kaikenlaisia kysymyksiä

[Inkkari123]

Olen ostamassa käytössä olevaa akvaariota(100l) ja siitä olisikin kysymyksiä ihan riittävästi..
-Millaista akvaarion vettä siihen pitäisi laittaa (akvaarion omaa vettä, minun akvaarioni vettä, uutta puhdasta hanavettä..) sillä omassa akvaariossa on kaloja jotka aion siirtää uuteen akvaarioon ja "uudessa" akvaariossa on myös kaloja jotka otan.
- akvaarion omistaja kehotti vaihtamaan pohjamateriaalin. mikä olisi parhain (sora,hiekka..) itse ajattelin hiekkaa sillä minulla on täplämonnisia jotka vissiin tarvitsee hiekkaa..? Nykyisessä akvaariossani on soraa.
- minkä kokoista hiekan raekoko pitäisi olla?
- voiko hiekkaa lapota? meneekö lappoon?
-tukkiiko hiekka suodattimen?
- mitä huonoja puolia hiekassa on?
- akvaarion omistaja sanoi akvaariossa olevan jonkun kalkki jutun jossa monnit tykkää makoilla.. mitä hyötyä/haittaa siitä on esim muuttako vesiarvoja?
- miten hiekan "hoito" eroaa sorasta?
- eikö pohjamateriaalissa ole jotain hyviä bakteereja tai jotain niin entä ne kun vaihdan pohjamateriaalin?

en nyt tällä hetkellä edes muista kaikkea mitä piti kysyä mutta toivottavasti joku edes vastaisi.. pää on ihan pyörällä kaikista jutuista

------

Siirretty Yleistä keskustelua -osiosta.
-Pullahiiri/ylläpito

[Kiksu]

Onko sinun mahdollista pitää molemmat akvaariot toiminnassa? Parasta ehkä olisi, jos et laittaisi omia kalojasi uusien seuraan ennen kuin uusi akvaario on ollut joitakin viikkoja toiminnassa ja kalat todettu taudittomiksi. Alusta alkaen voit laittaa hieman oman akvaariosi vettä uuteen, vähitellen enemmän. Jos mahdollista, käytä aluksi molempiin omia vedenvaihtovälineitä ja haaveja. Jos pystyt ottamaan uuteen akvaarioon osan sen omasta vedestä, kaloille ei tule niin suurta vesiarvojen muutosta ja kestävät paremmin kotiutusvaiheen. Loput sitten hanavettä.

Hiekkaa ei tarvitse pahemmin lapota, usein riittää kun imuroi irtoroskat päältä. Silloin tällöin voi vähän möyhiä, välttämättä ei sekään tarpeen. Hyvin hieno hiekka nousee suppilosta letkuun, parempi on hankkia hiekkaa jonka raekoko on jotain 0,5 ja 1,5 mm väliltä. Hyvin hieno hiekkapohja voi myös tukkeutua ja mädäntyessään aiheuttaa kaloille vaaraa. Karkeampikin hiekka voi nousta suppilosta letkuun jos suppilon päätä pitää liian kauan aikaa kerrallaan hiekan alla. Lyhyitä hetkiä kerrallaan välillä suppiloa nostaen ongelmaa ei ole. Hiekka ei pääse tukkimaan suodatinta kunhan suodatin ei ole ihan pohjassa kiinni. En keksi hiekasta huonoja puolia, sorasta kyllä keksin. Soraa on lapottava paljon huolellisemmin ja useammin, koska soran sisään kertyy paljon kakkaa.

Vaikea sanoa sen kalkkijutun vaikutuksesta kun ei tietoa mikä se on. Monesti hanavesi on sen verran mineraaliköyhää, että pienestä lisäkalkista ei ole haittaa. Samalla saattaa estää vettä happamoitumasta liikaa. Jos se kalkkijuttu kuitenkin on kovin huokoista ja "pehmeää", voi olla hyvä jättää pois. Jos on tiivistä kovaa kiveä, voi varmaan antaa olla.

