Tehokas levänpoistaja ahvenaltaaseen

[Tallulah]

Mikähän eliö mahtaisi olla kätevä ja tehokas levänpoistaja ahventen sekaan? Altaassa on jotain ruosteen ruskeaa levää, onko mitään otusta joka sitä söisi?

440 litraa
lämpö: 22-24 c
pH: 6,5-7
nitriitti: 0,1
nitraatti: 1
KH: n. 2
rauta: 0

suodatus:
Eheim 2226
joku sisäsuodatin, 900 l/h
mattosuodatin, 1000 l/h

kalasto:
Tapajos red headeja
sateenkaariahvenia
kuparimonnisia
haarniskamonneja
partamonni
piikkisilmiä

Menisikö leväbarbit tuonne? Pienet, levää syövät sukaravut olisi ihania, mutta taitaisivat päätyä ahventen evääksi.

[Zansku]

Nokkamonnit vois sopia, mutta lämmöt on niille kyllä alarajoilla. Otot söis piilevää, mutta ei mee noin viileessä ja toisaalta ovat kyllä isoille ahvenille ihan suupaloja.

Noissa lämmöissä Tapajoksille tulee kyllä vilu.

[Kiksu]

Jos ei ole uusi akvaario, jonka alkuvaiheeseen piilevät herkästi kuuluvat, voisi olla hyvä kokeilla taukoa rautalannoituksessa. Itselläni huomasin sen tepsivän.

[Tallulah]

No en tiedä, mutta hyvin nuo tapajokset kutee ja värit loistaa. Syövät, uivat, tonkivat... Joten mielestäni eivät mitenkään kärsivän oloisia ole, vaikka lämpö onkin ehkä vähän matala. Kesällä, kun oli oikein lämmintä, myös vesi lämpeni aina tuonne 26 asteeseen ja silloin huomasin tapajosten hankaavaan kiduksiaan... Toki saattoi johtua jostain muustakin, kuin lämpimästä vedestä.

Onko tuo ruskea sitten piilevää, en tiedä? Vedenvaihtojen yhteydessä heitä altaaseen nestemäistä ravinnetta (annostus 10 ml/100 litraa). En sen enempää ole tutkinut, mitä tuo ravinne pitää sisällään. Ja kasvien juurilla on saviturvepalleroita terästettynä ihan rautatableteilla.

[Pullahiiri]

Joo, myös piikkisilmille pitäis olla lämpimämpää. Miksi siellä on noin viileää vettä?

Kyllähän leväbarbit tuohon mahtuu juuri ja juuri, riippuu toki minkä pituinen allas on.

[Zansku]

Leväbarbit ei kyllä välttämättä syö piilevää, tosin kun ne nypeltää kaikkia pintoja niin voi siinä piileväkin lähteä.

Ei tää vissiin hirveen kauaa ole ollu pystyssä? Piilevä kuuluu tosiaan nuoren akvaarion ihan normaaliin käynnistymisprosessiin, joten todennäköisesti se lähtee ihan itelläänkin pois.

Punapäät kuti kesällä luultavasti juurikin siksi, että lämpö nousi sinne 26 asteeseen.

Itseasiassa, todellakin minkä takia sulla on noin alhaset lämmöt altaassa? Aiemmin jotenkin en hoksannut noita listan loppupään kaloja lainkaan, mutta jos kattoo lämpösuositukset kaikille sun kaloille (Varjon kirjasta), se näyttää tältä:

Tapajos red head 24-30
sateenkaariahven 24-29
kuparimonninen 22-28
haarniskamonni 18-28
partamonni 23-27
piikkisilmä 24-28

Eli joku 26-27 vois olla aika hyvä kaikkien kannalta.

[kirahvi1]

Leväbarbi on jossain määrin yliarvostettu levänsyöjänä. Pienet ja nuoret yksilöt voivat kyllä olla hyvin tehokkaita tässä toimessaan, mutta tämä laji kasvaa hyvin nopeasti nakkimakkaran kokoiseksi laiskaksi pötkyläksi, eikä se vaivaudu enää leviä nakertelemaan.

