Pilkkutaudin hoito lämmönnostolla

[Sisso]

Meillä pyörähti pilkkutauti yhdessä pytyssä (uusien kalojen mukana, kuinkas muuten) mutta koska se vaikutti melko ponnettomalta tautikannalta, päätin muutaman päivän tilannetta ihmeteltyäni lääkkeen sijasta kokeilla sen hoitoa lämpötilan nostolla josta olen lukenut. Jos tauti olisi ollut ärhäkkää kantaa, olisin hakenut pikimmiten lääkkeen, mutta koska kaloilla oli vain muutama pilkku siellä täällä, ne olivat ihan normaaleja eikä tilanne muuttunut miksikään muutamassa päivässä, uskaltauduin lämpötilan nostoon. Tähän hoitomuotoon yhdistetään usein suola (1tl/4l akvavettä), mutta koska meillä on suomuttomia kaloja, en käyttänyt suolaa lainkaan. Myöskään tetroille ei suositella käytettäväksi suolaa. Ohje on nostaa lämpötila +30-32ceen vähintään kymmeneksi päiväksi tai kolme päivää viimeisistä pilkuista. Lisähapetus on tietysti pop, joskin meillä porskutettiin ongelmitta ilmankin runsaan pintakierron kanssa. Vettä saa vaihtaa niin paljon kun kehtaa, vaikka päivittäin, hyvä jos jaksaa imuroida pohjaa samalla jotta parveilijoita saataisiin pois. Itse vaihdoin vettä isosti juuri ennen lämmönnostoa, sitten reilusti viikon kuluttua ja hoidon loputtua taas reilusti. Meillä tiputin lämmön takaisin normaaliksi 12 vrk nostosta eikä tautia ole sen jälkeen näkynyt. Yksikään kala ei menehtynyt tauti-hoito-episodin aikana. Nostin meillä lämmön +30c.

Aluksi olin huolissani kaloista, joskaan lääkekuuri suomuttomien asuttamassa akvassakaan ei oikein sekään napannut, mutta kalat pärjäsi tosi hienosti lämmön kanssa. Itse asiassa alkoi hullu kuteminen, kuinkas muuten... Myös ne, joille meidän normilämpö on siellä ylärajalla, porskutti kuurin iloisesti läpi. Sen sijaan osa kasveista alkoi osoittaa viikon jälkeen uuvahtamisen merkkejä, mitä osasin odottaakin. Ne onneksi kuntoutuivat muutamassa päivässä kun lämpö oli pudotettu takaisin alas.

Hommahan perustuu siihen ettei Ichthyophthirius multifiliis-loinen kestä korkeaa lämpötilaa ollessaan parveilija-olomuodossa eli irrottaudutaan kalasta pohjalle jakaantumaan ennen uuden isäntäeläimen etsimistä. Lämpö siis tappaa vain parveilijoita, ei kalassa kiinni olevia loista eli "pilkkuja". Myös suola heikentää loista. Tämän takia on tärkeää jatkaa keittämistä a)ylipäätään riittävän kauan ja b) riittävän kauan viimeisenkin pilkun katoamisesta, koska pilkun kadotessa loinen on irrottautunut kalasta parveilijaksi eikä siis kuollut.

Lukemani perusteella hoito toimii hyvin, joskin vastaisiakin mielipiteitä löytyi, mutta aina ei voinut olla varma, oliko lämpöä nostettu riittävästi ja/tai jatkettu kalakeiton hauduttamista riittävän pitkään. Tätä tapaa voisi suositella etenkin niille fisuille, joiden kohdalla lääkitys voi olla riski, esim monniset ja muut suomuttomat. Jos kalasto on viileän ystäviä, lämmönnosto voi olla riski mutta trooppiset fisuset kestävät hetkellisen lämmönnousun hyvin kun vaan hapetus on taattu. Osa kasveista, em kalojen lisäksi, voi tykätä kyttyrää jo vähäisestäkin suolasta. Näköjään ilman suolaakin pärjää joten itse en riskeeraisi jos haluaa säästellä kasvejaan.

Muistaa kannattaa sekin, ettei lämpöä saa nostaa tai laskea liian nopeasti! Jos käyttää lämmön nostoon vuorokauden, se tuskin on liian nopea missään troppisten lajien akvassa. Puolikin riittänee jos lämmöt on muutenkin yläkanttiin.

[afrodite]

Kauhukseni eilen huomasin muutamalla neontetralla pieniä valkoisia pisteitä.
Tätä hoitoa pakko koittaa. Monnisia altaassa, niin suola ja lääkitys ei ihan heti tule kuuloon.
Eilisestä illasta olen nostanut lämpöjä nyt 28 asteeseen. Aamulla paniikissa katsoin altaaseen miten monniset reagoineet, yleensä altaassa 22-23 astetta. Ilokseni pandamonniset hirveellä innolla kutesivat, mitä muutenkin tekevät säännöllisesti mutta noin hurjalla innolla en vähään aikaan ole nähnyt. Voiko tosiaa noinkin huomattava lämmön vaihto tehdä? Tosi pelottaa vielä muiden monnisten puolesta ja tosiaankin jos nuo lämmöt pitää olla noin koholla jopa 12 vuorokautta? Hapetusta laitoin reilusti.
Myös kyseiset neontetrat millä havaitsin pilkkuja laitoin 10 minuutin suolakylpyyn.
Uusinko kylvyn vai tekeekö vain hallaa?
Muutama päivä sitten vaihdoin runsaasti vettä, jonka teen joka viikko. Nyt ajattelin muutaman päivän päästä taas vaihtaa reilusti, pohjan lappous huolella.
Haluatko Sisso kertoa vähän tarkemmin pilkkutaudin vaiheista?

