Hei apuja 340 litraiseen

[jo-oo-pa]

Akvaario vasta perustus vaiheessa ja kokeneemmilta haluaisin kysyä, kun ostin altaan käytettynä niin mukana tuli regent r3000 sisä suodatin jonka teho 1200l/h. eli onko riittävä ainoana suodattimena vai tarvisinko lisäksi toisen sisä tai ulkosuodattimen.
Toinen kysymys silikoni saumoista, joita on pahoinpidelty ilmesisesti leväskrapalla eli pitäisikö suosiolla vaihtaa nyt kun allas on tyhjä vai leikkelisikö vain irronneet reunat pois? Akvaario tulee seinään upotettavaksi ja kiire projektilla ei ole, mutta jotenkin pitäisi alkuun potkaista:)

[Teemu Salonen]

Suodatin riittää sellaisenaan. Siihenhän saa lisämoduleita jos siltä tuntuu. Mikäli olet hankkimassa kovasti suttaavia kaloja voi jonkunlainen lisäsuodatus olla tarpeen. Kokeile niin näet.

Silikonisaumoista en ihan näkemättä osaa mitään sanoa, mutta veikkaisin ettei niille mitään tarvitse tehdä. Ajan mittaan ne reunat rupeaakin repsottamaan, mutta se ei tiiviyteen vaikuta millään tavalla.

[Fisutar10]

Akvaario vasta perustus vaiheessa ja kokeneemmilta haluaisin kysyä, kun ostin altaan käytettynä niin mukana tuli regent r3000 sisä suodatin jonka teho 1200l/h. eli onko riittävä ainoana suodattimena vai tarvisinko lisäksi toisen sisä tai ulkosuodattimen.
Toinen kysymys silikoni saumoista, joita on pahoinpidelty ilmesisesti leväskrapalla eli pitäisikö suosiolla vaihtaa nyt kun allas on tyhjä vai leikkelisikö vain irronneet reunat pois? Akvaario tulee seinään upotettavaksi ja kiire projektilla ei ole, mutta jotenkin pitäisi alkuun potkaista:)

Itse suodatusfanina kyllä hankkisin toisen suodattimen vähintään. Ensiksikin se antaa pelivaraa, jos toinen hajoaisi tai tukkeutuis ja toisaalta täydentävät ja tehostavat toisiaan. Hyvä yhdistelmä on ulko- ja sisäsuodatin. Akvasi on melko iso ja jos kaloja tulee vähänkin enemmän, olet hiuskarvan varassa usein suodatintehojen kanssa. Tietysti, jos kaloja on yhdelläkin masiinalla pärjää.

Minulla on ulkosuodattimet jopa 86 litran puljuissa sisäsuodattimien lisänä. Myöskin oikeasti kun alkaa aika olla kortilla, et jaksa putsata koko ajan yhtä suodatinta ja vahdata nitraatti-nitriittiarvoja. Suosittelisin ehdottomasti ulkosuodatinta. Myöskin nitriittipiikit hävisivät pikku akvoista kertaheitolla, kun hankin ulkosuodattimet (niissä kun on bakuille ihan eri sarjan pinta-alat).

Jos hankit ulkosuodattimen, hanki puolet tehokkaampi, kuin tehdas suosittelee (tai ainakin kolmannes). MIkään ei ole rasittavampaa kuin ulkosuodatin, joka on aina kyykyssä ja letkuten ja massojen putsaus jatkuvaa. Huolettomasti voit sitten hoidella akvaasi. Esim. ulkosuodattimeksi Eheim Proffa -75 vähintään tai JBL 1501 (minulla on 200 litran purkeissa Eheim Proffa 3, -73 ja JBL 1501, lisäksi liuta sisäsuodattimia). Joten vähintään yksi ulkosuodatin, mielellään riittävän iso. Jos mietit kahden tehon kohdalla, hanki isompi, tuskin kadut. Hintaa kannattaa vertailla. Zooplussalla oli edullisia JBL:iä, nyttemmin taitaa olla lopussa. Eheim Proffa 3:kin hyvä valinta, Eheim Classickin menee, kunhan tuplahanat ja tarpeeksi iso versio. Proffa 3 mielummin ottaisin kuin Classickin kuitenkin (tuplahanojen kanssa hintakin samaa luokkaa...).