Pohjamateriaalin pinnalla elää tosiaan hyviä bakteereita kuten kaikilla muillakin akvaarion pinnoilla. Kun siirrät uudesta akvaariosta sisustusmateriaalit pesemättä ja mahdollisesti suodattimen (jos kovin törkyinen, patruunoita voi vähän huuhdella akvaariovedellä), säästyy bakteereita. Jos akvaarion laseja ei ole putsattu, älä hetkeen putsaakaan. Omasta akvaariostasikin voit siirtää esim. kantoja uuteen. Näitä kantoja voit palauttaa vanhaan akvaarioosi vasta kun on varmistunut, että uusien kalojen mukana ei ole tullut tauteja. Kaupasta saa bakteerivalmisteita (esim. Biodigest), joista on hyötyä akvaarion perustamisvaiheessa ja akvaarioon uusia kaloja laitettaessa.

Onhan sinulla ainakin pH-, nitriitti- ja nitraattitestit? Varsinkin nitriittiä on hyvä seurata uudesta akvaariosta, koska se on pieninäkin määrinä myrkyllistä kaloille. Samoin siinä vaiheessa, kun lisäät tuohon akvaarioon uusia kaloja, nitriitti voi kohota kunnes hyvien bakteerien määrä kasvaa taas tarvittavalle tasolle.

[Inkkari123]

kiitos kovasti vastauksista! ja on minulla sellaisia liuska testejä missä näkyy myös nitriitti ja nitraatti arvot (: uusi akvaario tulisi vanhan tilalle ja vanhan voisi laittaa toiseen huoneeseen, miten vanhan akvaarion siirto kannattaisi tehdä?

[Kiksu]

54-litrainen on helppo siirtää niin, että tyhjentää sitä sen verran että pohjalle jää vähän vettä ja hiekat ym. Osa vedestä säilötään saaviin tai ämpäreihin, pohjaa putsattaessa lähtevä likaisin vesi viemäriin kuten muutenkin vedenvaihdossa. Jos akvaariossa on lämmitin, sen johto kannattaa irroittaa seinästä puolisen tuntia ennen tyhjentämistä, ettei lämmitin mene rikki joutuessaan kuiville. Akvaario nostetaan jonnekin hetkeksi ja siirretään jalusta uudelle paikalleen. Akvaario nostetaan sen päälle ja laitetaan kauhalla tms. vesi saavista tai ämpäreistä sekä osa uutta hanavettä + mahdollisesti uuden veden mukaan vedenparannusainetta. Laitteet kytketään toimintaan ja siirto on suoritettu. Kaksi aikuista jaksaa luultavasti siirtää lähes tyhjän akvaarion jalustoineen kerralla, jalustasta riippuen tietenkin.

Liuskatestit ovat hitusen suuntaa-antavia, seuraavaksi kannattaisi ostaa tippatestit. Tulee jatkossa käytössäkin halvemmiksi varsinkin kun tarvitset välttämättä vain nuo kolme testiä.

[Inkkari123]

mikä hiekka "merkki" olisi paras ja mikä huonoin vaihto ehto ?

[Kiksu]

Itselläni näitä: Weberin karkeampaa puhallushiekkaa, rautakaupasta edullisesti, luonnollisen punaruskea perushiekka. Kauniston hiekkaa, ostin akvaarioliikkeestä, tietääkseni myydään myös rautakaupassa. Edullista ja punaruskeaa tämäkin. Näitä joutuu pesemään hyvin ennen akvaarioon laittoa, koska ovat pölyisiä.

Bilteman hiekkapuhallushiekka on mennyt monella tukkoon. En nyt muista, onko sitä karkeampanakin jolloin ei niin herkästi tuota ongelmaa. Väriltään vaaleaa.

Akvaarioliikkeissä myydään erilaisia hiekkoja, usein valmiiksi pestyinä joten ei tarvitse kuin kevyesti huuhdella. Monet näistä paljon perushiekkoja kalliimpia. Valkoista korallihiekkaa ei suositella tavalliseen (happamahkosta vedestä pitävien kalojen) akvaarioon ja jollain mustalla hiekalla on joskus ollut yhteyttä kalakuolemiin. Monnisille ei suositella kovin teräväsärmäistä hiekkaa.