[Pullahiiri]

Leväbarbi on jossain määrin yliarvostettu levänsyöjänä. Pienet ja nuoret yksilöt voivat kyllä olla hyvin tehokkaita tässä toimessaan, mutta tämä laji kasvaa hyvin nopeasti nakkimakkaran kokoiseksi laiskaksi pötkyläksi, eikä se vaivaudu enää leviä nakertelemaan.

Sama partiksillakin, valitettavasti.. Iän myötä muuttuvat erakkomaisiksi (erityisesti koiraat) ja levät ei enää paljoa kiinnosta, kasvit saattaa maistua kuitenkin.

[Zansku]

Nokkamonnit sen sijaan jaksaa nyplyttää

[Tallulah]

Huoh... Mä nyt en pyytänyt kommentteja lämpötilasta (mutta kiitos kuitenkin)... Ja siis punaotsilla on kutu tälläkin hetkellä, toinen jo ihan peräkkäin (edellinen hävisi kai parempiin suihin). Mutta kaipa tuonne voisi tässä syksyn viiletessä sauvalämmittimen ostaa. Leväbarbit tosiaan on kyllä vanhemmiten laiskoja syömään mitään levää. Mitäs levätuholaisia tuonne nyt voisi sitten keksiä? Ja juu, allas on suht tuore, heinäkuun alussa hommattu.

[Zansku]

Huoh... Kiva kysyä uudelleen asiaa, johon on jo vastattu. Nokkamonnit. Niitä menee ton kokoseen altaseen ainakin 4-6 ihan heittämällä.

Lämpötilaan kommentoitiin sen takia, koska se on olemassaolevalle kalastolle väärä.

[Sisso]

En tiedä josko nokkikset syö piilevää, mitä altaassa oleva levä kuulostaisi olevan, mutta tupsulevää ei ainakaan. No, sitähän ei syö mikään muu kuin levikset kuten todettua, ja nekin vähän niin ja näin. Ehkä helpoimmalla pääsisi jos pureutuisi levän syihin ja korjaisi ne. KH olisi kasvien kannalta hyvä olla 4-5 dh, samalla se estäisi pHn mahdollisia heilahteluja. Myös kalat tarvitsevat mineeraleja veteen, muutoin esim kirjoahvenia uhkaa reikätauti. Mikä GH mahtaa olla? Meillä piilevää puski välittömästi yhteen akvaan jossa hiekan vaihdon myötä GH nousi turhan ylös totutusta seiskasta (hana). Vaihdoin hiekan tuttuun hyväksi todettuun ja kas kummaa, piileväkin hävisi eikä takaisin tullut. Nitraatti saisi olla 10-20mg/l (jopa 30 ennen vedenvaihtoa) jatkuvasti eli se tulisi korjata takaisin vähintään vitoseen vedenvaihdon jälkeen jos tarvetta. Rautalannoitustauolle ei ole tarvetta, koska Fe on jo nolla. Nostaisin sen 0,1 (-0,2) tasolle koska kasvit tarvitsevat sitä melko runsaastikin. Miten nitriittiä voi olla kypsässä akvassa? Tippatesti? Mättääkö siellä jokin typenkierron kohta? Testin pitäisi kypsässä akvassa näyttää tasan nollaa. Kaikilla noilla seikoilla, yhdessä tai erikseen, voi olla tekoa sen kanssa ettei akva ole täysin balansissa vaikka ajan puolesta pitäisi jo olla. Kertomasi arvot eivät ole kaikilta osin sellaiset kuin olisi hyvä olla ja sillä voi olla tekoa jylläävän piilevän kanssa, joka todennäköisesti käyttää hyväkseen akvan epätasapainoa. Keskittyisin nyt sopivan kalalajin hakemisen sijaan noiden asioiden korjaamiseen. Balanssin pitämisessa kaiken a ja o pysyvyys (siis vesiarvojen), mitä enemmän akvassa kaikki tai mikään heilahtelee, sitä herkemmin saa ongelmia.