Tämä minun mielipiteeni, tästä voi olla montaa mieltä:). Mutta riittävä suodatus ja virtauskin on minusta yksi tärkeimmistä osatekijöistä. Plekot, nuoliaiset, monniset arvostavat myös sitä ja viihtymisen peruspylväs.

[Sisso]

Itse en taas ymmärrä "ylisuodatusta". Tottakait bakuja pitää olla ja niille pitää tarjota riittävästi pinta-alaa elellä, mutta kun niitä bakusia on tasan niin paljon kun ruokinta elättää, ei yhtään enempää. Vaan eipä "liiallisesta" suodatuksesta haitatakaan ole, jos ei hyötyäkään koska jos toinen suodatin sanoo itsensä yhtäkkiä irti, ei toisessa suodattimessa yhtäkkiä ole bakuja sen toisen edestä vaan se kypsyy hitaasti korvaamaan toista. Itselläni lähtökohta on se, että suodatin on tarpeeton kapistus kun akva on mietitty kasaan oikein huomioiden pohjamatsku, kasvillisuus jne. Kyllä meillä silti on akvoissa suodatimet, sisä- ja/tai matto. Plekoja jos mielii enemmän, kunnon suodatus on tarpeen mutta ei nekään määräänsä enempää syö ja siten bakuja elätä. Enemmin kannattaa miettiä kuntoon perusasiat (joskaan tämä ei sulje pois suodatusta!), esimerkiksi hyvä vedenkierto koko akvaan ja valita pohjamatskuksi materiaali jossa bakuja voi elää tavan hiekkaa runsaammin, esim jokin huokoinen pohjasubstraatti. Akvaahan voidaan ylläpitää täysin ilman mitään suodatinta, tästä löytyy maailmalta satoja esimerkkejä. Runsas kasvillisuus on oiva apu pitämään akvaa hyvässä kuosissa, kasvit käyttävät vedestä kuona-aineita, (kaloille haitallisia) ravinteita, tuottavat happea ja erittävät anti-bakteerisia aineita.

Jos tahtoo huolettoman, (lähes) huoltovapaan, edukkaan ja tehokkaan biologisen suodattimen, mattosuodatin on hyvä. En ole omiini koskenyt 1,5 vuoteen. Sille kun laittaa kaveriksi sisäsuodattimen, vaikka pienenkin, roskia keräämään niin homma toimii hyvin ja riittä kun putsaisee sisäsuodattimen aika ajoin.

Ja kun kalamääriä alat miettimään, kohtuullinen kalamäärä on aina turvallisempi valinta kuin runsas. Vesi pysyy paremmin puhtaana mikä parantaa kalojen vointia ja vähentää stressiä (tosin osa lajeista kaipaakin vipinää ympärilleen, ainakin oman lajisten jos ei muuten). Ylikansoitus on näppärä tapa hankkia itselleen helposti ongelmia. Tai sanotaan niin, että homma on sen jälken paljon herkemmässä balansissa.

[Savage]

Kiitos Cisso näkökulmasta! Fanitan kovasti sun juttuja ja koitan ottaa opiksi niistä.

Mulla 317litrasessa 1000l/h suodattava sisäsuodatin, jota pidän n. puolella teholla. Tykkään kovasti, koska putsaa mukavasti roskia vedestä ja ohjaa pistaasiat keskelle allasta. Toisella puolella nyt Tetratecin EX600 (varakoneena EX1200, molemmat käytettyinä ostettuna). Saan lisää vettä altaaseen ja bakteereille asuintilaa. Lisäksi ohjaa niitä pistaasioita keskelle allasta . Tällä hetkellä pidän siitä, että allas on tummempi valaistukseltaan keskellä ja kirkkaampi reunoilta missä on myös korkeammat kasvit.