[Inkkari123]

kuinka paksu kerros hiekkaa pitäisi olla ja minkä verran sitä tarvitstisi tuohon 100l altaaseen? Akvaarion mukana on tulossa 4 jotain tetraa(omistaja ei tiedä mitä) niin tuleeko toimeen intiaanisulkien kanssa? ajattelin tehdä pienestä altaastani karanteeni (ja kasvi) altaan jos tulee uusia kaloja, niin voisiko joku vähän kertoa miten karanteeni allas edes "toimii" ja miten sitä pitäisi puhdistaa yms? (:

[Kimbela]

Karanteenialtaan idea on se että, kalat tuodaan ensin siihen, annetaan olla jokunen viikko, ruokitaan varovasti ja katsotaan että ovat terveitä. Sen jälkeen kalat siirretään varsinaiseen asuntoonsa.

Toisaalta karanteeni allasta käytetään siihen, jos jokin kala sairastuu tms. niin se siirretänn karanteeniin ja hoidetaan siellä jotta koko kalasto ei altistu taudille enempää eikä terveitä kaloja lääkitä turhaan. Kalalääkkeet ovat kuitenkin myrkkyjä.

Karanteenialtaan ongelmana on se että allas ei ole yleensä kypsä, eli kalat aiheuttavat itselleen nitriittipiikin ja altaan idea romuttaa itsensä. Edelleen karanteenialtaassa ei saisi olla hiekkaa tai muuta sisustusta joka on vaikea tai hankala puhdistaa jos kalat tuovat mukanaan jonkin taudin. Varsinaisen karanteenialtaan sisustus on rujo, joku piilo kalalle / kaloille ja muutama muovikasvi. Mikään ei estä tietty tekemästä siitä hienoa kasviallasta, mutta jos altaassa on hoidettu sairaita kaloja niin ko. allas on osin saastunut, riippuu taudista tms. miten akvaarioon saa taas puhtaaksi vai jääkö tauti vaanimaan sinne heikkokuntoisia kaloja, joita tuot sinne esim. kaupasta karanteeniin.

Karanteenialtaasta löytyy varmaankin haulla hyvin tietoa ja se jakaa jonkin verran mielipiteitä.

Itselläni on ison altaan kaverina pikkuallas, jonka suodatin (pikku Eheim) pyörii koko ajan isossa altaassa. Jos jotain tapahtuu niin täytän tuon 40 litrasen ison altaan vedellä ja siirrän suodattimen sinne. Olen käyttänyt allasta myös taistelukala akvaariona ja kutuakvaariona. Itse asiassa en ole koskaan lääkinnyt siellä mitään kalaa, vaikka se on ollut altaan pitämisen varsinainen syy.

[Inkkari123]

eli itse karanteeniallas ei tarvitse olla "käynnissä" koko aikaa vaan suodattimen voi laittaa pyörimään isompaan altaaseen?
tuleeko sitten siihen isompaan akvaarioon liian iso virtaus? mikä olisi paras tapa kuljettaa kalat vanhasta akvaariosta toisessa huoneessa olevaan uuteen akvaarioon, tarviiko jotain ottaa huomioon yms? Ja voiko samassa akvaariossa olla 2 eri tetra lajia?? millaisia kierteissarvikotilot (?) ovat, kun lemmikkiliikkeen myyjä suositteli hankkimaan niitä puhdistamaan hiekkapohjaa? lisääntyvätkö ne hirveästi ja onko niistä jotain haittaa? tuleeko pohjan kanssa jotain ongelmia jos niitä ei ota kun en oiken tykkää kotiloista..

[Kimbela]

Joo ei sitä karanteeniallasta kannata tyhjänä pyörittää. Yksi vara-allas on kuitenkin hyvä olla kaikenlaisten sattumuksien varalle. Jos kalat eivät pidä virtauksesta (esim. taistelukala), niin silloin allasta ei kannata miehittää valtavalla määrällä pumppuja ja suodattimia. Yksittäinen kala pärjää myös ilman suodatusta jonkin aikaa, kunhan vain happea piisaa (esim. ilmapumppu).

