksi kun sietää. Ihmisen ydinlämpö on 37 astetta,raajoihin virtaava veri jäähtyy matkalla joten sormen sisälämpö on matalampi kuin iho joka kuumenee vedessä. Mittasin omien sormieni lämpötilan luotettavalla pintalämpömittarillla, se oli 28 astetta normaalissa sisätilassa, koko päivän sisällä olemisen jälkeen.
Valkuaisaineet alkavat hyytyä n.42 asteessa, sitä ei kannata ylittää.
Palovammoja ei siis kannata hankkia, mutta jos tunto pelaa, niin aikuinen kyllä osaa ottaa kädet pois ajoissa. Lämpömittari olisi hyödyllinen.
En usko että tästä olisi haittaa, ainakaan jos olet perusterve. Liottaahan joku vielä nykyäänkin kuumassa tiskivedessä käsiään.
Aikaa kannattaisi varata niin kauan kun nahka kestää (puolituntia?).Käsittelyn voi sitten uusia tarpeen mukaan.Mädän valuminen ei lopu heti, elimistö poistaa ne kuolleetkin bakteerit mätimällä ne ulos.
Itse lisäisin vielä apteekista saatavaa Betadineliuosta, se tappaa tehokkaasti bakteereja siinä kohdassa mihin pääsee vaikuttamaan,
eli myös siellä mätivässä haavassa. Betadine on jodia, mutta jos et ole allerginen sille, se on turvallinen.
Kiitos neuvosta! Olen liottnut käsilämpimässä vedessä, mätää valuu pois ja sitten kun patti aukeaa niin alkaa kirvelemään. Luotan kyllä enemmänkin antibioottien tehoon, vaikka niiden syöminen on pitkä ja voimia heikentävä. Mutta onneksi nyt saa nukkua kun ei työasioitakaan tarvii murehtia.
Lääkärinä tiedän, että tuommoista esiintyy, joskus myös esim. kalastajilla. Perusterveelle ihmiselle, jolla on normaali vastustuskyky, se tekee vain iho-ongelmia. Periaatteessahan on mahdollista myös hoitaa akvaariota hanskat käsissä. Itse en käytä hanskoja, vaan luotan tuuriin ja mahdolliseen vanhaan immuniteettiin, kun kuitenkin olen hoidellut kaloja lapsesta asti. Haavaisia käsiä en akvaarioon kuitenkaan upottele. Terve iho suojaa aika monelta pöpöltä, tästä en erikseen tiedä.
Joskus lapsena kirjasta luin, että 80% kaloistan kantaa kalatuberkuloosia (Mycobacterium marinum). Tiedä häntä, pitääkö paikkansa. Kalojen tuberkuloosiin pätee sama kuin ihmisten omaan (Mycobacterium tuberculosis), että kantaja voi olla täysin oireeton vaikka loppuikänsä. Kun joku heikentää vastustuskykyä, tauti iskee.
Eccu kirjoitti:Onneks mulla ei ole minkäänlaista kammoa tai pelkoa mitään pöpöjä kohtaan, ollaan näin säilytty terveinä ja henkisesti sen suhteen vakaina ilman turhaa vouhotusta. Jos alkaa etsimällä etsimään esim.netistä niin kyllä varmasti löytyy vain ikäviä asioita, ei sieltä googletella että miten monissa perheissä on ollut vaikka 60 vuotta kaloja tai matelijoita tai kissoja ilman mitään ongelmia. Kyllä ne omat koiratkin purevat että jos pelkää niin ei kannata MITÄÄN eläintä kotiinsa ottaa. Nyky-yhteiskuntahan karttaa jopa luonnon eläimiä. Meidän kotona kyllä kasitellään myös riistaa ja syödään sitä sekä luonnon kaloja, ja kaikkea muutakin likaista, esim. kakassa kasvatettuja vihanneksia. Turha siitä on provosoitua. Enkä lue noita linkkejänne, ei oikeasti kiinnosta. Haluan vain ettei ketään turhaan pelotella, siksi kerron omista kokemuksistani.
No, itse olen sairastanut laboratoriossa toidetun salmonellan. Lienee tosin saatu ulkomaan reissulta. kilpikonnia minulla ei ole, mutta tiedän salmonellan olevan niillä normaali suolistobakteeri . Siis silloinkin, kun ne eivät ole sairaita. (Ja ihmisellä taas elää suolessa omanlaisiansa bakteereita terveenä ollessa.)
Voikohan kalatubi tavallaan "kroonistua" niin, että se oireilee aika ajoin, muttei mitenkään dramaattisesti? Olen jonkin vuoden ajan ihmetellyt, miksi yleensä syksyisin/talvisin oikean käteni sormiin alkaa ilmestyä kipeitä, kutiavia tulehduspahkuroita. Niitä tulee ja menee, pintaiho yleensä lähtee pois niiden parannuttua. Työterveyslääkäri vilkaisi niitä kertaalleen ja kehotti käyttämään kortisonivoidetta.
