Kasvivalo ja luonnollinen värien toisto
Valvoja: Moderaattorit
Kasvivalo ja luonnollinen värien toisto
Kertokaapa mielipiteitä ja kokemuksia, löytyykö kasvivaloa jossa olisi värilämpötila noin 10000K. Olen itse käyttänyt akvaarioissa kasviputkia (ja tällä hetkellä monimetallia) joiden polttimoiden Kelvinluku pyörii tuolla 5000K molemmin puolin. Tällä hetkellä monimetallipolttimot Philipsin CDM-t 942, joissa kelvinluku on 4200. Noiden vätientoistokykyä kehutaan erinomaiseksi. Itse olen sitä mieltä, että ne tekevät akvaariosta vihertävän keltaisen perussävyltään, jolloin esim. kasvien ja kalojen punainen väri ei näytä parhaalta mahdolliselta. Sen sijaan MINUN MIELESTÄNI 10000 kelvinin valossa värit näyttävät parhaalta ja luonnollisimmalta. Ilmeisesti kuitenkaan noin korkeissa kelvineissä ei kasvilamppuja ole tarjolla, ainakaan monimetalleihin. Antakaa hyviä vinkkejä ja kertokaapa omia mielipiteitä noista polttimoiden värientoistokyvyistä. Eli onko "vika" katsojan silmässä
.
Re: Kasvivalo ja luonnollinen värien toisto
Värintoistoindeksi (CRI) ei ole mitenkään täydellinen tapa mitata valonlähteiden miellyttävyyttä tai "hyvyyttä". Varsinkaan, kun valaistaan yhtään erikoisempia kohteita, kuten akvaaroita, joilla on omia erityisvaatimuksiaan.
Jos puhutaa värilämpötilaltaan ~5500 K valonlähteistä, niin parhaan värintoistoindeksin omaava valonlähteen (CRI = 100) spektrin tulee olla melko tasainen, eli sen tulee tuotaa kaikkia värejä suunnilleen yhtä paljon. Alle 5000 K valonlähteen tulee tuottaa enemmän punaista ja kellertävää valoa. Yli 6000 K valonlähteen tulee tuottaa enemmän sinistä valoa. Tämä johtuu siitä, että värintoistoindeksi vertaa tietyn värilämpötilan omaavaa valonlähdettä vastaavan lämpöiseen mustaan kappaleeseen ja kertoo vastaavuuden välillä 0 - 100.
Eli ihan käytännön esimerkkinä vaikka rautatanko tai hehkulampun lanka on musta kappale. Kun rautatankoa kuumennetaan, se alemmissa lämpötilaoissa hehkuu ensin punaisena, sitten väri kellertyy lämpötilan noustessa ja erittäin kuuma sula rauta hehkuu jo valkoisena. Jos rautaa kuumentaa 5500 K lämpötilaan, niin se näyttää kirkkaan valkoiselta. Tätä kuumempi musta kappale näyttää jo siniseltä.
Tästä syystä alhaisen värilämpötilan omaavan valonlähteen väri on kellertävää sen värintoistoindeksin ollessa 100, eli täydellinen. Koska hehkulamppu on hyvin lähellä mustaa kappaletta sen värintoistoindeksi on 100 värilämpötilan ollessa ~3000 K. Kirkkaalla säällä päivänvalon värintoistoindeksi on vain 89, koska taivas tuottaa sinistä valoa, jolloin päivänvalon spektri ei vastaa enää täydellisesti mustan kappaleen spektriä. Silti akvaario näyttää varmasti paljon paremmalta päivänvalossa kuin hehkulamppun valossa. Päivänvalo 25 metrin syvyydessä vedessä on jo suodattunut siniseksi, joten siellä luonnollisessa tilanteessa valo on sinistä ja värintoistoideksiltään melko huonoa.
Kasvilamput tuottavat enemmän sinistä ja punaista valoa, ja taas vähemmän vihreää ja keltaista valoa. Tämä tuottaa huonon värintoistoindeksin, koska tämänkaltainen spektri ei vastaa mustan kappaleen käyttäytymistä, mutta kasvit hyötyvät eniten juuri punaisesta ja sinisestä valosta. Moni akvaristi haluaa mieluummin korostaa akvaarionsa punaisia ja sinisiä sävyjä kuin vihreitä tai varsinkaan keltaisia sävyjä. Tässä tapauksessa huonon värintoistoindeksin omaava valonlähde, kuten kasvivaloloisteputki, voikin tuottaa mielyttävämmän katselukokemuksen kuin hyvän värintoistoindeksin omaava valonlähde, kuten vaikka monimetalli.