[jo-oo-pa]

Mitäs mieltä suodattimesta EHEIM classic 2217, tuon sisäsuodattimen lisäksi?
Ois aika edullinen 109e, mutta jos saman hintaluokan suodattimista joku parempi niin vinkkiä kiitos?
Mitäs lannoitetta suosittelisitte tonne hiekan alle ja joku edullinen vesitesti setti jossa tarvittavat testit?
Lähinnä kyselen kun verkkokaupasta tilailen niin saisi kaikki kerralla:)

[Fisutar10]

Mitäs mieltä suodattimesta EHEIM classic 2217, tuon sisäsuodattimen lisäksi?
Ois aika edullinen 109e, mutta jos saman hintaluokan suodattimista joku parempi niin vinkkiä kiitos?
Mitäs lannoitetta suosittelisitte tonne hiekan alle ja joku edullinen vesitesti setti jossa tarvittavat testit?
Lähinnä kyselen kun verkkokaupasta tilailen niin saisi kaikki kerralla:)

Zooplussalla tuo taitaa olla 99 e tarjouksessa nyt. Mutta huomaa, että classiciin ehdottomasti tuplahanat, että putsaus on inhimillistä. Se nostaa isoimmissa malleissa hintaa melko paljonkin. Eheim Proffa 3 ei taas tarvitse tuplahanoja tai mitään ns. lisäosaa. Minulla tuo -73, joten -75 olisi kyllä järkevämpi hanke. Putsaaminen kohtu ok (muista tilata pusausharjat letkuihin ja ja moottoripesiin, akvaarioon fi:ssä niitä esim...tuosta keskustelusikermäkin). Huomaa myös kun ostat, että massat mukana (yleensä ollut, mutta mediasetit ja massat maksaa mammonaa, jos hankit erikseen, myöhemmin tarvitse kyllä lisää massoja...).

Olen käyttänyt muissa akvoissani Tetran Complete Substratea, joka oli akvaarioon.fi:ssä lopussa ja siksi ostin kerran Derrerleä, koska edullista. Mutta jostain syystä kasvit ei kasva niin hyvin siinä akvassa kuin Tetran Complete substratessa, liekö syy se, tiedä häntä. Akvaarioon.fi:ssä kilpailukykyiset hinnat Complete Substraten kanssa. Kaksoishanat sieltä tilannut ja harjasetit. Kypsytykseen oiva on mysö Biodigestin strart-ampullit (sis. stop ammo ja itse bakut). Säilyvät ikuisuuden ja hintansa väärtti.

Tosiaan JBL:n suodatin 1501 Green-versio, olen tyytyväinen hintaluokkaansa nähden. 1500 ei kokemuksia, kuluttaa enempi energiaa, mutta vastaava versio.

Suosittelen tosiaan ulkosuodatinta ja sisäsuodatinta rinnan. Sisäsuodatin taas kerää roskia tehokkaasti ja auttaa veden kierrätyksessä, jopa hapetuksessa.

Pohjalle myös nopea- ja hidasvaikutteisia tabuja kasvien juurille tovin jälkeen pystytyksestä, jos käytät tuota Complete substratea. Jokin nestemäinen kasvilannoite vielä lisänä /Easy Lifen Profite tai Plantamin...

Itselläni on Tetran vesitestisalkku. Siinä on osa turhaakin ja harvoin käytettävää krääsää. Yleensä selviää ammonium (vain kypsytysvaihe yleensä), nitriitti, nitraatti, ph, kh. GH hiven turha, jos et koveta vettä.

Tippatestit in, JBL ja Tetra hyviä. JBL:n 6-7.7-ph-testi, edullinen, vain 3 tippaa, tarkka, saa halpoja lisäputeleita. Loput testeistä sitten esim. JBL tai Tetrakin. Täyttöpullot tekevät hommat edulliseksi, jos niitä myöhemmin saa. JBL mielestäni edullisempi. Esim. tippoja 3, kun Tetralla usein 7...

Itse yleensä tilainen Zooplussalta ja akvaarioon.fi ==> jos sieltä ei saa, ei mistään. Ja edullista on:).

[7330]

Itselläni lähtökohta on se, että suodatin on tarpeeton kapistus kun akva on mietitty kasaan oikein huomioiden pohjamatsku, kasvillisuus jne.