Varmista että altaiden lämpötilat ovat toisiaan vastaavat samoin muut tärkeimmät vesiarvot (pH). Ota kauhaan vettä altaasta, haavitse kala, nosta haavi kauhaan, kulje toiseen huoneeseen, nosta kala haavista altaaseen. Tai jos altaiden vedet saavat sekoittua, niin nosta kala kauhaan ja vie kauha altaaseen, laske kauhaan hiljalleen altaan vettä ja anna kalan uida omaa tahtia pois kauhasta.

Riippuu tetroista, altaan koosta yms. Kyllä ne tetrat ovat Amazonillakin sekaisin, tosin osan vaatimukset lämpötilan ja vesiarvojen suhteen ovat eroavaisia.

Hiekkapohja voi jysähtää ajan kanssa tukkoon jos kukaan tai mikään ei möyhi sitä. Helponta on jos altaassa on kierteisarvikoteloita, jotka tekevät tuota työtä ihan omaksi ilokseen. Kotilot lisääntyvät runsaasti jos niillä ei ole mitää vihollista ja voit varautua keräilemään niitä pois säännöllisesti. Harmia niistä voi olla jos tapat niitä esim. kemikaaleilla, jolloin raadot pilaavat vettä. Toiset taas eivät pidä kotiloista eli kosmeettinen haitta. Jos möyhit pohjaa itse vedenvaihtojen yhteydessä ei kotiloita välttämättä tarvita, tosin ne ovat helpoin tapa.

[Inkkari123]

entä jos hankkisin lisää täplämonnisia niin eikös nekin möyhi pohjaa? miten kotiloita sitten tapetaan kun ne lisääntyvät hirveästi? syökö jotkut kalat kierteissarvikotiloita? mitä ötököitä yms kaloille voi syöttää, omat inkkarit oikein himoitsevat katkarapua (; ?

[Kiksu]

Monniset möyhivät hiekkaa vain ihan pinnasta, joten eivät hoida samaa virkaa kuin kotilot tai käsin möyhiminen. Itselläni ei ole ollut koskaan kotiloita eikä hiekan tukkeutumisongelmaa. Hyvin hienon hiekan kanssa pohja tukkeutuu helpommin. 100-litraisen käsin möyhiminen ei ole kovin iso homma jos ei halua hommata kotiloita. 100-litraiseen menee hiekkaa noin 14 litraa eli 22 kiloa jos haluaa 5-senttisen kerroksen, 17 litraa eli 27 kiloa jos haluaa 6-senttisen kerroksen. Sen verran suunnilleen niihin yleensä laitetaan, takareunaan paksumpi kerros kasvien juurtumista varten, etureunaan ohuemmalti.

[Inkkari123]

Nyt on uusi akvaario ja kalat turvallisesti paikoillaan. akvaarion mukana tuli 4 mustatetraa (??) ja 2 imumonnia, ja pelkään pahoin että ne ovat partamonneja.. ovat kuulemma 7 vuotta vanhoja ja silmämääräisesti näyttää että olisivat n.8 cm pitkiä. voiko pikku inkkarini laittaa mustatetrojen kanssa samaan akvaarioon vai syökö mustatetrat intiaanisulat?

[Inkkari123]

tänään huomasin että yhdelle mustatetralle oli lähtenyt pala pois alhaalla olevasta evästä, onko se "vaarallista" eli siis tarviiko tehä jotain ?? ja miten tänne saa kuvia näihin viesteihin??

[Kiksu]

Ei mustatetrat syö muita kaloja ellei ne ole ihan suuhun mahtuvan pieniä. Lähes kaikki kalat syövät muita kaloja jos ne ovat hyvin pieniä verrattuna saalistajaan ja jos isompi kala saa ne kiinni. Siinä suhteessa kala ei paljon valikoi onko sen suuhun menevä otus kalanpoikanen vai hyönteinen.

Onko evän reuna kuin siististi leikkautunut ja siinä ei ole vaaleaa reunaa? Silloin se voi olla aiheutunut tapaturmasta, esim. toinen kala näykkäissyt. Jos vaalea reuna tai tupsumaista vaaleaa kasvustoa ilmaantuu, evään on tarttunut bakteeri tai home. Ihan vähäinen vaalea reuna paranee monesti itsestään varsinkin jos vettä ei päästä liian likaiseksi, ja evä kasvaa ennalleen. Jos reunan kasvusto ei häviä muutamassa päivässä, tai kasvusto on selvästi tupsumaista eli hometta, kannattanee lääkitä.