Mitä tulee vääriin lämpötiloihin (ja sama koskee kaikkia vesiarvoja) kalat kyllä todennäköisesti voivat hyvin niin kauan kun ei tule ongelmia. Kalojen vastustuskyky on kuitenkin parhaimillaan optimaalisissa olosuhteissa, ja jos/kun akvaan tule jonkin ongelma esim taudin muodossa, vastustuskyvystä otetaan kaikki irti. Terveet ja hyväkuntoiset kalat kestävät tauteja melko hyvin, stressatut ei niinkään ja jopa ihan muutoin harmiton naarmu voi muuttua tappavaksi.

Tässä kohtaa pitäisi tarkistaa myös valaistus, mutta se meneee jo toiseen aiheeseen joten jätän välistä.

[Quu007]

Leväbarbi on jossain määrin yliarvostettu levänsyöjänä. Pienet ja nuoret yksilöt voivat kyllä olla hyvin tehokkaita tässä toimessaan, mutta tämä laji kasvaa hyvin nopeasti nakkimakkaran kokoiseksi laiskaksi pötkyläksi, eikä se vaivaudu enää leviä nakertelemaan.

Joo...leväberbeista on sama kokemus myös täällä mutta nyt mulla on sen sortin "Taalasmaa" tuolla että oksat pois...eli keltainen levänuoliainen joka on nyt noin 5 vuotias ja mennä tohottaa sata lasissa koko ajan ja levää ei todellaakaan ole missään...
Ja mä hankin sen aikanaan juuri sen onko se nyt tupsulevän takia...ja viikon verran hän ahersi ja kaikki oli poissa...todella tehokas kaunis keltainen pötkö...

[mayam]

Nokkamonneista levänsyöjinä sen verran, että ainakaan omat yksilöni eivät kyllä varsinaista tuhoa leväkasvustolle saa aikaan. Roikkuvathan ne laseissa ja somisteissa, mutta mä veikkaan niiden syövän jotain pieneliöitä sieltä, koska levänkasvu ei vähene milliäkään. Leväbarbit mulla ainakin levän jollain tavalla kurissa pitää, mutta ei nekään voitolle pääse, jos toinen vaihtoehto on sopivat vesiarvot ja vähemmän ravinteita leville.

[Tallulah]

KH olisi kasvien kannalta hyvä olla 4-5 dh, samalla se estäisi pHn mahdollisia heilahteluja. Myös kalat tarvitsevat mineeraleja veteen, muutoin esim kirjoahvenia uhkaa reikätauti. Mikä GH mahtaa olla?

Jyväskylän Energian sivujen mukaan dH on 1,1-2,5 vesijohtovedessä. Akvaariosta en osaa sanoa (muuttuuko miten akvaariossa?).

Nitraatti saisi olla 10-20mg/l (jopa 30 ennen vedenvaihtoa) jatkuvasti eli se tulisi korjata takaisin vähintään vitoseen vedenvaihdon jälkeen jos tarvetta. Rautalannoitustauolle ei ole tarvetta, koska Fe on jo nolla. Nostaisin sen 0,1 (-0,2) tasolle koska kasvit tarvitsevat sitä melko runsaastikin.

Sisso, nitraatista puhuessasi, puhutko omasta altaastasi? Ei oikein auennut mulle tuo ensimmäinen lause. Raudan saisi ilmeisesti nostettua jollain rautalannoitteella(ko)...? Me olemme käyttäneet ihan rautatabletteja kasvien juurilla, onko hyvä?

Miten nitriittiä voi olla kypsässä akvassa? Tippatesti? Mättääkö siellä jokin typenkierron kohta? Testin pitäisi kypsässä akvassa näyttää tasan nollaa.

Tähän en kyllä osaa vastata. Paitsi, että käytän tippatestejä. Ne ovat kyllä jo ylipäiväyksellä, mutta ei kai ne heti pilalle mene?

Tässä kohtaa pitäisi tarkistaa myös valaistus...

Altaassa on käytössä kaksi loisteputkea; toinen on ns. kukkavalo ja toinen ihan "normiputki". Wattimääriä en kyllä muista...