Näin voi olla, mutta jos kalasto on kasvillisuuteen nähden raskas, niin kyllä se suodatin tarvitaan pyörittämään kaikki se typpi läpi jostakin bakteerien kasvualustasta riittävällä vauhdilla. Ainakin meillä alkoi nitriitti kivuta isossa monni- ja niilinhaukipurkissa, kun mattosuodattimen pumpuista toinen sanoutui irti - ja tosiaan vain toinen: ulkosuodatinkin jäi maton lisäksi toimintaan.

Eikä typestä huolehtiminen toki ole suodattimen ainoa tehtävä: keräähän se myös roskat pohjalta ja huolehtii kaasujen vaihdosta liikuttamalla pintavettä (tosin tästäkin varmasti riittävä määrä kasveja pitäisi huolen, jos allas olisi sitä silmälläpitäen suunniteltu). Ja osa kaloista vaatii virtausta viihtyäkseen.

Minulle suodattimet ovat välttämätön paha (inhoan sitä, etteivät ne kestä ikuisesti, vaan joudun miettimään kaiken maailman letkunpuhdistusharjoja tai vara-akseleita), mutta käytännössä useimmissa akvaarioissa niitä ei voi välttää.

[Debugger]

Hyviä ja monipuolisia kommentteja kaikki tyynni, mutta korjataampa yksi perustavaa laatua oleva virhe. Typpi on ainesosa jota akvaariossa ei määräänsä enempää mikään neutraloi. Kasvit käyttävät sitä kyllä mutta siihen ei päde mikään konsti että sitä tulee tasaiseen tahtiin kaiken aikaa kaikessa elollisessa toiminnassa ja määrä nousee hiljalleen vääjäämättä yli tarpeen.

Vedenvaihto on sivuutettu tässä kokonaan, se on ainoa tapa poistaa typpeä jota kertyy akvaarion suljettuun biodiversiteettiin tasaiseen tahtiin. Kalat ja bakteerit tuottavat sitä aineenvaihduntatuotteena ja säännöllinen vedenvaihto on ainoa tapa päästä siitä eroon. 350L altaassa voisi hyvä lähtökohta olla 3 viikon välein tapahtuva vedenvaihto jossa vähintään 1/3 osa vedestä korvataan uudella ja raikkaalla vedellä. Suosittelen lisäksi kylmää perusvettä vaikkapa pesukoneen hanasta, koska se liuottaa putkistosta kaikkein vähiten kivennäisiä ja haitallisia mineraaleja metalli putkista. Tuossa vesimäärässä lämpötilan vaihtelu on noin 1,5 -2,4 astetta alaspäin, eli ei tarvita mitään erikoisia lämmitysmenetelmiä. Olen tutkinut tätä ja tämä on tosi.

Suodattimista sen verran, että mattosuodatin on kaikkein helpoin ylläpidettävä, sitä kun ei tarvitse eikä saakkaan putsata koskaan! Pientä pinnan nöyhtä imurointia voi suorittaa, mutta sekin erittäin varovasti ja pienellä imulla ettei vedetä matosta bakteereja mukana. Ulkosuodatin tulee toisena, sen pinta-ala suodatusmateriaalissa on ihan omaa luokkaansa mihin bakteerit voivat kiinnittyä. Roskien imuroijana toimii parhaiten sisäsuodatin joka on asennettu noin puoleenväliin altaan korkeudesta, lisäksi diffuusioletkulla voi antaa kuplien hoitaa pintaveden kuohutus jossa tapahtuu parhaiten hapettuminen, hapetusta ei tee kuplat, vaan veden pinnan rikkoutuminen jonka saavat aikaan kuplien nousu vedestä.

Itselläni on koeajossa JBL Cristan Profi 1501e Greenline joka on toiminut tällä hetkellä katkotta 21.2.2012 asti täysin moitteetta. 20W virrankulutus on tosiasia, eikä joidenkin tahojen ennusteiden mukaan ole hyytynyt ainakaan vielä. Tukkeutumisessa ei edes tosiaankaan voi olla kyse siitä, että moska hyydyttäisi roottorin, kaikessa on kyse siitä miten nopeasti suodatin luovuttaa vettä sille lingottavaksi. Myös Eheim Classic sarja saa varauksettoman suositukseni, se toimii luotettavasti ja varaosien saanti on turvattu. Laitteiston osalta kyse on aika pitkälti makuasioista ja tottumuksista, minulla on myös Fluval 305 joka toimii kuin se vanhan ajan junan vessa. Fluvalin + sarjan sisäsuodattimet ovat omien kokemuksieni mukaan tehokkaimpia roskan imuroijia. Myös jo altaassasi oleva suodatin on varmasti hyvä, tästä merkistä minulla ei ole kokemuksia joten en voi sanoa siitä mitään.