Jos muillakin kaloilla alkaa esiintyä vastaavaa ja varsinkin vaalean kasvuston kanssa, vedessä on ongelma, esim. haitallisia bakteereita. Myös vesiarvojen muutos, etenkin vasta muuttaneiden kalojen kohdalla, voi aiheuttaa eviin vaurioita solujen nestetasapainon ohimenevän häiriön vuoksi.

[Inkkari123]

evässä on vähän valkeaa mitä ei eilen ollut.. nyt huomasin että toisella kalalla on valkoinen viiva tullut pyrstöön. voisin laittaa kuviakin kyseisistä kaloista mutta en oikein osaa, niin miten tänne saa kuvia helpoiten??

[Inkkari123]

Ostin tänään uuden suodattimen ja laitoin sen akvaarioon vanhan suodattimen kanssa, uusi suodatin näyttää todella tehokkaalta niin voiko virtaus olla liian suuri kaloille? Suodatin myös "puhaltaa" pieniä kuplia todella paljon..eli voiko happea/ilmaa tulla akvaarioon liikaa?? Nyt yksi mustatetroista ui aivan pystyssä, liittyykö se uuteen suodattimeen/liian suureen virtaukseen ja onko se jonkun sairauden oire? Nyt huomasin että molemma partikset on tosi laihoja ja toiselle partikselle on tullut sellaisia vaaleampia kohtia sen vartaloon..onko silläkin kenties jokin sairaus?? Helppii pliis! ):

[Kimbela]

En pikaisella vilkaisulla nähnyt mitä kaikkia kaloja sinulla olikaan altaassasi. Osa kaloista tykkää suuresta virtauksesta ja uivat iloisesti sitä kohti, toiset eivät taas pidä virtauksesta ollenkaan (esim. suurin osa labyrinttikaloista [rihmakala, taistelukala]). Partamonnien väri voi hieman vaihdella, kuten muidenkin kalojen, värinmuutokset voivat kertoa kutuhalukkuudesta, stressistä, hetkellisestä säikähdyksestä tai jopa esim. parven sisäisestä valtataistelusta (olin itse muinoin huolestunut kun tiikerinuoliaisista osa tärähti harmaiksi ja mittailin tuskassa lämpötiloja, nitriittejä yms.)

Katso omien kalojesi tiedot rauhassa esim. kirjallisuudesta tai käytä hakua, pitävätkö ne virtaavasta vai tyvenestä vedestä.

Suodattimella (ilmanottoputkiylhäällä) et saa veteen liikaa happea kaloille. Jos et käytä erillistä CO2 lannoitusta, niin suurin ongelma on se että tarpeeksi suuri puhallus tuulettaa lopunkin CO2:n pois vedestä ja se ei ole silloin kasvien käytössä. Jos et halua ilmastaa allasta suodattimella niin nyppää vain se putki pois.

Mustatetran uintiasento kertoo valitettavasti uimarakkoon liittyvästä ongelmasta eli yleensä uimarakkotulehduksesta, uimarakkotulehdusta ei voi hoitaa, joten ainoa ratkaisu on kalan lopettaminen. HUOM. jos kalan uintiasento on epänormaali ruokkimisen jälkeen, niin se johtuu vain ahmimisesta, silloin kun minulla oli tiikeribarbeja tämä oli noilla hökäleillä joka ruokinnan yhteydessä ilmennyt ongelma. Nuo pilkut ja viivat vaativat hieman tarkempaa kuvausta tai kuvaa kalasta.

Jos partikset syövät normaalisti, niin kyllä ne siitä turpoavat, ruokit vain normaalisti, älä yritä ylisyöttää, koska yliruokinta johtaa vain suurempiin ongelmiin.