Tässä tapauksessa sanoisin vian olevan mieluummin värintoistoindeksin palvomisessa kuin katsojan silmässä. Toisaalta valon miellyttävyys on myös subjektiivista. Valitkaa lamput mieluummin sen perusteella mikä näyttää hyvältä kuin värilämpötiloja tai värintoistoindeksejä tuijottaen. Eniten valonläteen ominaisuuksista kertoo sen spektri. Värilämpötila kuvaa valon väriä melko hyvin, mutta kaksi saman värilämpötilan omaavaa valonlähdettä voivat silti näyttää erilaisilta ja omata erilaisen spektrin. Värintoistoindeksin sijasta kannattaa katsoa spektriä ja yhdistellä valonlähteet sen mukaan mitä värejä haluaa korostaa. Esimerkiksi kasvivaloputki tuottamaan haluttuja sinisiä ja punaisia sävyjä yhdistettynä 6500 K putkeen, joka tasaisemmalla spektrillään lisää hieman vihreää ja keltaisia sävyjä tasoittaen tunnelmaa. Toisaalta myös selkeästi sininen valaistus voi olla se luonnollisin, koska syvempi vesi suodattaa valosta pois punaiset ja keltaiset sävyt.
Jos puhutaa värilämpötilaltaan ~5500 K valonlähteistä, niin parhaan värintoistoindeksin omaava valonlähteen (CRI = 100) spektrin tulee olla melko tasainen, eli sen tulee tuotaa kaikkia värejä suunnilleen yhtä paljon. Alle 5000 K valonlähteen tulee tuottaa enemmän punaista ja kellertävää valoa. Yli 6000 K valonlähteen tulee tuottaa enemmän sinistä valoa. Tämä johtuu siitä, että värintoistoindeksi vertaa tietyn värilämpötilan omaavaa valonlähdettä vastaavan lämpöiseen mustaan kappaleeseen ja kertoo vastaavuuden välillä 0 - 100.
Eli ihan käytännön esimerkkinä vaikka rautatanko tai hehkulampun lanka on musta kappale. Kun rautatankoa kuumennetaan, se alemmissa lämpötilaoissa hehkuu ensin punaisena, sitten väri kellertyy lämpötilan noustessa ja erittäin kuuma sula rauta hehkuu jo valkoisena. Jos rautaa kuumentaa 5500 K lämpötilaan, niin se näyttää kirkkaan valkoiselta. Tätä kuumempi musta kappale näyttää jo siniseltä.
Tästä syystä alhaisen värilämpötilan omaavan valonlähteen väri on kellertävää sen värintoistoindeksin ollessa 100, eli täydellinen. Koska hehkulamppu on hyvin lähellä mustaa kappaletta sen värintoistoindeksi on 100 värilämpötilan ollessa ~3000 K. Kirkkaalla säällä päivänvalon värintoistoindeksi on vain 89, koska taivas tuottaa sinistä valoa, jolloin päivänvalon spektri ei vastaa enää täydellisesti mustan kappaleen spektriä. Silti akvaario näyttää varmasti paljon paremmalta päivänvalossa kuin hehkulamppun valossa. Päivänvalo 25 metrin syvyydessä vedessä on jo suodattunut siniseksi, joten siellä luonnollisessa tilanteessa valo on sinistä ja värintoistoideksiltään melko huonoa.
Kasvilamput tuottavat enemmän sinistä ja punaista valoa, ja taas vähemmän vihreää ja keltaista valoa. Tämä tuottaa huonon värintoistoindeksin, koska tämänkaltainen spektri ei vastaa mustan kappaleen käyttäytymistä, mutta kasvit hyötyvät eniten juuri punaisesta ja sinisestä valosta. Moni akvaristi haluaa mieluummin korostaa akvaarionsa punaisia ja sinisiä sävyjä kuin vihreitä tai varsinkaan keltaisia sävyjä. Tässä tapauksessa huonon värintoistoindeksin omaava valonlähde, kuten kasvivaloloisteputki, voikin tuottaa mielyttävämmän katselukokemuksen kuin hyvän värintoistoindeksin omaava valonlähde, kuten vaikka monimetalli.