[Fisutar10]

Hyviä ja monipuolisia kommentteja kaikki tyynni, mutta korjataampa yksi perustavaa laatua oleva virhe. Typpi on ainesosa jota akvaariossa ei määräänsä enempää mikään neutraloi. Kasvit käyttävät sitä kyllä mutta siihen ei päde mikään konsti että sitä tulee tasaiseen tahtiin kaiken aikaa kaikessa elollisessa toiminnassa ja määrä nousee hiljalleen vääjäämättä yli tarpeen.

Vedenvaihto on sivuutettu tässä kokonaan, se on ainoa tapa poistaa typpeä jota kertyy akvaarion suljettuun biodiversiteettiin tasaiseen tahtiin. Kalat ja bakteerit tuottavat sitä aineenvaihduntatuotteena ja säännöllinen vedenvaihto on ainoa tapa päästä siitä eroon. 350L altaassa voisi hyvä lähtökohta olla 3 viikon välein tapahtuva vedenvaihto jossa vähintään 1/3 osa vedestä korvataan uudella ja raikkaalla vedellä. Suosittelen lisäksi kylmää perusvettä vaikkapa pesukoneen hanasta, koska se liuottaa putkistosta kaikkein vähiten kivennäisiä ja haitallisia mineraaleja metalli putkista. Tuossa vesimäärässä lämpötilan vaihtelu on noin 1,5 -2,4 astetta alaspäin, eli ei tarvita mitään erikoisia lämmitysmenetelmiä. Olen tutkinut tätä ja tämä on tosi.

Suodattimista sen verran, että mattosuodatin on kaikkein helpoin ylläpidettävä, sitä kun ei tarvitse eikä saakkaan putsata koskaan! Pientä pinnan nöyhtä imurointia voi suorittaa, mutta sekin erittäin varovasti ja pienellä imulla ettei vedetä matosta bakteereja mukana. Ulkosuodatin tulee toisena, sen pinta-ala suodatusmateriaalissa on ihan omaa luokkaansa mihin bakteerit voivat kiinnittyä. Roskien imuroijana toimii parhaiten sisäsuodatin joka on asennettu noin puoleenväliin altaan korkeudesta, lisäksi diffuusioletkulla voi antaa kuplien hoitaa pintaveden kuohutus jossa tapahtuu parhaiten hapettuminen, hapetusta ei tee kuplat, vaan veden pinnan rikkoutuminen jonka saavat aikaan kuplien nousu vedestä.

Itselläni on koeajossa JBL Cristan Profi 1501e Greenline joka on toiminut tällä hetkellä katkotta 21.2.2012 asti täysin moitteetta. 20W virrankulutus on tosiasia, eikä joidenkin tahojen ennusteiden mukaan ole hyytynyt ainakaan vielä. Tukkeutumisessa ei edes tosiaankaan voi olla kyse siitä, että moska hyydyttäisi roottorin, kaikessa on kyse siitä miten nopeasti suodatin luovuttaa vettä sille lingottavaksi. Myös Eheim Classic sarja saa varauksettoman suositukseni, se toimii luotettavasti ja varaosien saanti on turvattu. Laitteiston osalta kyse on aika pitkälti makuasioista ja tottumuksista, minulla on myös Fluval 305 joka toimii kuin se vanhan ajan junan vessa. Fluvalin + sarjan sisäsuodattimet ovat omien kokemuksieni mukaan tehokkaimpia roskan imuroijia. Myös jo altaassasi oleva suodatin on varmasti hyvä, tästä merkistä minulla ei ole kokemuksia joten en voi sanoa siitä mitään.