Kuvien laittoon löytyy ohjeet tuolta toiselta alueelta (kokeile hakua).

edit: Onhan tuolla siis tuo kalasto (allekirjoituksessa). Partamonnit pärjäävät kyllä omissa koloissaan virtauksessakin. Monniset tykkäävät virtauksesta kunhan jossain päin allasta löytyy tyvenempi huilipaikka. Mustatetroista minulla ei ole kokemusta, mutta luepa:

http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 7&start=15

[Inkkari123]

juu on nuo kalat mitkä on allekirjoituksessa.Nyt mustaterta ui jo ihan normaalisti.Partikset kyllä tappelevat usein, mutta niitä vaaleita läikkiä tulee vaan lisää (sellainen vaalea rengas joka on sitten "sisältä" vaalea myös, on n.pari senttiä halkaisijaltaan..) Tarviiko uusi suodatin kypsyttää jos sen laittaa käytössä olevaan akvaarioon vanhan suodattimen tilalle??

[miljoonakala84]

Sisäsuodatinta ei tarvii mitenkään kypsyttää jos sen laitat jo kypsään akvaarioon.
Ite olen uuden sisäsuodattimen vaan huuhtassu ja laittanu suoraan akvaarioon, tuohon sisäsuodattimeen ei mitään hirmusta bakteerikasvustoa kehity.

[Inkkari123]

ok, eli vanha suodatin joutaa pois akvaariosta (: (?)

[Kimbela]

Juu joutaa joutaa. Muistat vaan ruokkia hieman varovaisemmin. Kyllä siellä vaahtomuovinpalassa elää melkoisesti bakteereja, mutta ei suodattimen vaihtaminen ole sen kummempi operaatio kuin uuden vaahtomuovinpalan vaihtaminen vanhaan suodattimeen. Itse pidän noita sisäsuodattimia oikeastaan vaan näkyvien roskien kerääjänä, toki niilläkin on biologista tehoa.

Tietty jos haluat pelata varman päälle niin annat vanhan suodattimen pyöriä altaassa viikon uuden rinnalla.

[Inkkari123]

Kaikki kalat voi jo tosi hyvin kiitokset vinkeistänne! Mulle tuli vaan yks päivä mieleen että miten kalat oikein nukkuu vai nukkuuko ne ollenkan?? Ja mitä tuoretta ruokaa partikset syö ja kuinka usein, itse olen antanut kurkkuviipaleen n. kerran viikossa pariksi tunniksi? Ja sitten vielä kun yksi mustatetroista on todella lihava ja varastaa jopa monnien nenän edestä pohja tabletit ja uiminen on joskus vähän kömpelön näköistä suuren mahan kanssa, niin pitäiskö ruuan määrää vähentää vai mitä kun tuntuu jos antais vähemmän niin pikkuisimmat inkkarit ei saa mitään ):

[kirahvi1]

Kalathan kyllä nukkuvat, mutta se ei taida olla unta siinä mielessä kuin me sen tilan tunnemme. Lepovaihe tai "uni" on joko yöllä tai joillakin lajeilla päivällä. Kala ei silloin ui vaan on rauhassa paikallaan.

Partiksen tuoreruoka voi koostua kesäkurpitsasta tai tuorekurkusta. Kotimaiset tuntuvat maistuvan paremmin kuin tuontitavara. Itse ruokin plekoja kerran viikossa tuoreilla vihanneksilla.

Sinä voisit ratkaista tuon ruokintaongelman antamalla pienijakoisempaa ruokaa, jolloin yksittäinen kala ei voi sitä omia, varsinkin kun ruoan tarjoilee samanaikaisesti useaan eri paikkaan. Tabletitkin voi paloitella pienemmiksi. Pidä kerran viikossa totaalipaastopäivä. Se tekee kaloille hyvää.

[Inkkari123]

Kuinka usein akvaarion lamput pitää vaihtaa? entäpä silikonit? Akvaariossani on myös kauhea kotilo-ongelma, ne ovat syöneet jo kokonaisen kasvin ja niitä on aivan joka paikassa.. olen yrittänyt parhaani mukaan listiä niitä käsin, mutta se ei oikein auta. En tahtoisi käyttää mitään myrkkyjä, joten voisiko petokotilo auttaa asiaa?