Tässä tapauksessa sanoisin vian olevan mieluummin värintoistoindeksin palvomisessa kuin katsojan silmässä. Toisaalta valon miellyttävyys on myös subjektiivista. Valitkaa lamput mieluummin sen perusteella mikä näyttää hyvältä kuin värilämpötiloja tai värintoistoindeksejä tuijottaen. Eniten valonläteen ominaisuuksista kertoo sen spektri. Värilämpötila kuvaa valon väriä melko hyvin, mutta kaksi saman värilämpötilan omaavaa valonlähdettä voivat silti näyttää erilaisilta ja omata erilaisen spektrin. Värintoistoindeksin sijasta kannattaa katsoa spektriä ja yhdistellä valonlähteet sen mukaan mitä värejä haluaa korostaa. Esimerkiksi kasvivaloputki tuottamaan haluttuja sinisiä ja punaisia sävyjä yhdistettynä 6500 K putkeen, joka tasaisemmalla spektrillään lisää hieman vihreää ja keltaisia sävyjä tasoittaen tunnelmaa. Toisaalta myös selkeästi sininen valaistus voi olla se luonnollisin, koska syvempi vesi suodattaa valosta pois punaiset ja keltaiset sävyt.
Re: Kasvivalo ja luonnollinen värien toisto
Huh, olipa perusteellinen vastaus, kiitokset! Toki ottaisinkin sinisemmän sävyiset polttimot, mutta kun haluan että kasvitkin kasvaa... ja levät ei. Eli kompromissia on haettava.
-
Sisso
- Advanced Member

- Viestit: 3033
- Liittynyt: 19:51, 30.11.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Parainen
Re: Kasvivalo ja luonnollinen värien toisto
Kasvit kasvaa oikein hyvin kelvinalueella 4000-12 000K (joskin spektri merkitsee enemmän kuin Kelvinit, mutta se on taas oma lukunsa), joten valitsen sen, mikä itseasi miellyttää eniten. Metalleissa on ihan se ja sama minkä valitsen tarjolla olevista, yleenä 5000, 6500 tai 10 000K, nää passaa kaikki hyvin kasveille. Jos levät kasvaa, vika on todennäköisesti jossain ihan muualla kuin putkissa. Etenkin jos kysessä on metallit. Todennäköisemmin puutetta on ravinteista, mukaan lukien riittävä hiilidioksidi. Yleensä 10 000K metallit on aikas tykättyjä, ne sopii kasveille myös oikein hyvin.
Käsite "kasvilamppu" on hyvin monitahoinen. Itse ymmärrän sillä kasvihuoneissa kurkkujen tehokasvatukseen käytettävät valonlähteet. Kamalia, eikä sovi akvaan. Kuka tahtoo tehokasvattaa akvakasveja siihen malliin? Ymmärettävistä syistä trooppisen kasvit, joita akvakasvit pääosin ovat, ovet sopeutuneet 4000K-> valoon, joka vastaa tropiikin valoa keskipäivällä eikä siinä tarvitse vaivat pientä päätään sinisillä tahi punaisilla.
Käsite "kasvilamppu" on hyvin monitahoinen. Itse ymmärrän sillä kasvihuoneissa kurkkujen tehokasvatukseen käytettävät valonlähteet. Kamalia, eikä sovi akvaan. Kuka tahtoo tehokasvattaa akvakasveja siihen malliin? Ymmärettävistä syistä trooppisen kasvit, joita akvakasvit pääosin ovat, ovet sopeutuneet 4000K-> valoon, joka vastaa tropiikin valoa keskipäivällä eikä siinä tarvitse vaivat pientä päätään sinisillä tahi punaisilla.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Re: Kasvivalo ja luonnollinen värien toisto
Jep, on melko kallista tämä eri lamppujen kokeilu
. Aina kun tuntuu, että nyt on laitteet kohdallaan, niin joku paikka vaatii vielä sittenkin hiomista...