Typpi tosiaan on esim. ammoniumina, nitriittinä ja nitraattina. Kun akva ei ole kypsä, kertyy ammoniumia, koska osa bakteereista ei toimi vielä tai ole ja typpiketju katkeaa. Nitriittiä kertyy helposti, jos suodatus on kuitenkin liian pieni, koska biologinen suodatus ja bakteereilla ei ole tarpeeksi hyviä aerobisia olosuhteita nitriitin muuttamisesta nitraatiksi. Kun putsaan esim. sisäsuodattimen, saan osan moskista pois ja samalla vähenee typpikuorimitus. Joskin bakuja hieman menee, mutta suuren orgaanisen määrän poisto sisäsuodattimesta vähentää kuitenkin typpikuormaa. Nitraatti ei ole niin paha kalojen kannalta ja kasvit käyttävät sitä, joskin ammoniumia ja kai nykytiedon mukaan myös hiven nitriittiäkin jopa. Tietysti mitä enempi kaloja, sen enemmän jätettä ja ruokintaa ja typpikuormaa (ammoniumia tulee). Proteiinin hajoamistuotteita ovat myös typpiyhdisteet.

Tietysti veden vaihto on tarpeen typen ja muidenkin haitallisten yhdisteiden poistoon. Vaihtaisin kyllä vettä kerran viikossa ainakinkin, jos kalastoa on runsaasti. Myös pienemmät ja useammat vedenvaihdot paremmat kuin suuret kertalaakit - toisaalta rajansa puljaamisessakin.

Kuitenkin biologinen suodatus tehostaa typen muuttumista ammonium ==> nitriitti ===> nitraatti. Bakut tarvitsevat hapelliset olosuhteet, joten tukkoinen suodatin myös nostaa nitriittiä. Myöskin suodatus hyvin likaisen suodattimen läpi kierrättättää vain pa***aa, eikä vesi puhdistu.

Kun kasvit sitoo typpeä ja poistan kasvin, saan osan typpikuormasta pois.

Itse kyllä en kylmää vettä laittaisi akvaan. Lähellä akvan lämpötilaa minusta paras, vaikka lämmintä vettä putkistosta tuleekin ehkä liuotetuin lisäainein. Vedenparannusaineet kehiin sitomaan raskasmetalleja. Mitä suuremman vedenvaihdon tekee, sen suurempi lämpötilaero voi tulla, jos kylmää vettä laittaa. Myöskin meidän kaikkien hanoista voi tulla hieman eri lämpöistä vettä. Aamulla aikaisin enempi seisonutta ja lämpimämpää kuin illalla. Myöskin rihmakalojen/taistelukalojen joukkoon en laittaisin kovin kylmää vettä ja plekoillekin voi tulla tukalat oltavat kylmässä vedessä:).

No, jokainen voi olla omaa mieltä...tämä vain oma näkökulma. Pääasia, että kalat voivat hyvin. Kuka sompailee mitenkin...

[jo-oo-pa]

Kiitos monipuolisista vastauksista ja vaihtoehdoista. Pitänee vielä mietiskellä asiaa.
Akvaariohuone rupeaisi olemaan valmis ja aukko seinään tehty, pitäisi ruveta allasta sovittelemaan paikoilleen, mutta mietityttää vieläkin nuo silikoonit.
Pahimmillaan n. 5mm reunasta irti ja puuttuu kappaleita, keskeltä terveen näköiset ja tuntuiset ainoastaan joistain kohti levän värjäämät.
Ostin itseasiassa jo pari purkkia tarkoitukseen käyvää silikoonia, mutta vaihdon tarpeellisuus kuitenkin mietityttää. Allas oli täynnä kun sen ostin eli pitää vettä kyllä, mutta kun on kuitenkin noin iso allas ja nyt tyhjänä ja kuiva niin vaihtaakko silikoonit vai ei:)

[007]

Itse vaihtaisin silikonit, ihan varmuuden vuoksi sekä oman mielenrauhan vuoksi.

[Savage]

komppaan, mielenrauha on hyvä syy vaihtaa silikonit varsinkin kun sulla on ne jo ostettuna.

[Debugger]

Varovarovasti sisäpuolen silikonit pois ja niin ettei veitsi viiltele sauman silikonia, sitten vaan silikonit sisäsaumaan ja siinä se on.

