Tekniikka
Ostin käytettynä suht hyväkuntoisen 140 x 50 x 50 altaan, jonka mukana tuli kahden putken T8-valaisin. Altaan pohjalle on silikoonattu noin 1cm paksua styroksilevyä (kattopaneeli), joka estää pohjalasin rikkoontumisen kivien takia. Kivet ovat metsästä kerättyjä ja osa Afrikkalaista kolokiveä (jossain reikäkiveä). Hiekkana on Petshop.fi:n "Edelsplit-hiekka (musta)". Tässä yleiskuva tilanteesta:

Rakensin altaaseen tekniikalle (kiertovesipumppu Tunze Silence 1073.040 [3000l/h] ja lämmitin Eheim Jäger 250W) oman osastonsa, joka näkyy ylläolevan kuvan oikeassa reunassa. Tekniikkaosastosta vesi pumpataan takaisin pääaltaaseen, josta se joutuu imeytymään takaisin tekniikkaosastoon mattosuodattimen läpi. Maton pitää pari senttiä irti takaseinästä pari kappaletta sähköputkea (sitä tavallista kovaa valkoista, maksaa bauhaussissa euron per kaksi metriä). Sähköputket ovat vaakatasossa maton ja takaseinän välissä, ja ne on kiinnitetty molemmista päistä sivulaseihin kiinni silikoonattuihin kiinnikkeisiin (lasin palaset). Maton eteen (pohjaan) on silikoonattu 5cm korkea lasilevy, joka pitää hiekan pois suodattimesta ja tekniikkaosastosta. Roskankerääjänä on Eheim Aquaball 130 (ylläolevassa kuvassa oikeassa ylänurkassa). Alla kuva tekniikkaosastosta:
Aivan tuossa maton vieressä on siis rako, josta vesi pääsee virtaamaan maton takaa lämmittimen ohi pumpun luokse tekniikkaosastoon. Alla oleva kuva on tekniikkaosasto ylhäältä käsin, josta näkee hieman maton taakse ja hajonneen altaan mukana tulleen akryylisen kansilasin. Ehkä siihen on syynsä, miksi kansilasit tehdään lasista. Altaan takalasi on peitetty itseliimautuvalla tarralla, joita on erilaisilla kuvioilla saatavilla (Bauhaus, muutaman euron per rulla). Tarran tarkoituksena on estää valon pääsy mattosuodattimen taakse, jolloin estetään levän kasvu sinne, mistä mbunat sitä eivät pääs syömään. Tätä ongelmaa ei olisi, mikäli akvaario olisi sijoitettuna seinän viereen.

Koko kivimassa ei ole kiveä, sillä kuten kuvasta näkyy, ne on pohjustettu PVC-putken pätkillä, jotka eivät vie vesitilaa, eivät tuo lisää painoa ja toimivat piilopaikkoina kaloille. Seassa on myös kolhittuja saviruukkuja, joihin kalat pääsevät sisään.
Kypsytys
Kypsytystä varten kippasin altaaseen hiekat ja kivet sekä yhden ruokalusikallisen hirvensarvensuolaa (noin 1/3rkl per sata litraa vettä, apteekissa maksaa kaksi euroa). Emännältä varastettiin yhdet sukkahousut, joiden sukkaosiin haettiin takapihalta multaa, jossa nurmikko kasvaa ja toiseen metsästä maa-ainesta, jossa puut kasvavat. Jommassa kummassa sitten oletetusti oli hyvä ymppi. Sukkahousuja huljuteltiin viitisen minuuttia akvaariossa, jonka jälkeen mittailtiin nitriittiä kuumeisesti päivittäin.
Parin viikon jälkeen sekä nitriitti- että nitraattiarvot nousivat yli liuskatestin asteikon, ja nyt mennään neljättä päivää siten, että arvot ovat edelleen pilvissä. Nyt kai sitten vaan odotellaan, että nitriittitaso saadaan nolliin, jonka jälkeen vaihdetaan lähes kaikki vedet ja lisätään kalat. Näiden ohjeiden mukaan ollaan menty: http://kalavaario.blogspot.fi/2008/03/a ... sytys.html
Lisää tarinaa tulee, kunhan homma etenee. Jos on kysymyksiä, niin vastaan mielelläni.