Koska mitään ihottumia minulla ei ole aiemmin ollut, olen kovasti kummastellut vaivaa, joka on välillä tosi kiusallinen (etenkin, jos sormenpäät kipeytyvät). Mutta taaksepäin mietittynä sen alkaminen ajoittuu samoihin aikoihin kun taloon tuli taas akvaario. Ja sieltä on Eviran analyysilla myös kalatubi löytynyt. Kynsinauhani ovat usein rikki, joten mikään ihme ei olisi, jos akvaariossa puljatessa tartunta olisi tullut, niin harvinaista kuin se onkin. Vastustuskykyni noin ylipäänsä on hyvä, en sairastele juuri flunssiakaan - joten teoriassa kai elimistö pystyisi pitämään tällaisen kiusan kurissa niin, ettei se räjähdä käsiin... Mutta pitäneekö lekuri kahjona, jos tällaista diagnoosia menee itse ehdottelemaan .
Vielä tuosta vuodenaikasidonnaisuudesta: bakteeri voi lukemani mukaan parhaiten 32 asteen lämpötilassa, minkä vuoksi se suosii sormia ja varpaita. Ja syksyllähän kädet - ainakin minulla - ovat usein kylmät. Meneeköhän liian scifiksi?
Eräällä läheisellä samat oireet mitä sulla. Se tosin sai ekseema rakkuloista sen diagnoosin. Tulee ja menee. Vahvaa kortisonivoidetta myös lääkkeenä. Ei sormet välillä taivu kun tekee kipeetä? Tulee semmosia aluks vesikelloja jotka sitten kutisee ja syyhyttää? Tosin ei lähellekkään niin pahoja kuin googlen kuvahausta löytyy. Lähinnä näyttää nokkosen tekosilta aluks
720l sekala+ 120l rapulaa, 1 seropi, 3 lasta + emäntä aina komentamassa.
Ahkera kalamies + kalastuksenvalvoja.
No just tuollaista. Välillä kiusan ollessa pahimmillaan en oikein saanut selvää, onko vaiva oikeasti nivelissä vaiko vain ihossa. Silloin kävinkin käpälääni lääkärille näyttämässä, pikadiagnoosi oli juuri ekseema, mikä ymmärtääkseni on yleisesti vain ihottuma. Tulee yleensä sellaisena aaltona, että ensin yhteen sormeen pahkura, sitten toiseen... aikansa vaivaavat ja asettuvat taas, kunnes jostakin saavat jälleen impulssin ilmestyä. Ja vain oikeaan käteen. Syksyllä oli tosi hankala, kun ei näppiksellä kirjoittaminenkaan tahtonut sujua, mutta täällä ulkomailla en viitsinyt lähteä lääkäriä metsästämään. Kortisonilla taas laantui. Siis minkä diagnoosin läheisesi sai?
Minulla on ainakin löytynyt lopulta, vuosienkin päästä, järjellinen selitys kaikkiin käsioireisiin joista osa on joskus ollut hyvinkin hankalia. Eräänäkin talvena kaikki, siis ihan kaikki, sormenpääni kuivuivat täysin halki ja ehdin käydä kolmella lääkärillä ennen kuin arvoitus selvisi itsestään. Veikeää oli, että kolmelta lääkäriltä tuli kolme erilaista vastausta; ensimmäinen ehdotti vesiallergiaa(!), toisen mielestä olin allerginen kopiopaperien musteelle ja kolmas muistaakseni veikkasi että rahalle ja ovenkahvoille. Kun heitin lopulta jostain muusta syystä roskikseen tuolloin käyttämäni nahkasormikkaat, sormet paranivat sen tien.
Toinen ikimuistoinen vuosien piina osoittautui kromiallergiaksi. Joku niinkin pieni asia kuin vuotava bidesuihkun kahva voi saada aikaan aivan mielipuolisen suhteettomia oireita, jos vain osuu oikeaan kohtaan. Tässäkin sahattiin koko ajan vesikellojen ja taipumattomien sormien kanssa edestakaisin, ensin monessa erillisessä pätkässä ja lopulta yksi sormi kärsi kokonaisen vuoden yhtä soittoa. Siitä oli jo lähellä kynsikin irrota.
Kannattaa siis myös etsiä syyllistä jostain mitä käsittelee päivittäin.
Melkein mikä tahansa syy lienee kyllä tilastojen valossa todennäköisempi kuin kalatuberkuloosi...! En vain ole keksinyt mitään yhdistävää tekijää kiusan aktivoitumisille. Paitsi se, että se äityy kukkimaan lähinnä syksyisin ja talvisin. Outoa on sekin, että se on vain oikeassa kädessä. No, ehkä menen uudestaan jossain vaiheessa lääkäriin, vaikka ymmärtääkseni tällaiset ovat tosi hankalia selvittää.
.
![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink"){kind=icon}
.