[Kiksu]

Tuossa kylmän veden lisäämisessä suoraan hanasta letkulla vaikuttaa vaihdettavan veden määrän lisäksi se, kuinka nopeasti/hitaasti vettä tulee ja kuinka pitkää letkua käyttää. Pitkähkössä letkussa hitaasti virtaava vesi ehtii lämmetä jonkin verran ennen kuin se ehtii akvaarioon. Vaihdoin kultakaloille 1/4 vedestä ja lämpötila oli ennen vedenvaihtoa 20,5 astetta. Vedenvaihdon jälkeen lämpötila on 20 astetta. Olisin voinut laskea vettä hiukan reippaampaan tahtiin (yleensä laskenkin), jotta lämpötila olisi laskenut enemmän. Letku on 11-metrinen. Pitääpä kokeilla lirutella barbien akvaarioon joku kerta suoraan kylmävesihanasta, varsinkin kun ovat enemmän viileän veden kaloja ja nyt lämmöt on niiden ylärajoilla. Tosin niille vaihdan 1/3 kerralla ja letku on paljon lyhyempi, joten aika hitaasti sitä vettä pitäisi sitten laskea ettei lämpötila laske liikaa. Monnisten akvaarioon meinaan jatkossakin laittaa seisotettua vettä sen 3 ämpärillistä kerralla kun niiden lämmöt ei saisi mielellään laskea nykyisestä.

[jo-oo-pa]

Tänään aloin raaputella, silareita irti. Homma meni hyvin mattoveitsellä ja ikkunakaapimella.
Sain akvaarion melkein puhtaaksi, kunnes päätin vaihtaa kaapimeen terän.
Kaavin oli mallia halppis ja en tiennyt miten terä irtoaa ja yritin sitä ruuvimeisselillä kammeta pois.
No tulos 11tikkiä etusormessa, rystysestä kynnen reunaan asti etusormen kyljessä luuhun asti haava!
Mutta loistava kapine hommaan muuten.

[jo-oo-pa]

tänään tuli noudettua tuolta akvaarioon.fi:stä kaikennäköistä:)
Lannoitteet, vedenparannusaine, vesitestit ja sitten tollanen prodibio start up kypsytys setti.
Mitä mieltä muuten porukka on tuosta prodibiosta?

Hitto kun sais ton sormen taas toimimaan ni sais noi silarit altaaseen ja ruveta kasailemaan:)

[Fisutar10]

tänään tuli noudettua tuolta akvaarioon.fi:stä kaikennäköistä:)
Lannoitteet, vedenparannusaine, vesitestit ja sitten tollanen prodibio start up kypsytys setti.
Mitä mieltä muuten porukka on tuosta prodibiosta?

Hitto kun sais ton sormen taas toimimaan ni sais noi silarit altaaseen ja ruveta kasailemaan:)

Oikeasti todella tehokas ja hyvä. Markkinoiden paras tai ainakin parhaimmistoa. Uskon tuon tehoon no1, sitten Tetran startteriin. Ihan normaaliannostus. Kantsii lukea se annostus akvaarioon.fi-sivulta. Muistaakseni siinä rasiassa oli jotenkin epämääräinen ohje:).

Pakkasessa myös kuljetus onnaa ja säilyvyys lähes ikuinen. Vaatii hiven totuttelua, kun rikot ampullit). Itse aluksi hiven tunaroin:). Lasisirut vaikka rasiaan..pikku letku ampullin päähän ja raks. Toinen pää myös rikottava, sitten litku tulee ulos. Aina, jos nitriittiongelmia se tehoaa (tosin eipä ole ollut aikoihin, koputtaa puuta). Ja kypsytykseen myös huippu.

[jo-oo-pa]

Kuullostaa noi ampullit siltä että meikän tuurilla saadaan taas tikkejä:)
Mitenkäs kauan noin suunnilleen kestää kypsytellä noilla.
Ei kyllä mikään kiire ole vaikka kypsyis viikon tai vaikka kaksi.
Kun nyt saisi edes noi silarit laitettua, onko porukka teippaillut noi saumat?
Itsellä on noita saumaus lastoja "saumamestari" joilla pitäisi vissiin saada siisti sauma ilman teippejä, tiedä sitten...
Voisin kuvitella, että tuo lasta fuskaa kuitenkin välistä ja jättää reunaan ohuen kalvon.
No kokeilemallahan se selviää.