[afrodite]

Ja lisäksi paniikkia tuo se, että olen samalla lapolla/ vedenvaihto letkulla muihinkin altaisiin käyttänyt. Argh!

[Kalaa kalaa]

Olipa hyvä kun kerroit, että lämpötilan nosto auttoi, Sisso !

Itsellä riehui kesällä pilkkutauti, mutta sain sen hoidettua silloin suolakylvyillä pois.

Ja tottakai epidemia oli täysin oma vika - niiden Tallinnantuontien aikaansaannosta jotka molskautin väsyneenä reissusta palatessa ( seli seli, tekosyitä ) suoraan pääaltaaseen.

No onnneksi suolakyvyt paransivat ne kalat, ja ovatkin jo isoja komeita körmyjä nyt nuo Tallinnantuonti-oskaritkin.

Vaan silloin mietin mitenkähän kävisi jos suomuttomiin iskisi sama tauti, mullahan perinteinen akvaarioliikkeen pilkkutautilääke ei tehonnut muihin kaloihin ja tappoi sulkaripsimonnin kun en tiennyt ettei se "nahkaisena" kestä pilkkutautilääkkeitä.
Mulla on monia suomuttomia lajeja nykyään,tosin onneksi ei ole ollut pilkkujakaan kun jaksan nyt aina kärsivällisesti karanteenata.

Mutta tuolla pelkällä lämpötilannostolla kyllä aion myös itse kokeilla, jos joskus niin huonosti kävisi että nuo "nahkaiset" kalat saa pilkkutaudin jostain.

[Helina]

Luin juuri myös että jos on vain pieni allas ja vähän kaloja voi siitä päästä eroon siirtämällä kaikki kalat joka toinen päivä uuteen steriloituun akva-astiaan. Näin tauti ei saa elinkaari kierrostaan valmiiksi ja häviää lopulta.

En tiedä kauanko se pysyy elossa joten pitäisi ehkä tehdä lisäksi varsinaiseen altaaseen lämmön nosto operaatiokin.

[Kiksu]

Pilkkutautiloisen elinkierto kestää keskimääräisessä akvaarion lämmössä muutamasta päivästä viikkoon. Parveileva "itiö" tarttuu kalaan ja sen päälle muodostuu kerros, jonka näemme pilkkuna. Kypsä loinen vajoaa pohjalle ja jakautuu jopa yli tuhanneksi parveilijaksi. Parvelijoihin tehoaa lämpö tai lääkkeet, ja jos parveilija ei löydä kalaisäntää pariin päivään, se kuolee. Pääallasta ei siis tarvitse hoitaa jos kalat ovat ainakin viikon poissa sieltä. Lämmön avulla loisen elinkiertoa saadaan nopeutettua joten hoitokin tehoaa nopeammin.

Ravintolan akvaariota lääkitsin Protozinilla 80 % annostuksella ja partamonni ja ripsimonni kestivät hyvin (kuten muutkin kalat). Lääkettä piti laittaa joka päivä kunnes pilkkuja ei näkynyt ja sen jälkeen kolme kertaa joka toinen päivä. Helsingin Akvaariokeskuksesta sain ohjeet. Laitoin pari ylimääräistäkin kertaa jatkoksi. Kuuri kesti yhteensä kolmisen viikkoa muistaakseni. Ripsimonnin iho meni loisten takia pahaksi ja tueksi laitoin muutaman kerran Myxazinia hillitsemään tulehdusta.

Omille kaloilleni ei tullut tautia, vaikka ostin yhden kalan samasta myyntialtaasta samalla kertaa kuin ravintolaankin. Hyvällä tuurilla samojen vedenvaihtovälineiden käyttö ei tarkoita väistämätöntä epidemiaa. Heti tietty erilliset kun huomaa ja mieluiten uusien kalojen tultua jonkin aikaa, oli ne uudet sitten karanteenissa tai pulautettu heti akvaarioon. Keväällä pääsin barbien ja haarniskamonnien akvaariossa pilkkutaudista eroon reilulla veden kierrolla ilman suodatusmateriaaleja ja päivittäisillä runsailla vedenvaihdoilla. Magnesiumkloridia tuppasin noin 12 ml/100 l vettä, varmaan silläkin sain vähän kiusattua loisia. Kalat oli koko ajan reippaita.

[Helina]

Sopiiko tämä altaaseen jossa on mukana alle 3 cm ei sulawesi rapuja? Ja tehoaakohan kaikkiin tämän tyyppisiin lois lajeihin?

[pisarat2]

Mitä on tuo suola? Noin niin kuin kauppanimeltään.
Miten tehdä suolakylpy?