[Koss]

Bakteerivalmistetta käytettäessä allas on heti valmis ottamaan kalat vastaan, mutta toki tuolloin on hyvä mitata vesiarvoja alkuun säännöllisesti. Jos haluaa siistit silikonisaumat, suosittelen käyttämään teippiä rajauksessa. Toki kehysaltaassa tämä ei ole pakollista, sillä epätasaisen sauman saa jätettyä kehyksen taakse.

[Fisutar10]

Juu, lähes heti käyttöön. Mutta täys laaki kaloja vaatii hidasta lisäystä. Huomioiden myös suodatus ja vedenvaihdot...Kestäviä pioneerifisu voi laittaa ja itselläni kuparimonniset innostuivat tekemään kutua heti kun pistin uuteen akvaan...yleistä muuten...joten kutuporuhkaa pukkaamaan sinne:). Mutta varo nopeasti kalojen laittoa, erityisesti isojen ja suurta määrää. Herkkikset viimeiseksi. Tosiaan kuten mainittiin, mittaisin vesiarvoja usein ja ruokkisin alakanttiin aluksi. 4 h sisällä ampullit lupaavat kypsyttää,mutta ihan siihen en uskoisi. Vesikin hyvä hiven selvitä ja kasvit lähes heti voi laittaa. Herkät kasvit nekin hiven myöhemmin.

[Kiksu]

Ilmastinletkun pätkä ampullin kärkiin kuulostaa kätevältä. Itse käytin muutamaa kerrosta talouspaperia sormien suojana. Silikonin levitykseen ei kannata käyttää sitä saumamestaria. Sormenpäällä tulee paljon siistimpää. Kokeiltu on.

[jo-oo-pa]

Jep eilen kokeilin tota saumamestaria yhteen saumaan ja lopetin homman kesken.
Heitin saumamestarit romukoppaan ja putsasin sauman.
Nyt allas on teipitetty ja tänään vedän noi silarit vaikka väkisin:)
Kauankohan on aikaa poistaa teipit ettei revi silarin reunoja, teippasin altaan niin että jos vedän pohjakierron ensin niin voin ne teipit poistaa ennen pystysaumoja.
Työkaluksi sahasin harjanvarren päästä pätkän ja halkaisin pyöreän pään keskeltä.
Enää ei huvittais noita silareita raaputella ja haluan siistit saumat:)

[Koss]

Kauankohan on aikaa poistaa teipit ettei revi silarin reunoja, teippasin altaan niin että jos vedän pohjakierron ensin niin voin ne teipit poistaa ennen pystysaumoja.

Enpä oo koskaan ottanut aikaa kauanko siinä menee, mutta näissä peruskoon altaissa (alle tuhat litraa) kerkeää vetää kaikki saumat kerralla ja poistaa vasta sen jälkeen teipit.

[jo-oo-pa]

No niin silarit on vedetty ja onnistui kyllä todella hyvin:)
Rupeis kaikki olemaan kasassa ja väkisinkin tota kalastoa pitää ruveta miettimään.

Alun perin ideana oli hommata lehtikaloja ja sitten niiden ehdoilla muita asukkeja, mutta taas toisaalta noi neon ja kardinaali tetrat kiinnostaisi ja ainakin noi neon tetrat taitaa mennä lehtikalojen ruokalistalle.
Rihmakaloista kiinnostaisi tuo helmirihmakala ja se taas kävisi ilmeisesti sekä tetrojen että lehtiksien kanssa.
Oisko hyviä ehdotuksia myös muista saman kaltaisissa oloissa viihtyvistä ja porukkaan sopivista kaloista?
Voi olla että noi lehtikalat kuitenkin unohdan jos popsii pikkukalat suihinsa ja eiks näissä ollu vielä joku parinmuodostus järjestelykin?

Tonne pohjan tuntumaan pitäis jotain keksiä...

Mitäs monneja kannattais harkita, joskus oli noita partaimumonneja ja tykkäsin niistä.