Suutarit ja ruutanat

[Murjaani]

Minulla on isossa pihalammessa parikymmentä 10cm suutaria ja noin 50 pientä lampiruutanaa. Yksi harrastelija iktyologi tuttavani väitti, että ruutana kasvaa hyvällä ruokinnalla
noin puoli kiloa kesässä. Olenkin nyt aloittanut kalojen kasvatuksen maissilla ja leivänmuruilla. Hyvin näyttäisi maistavan sekä suutareille että ruutanoille.

Olisiko kirjolohille tarkoitetut pelletit liian kovaa kamaa? Lammessa näyttää viipeltävän monenlaista pikkuötökkää, joten luontaista ruokaakin näyttäisi
olevan yllin kyllin. Litroja lammessani on noin 1 500 000 ja lampi pehmeäpohjainen.

[Fisutar10]

Minulla on isossa pihalammessa parikymmentä 10cm suutaria ja noin 50 pientä lampiruutanaa. Yksi harrastelija iktyologi tuttavani väitti, että ruutana kasvaa hyvällä ruokinnalla
noin puoli kiloa kesässä. Olenkin nyt aloittanut kalojen kasvatuksen maissilla ja leivänmuruilla. Hyvin näyttäisi maistavan sekä suutareille että ruutanoille.

Olisiko kirjolohille tarkoitetut pelletit liian kovaa kamaa? Lammessa näyttää viipeltävän monenlaista pikkuötökkää, joten luontaista ruokaakin näyttäisi
olevan yllin kyllin. Litroja lammessani on noin 1 500 000 ja lampi pehmeäpohjainen.

Itse en ole mikään kalaruokinnan asiantuntija misssään tapauksessa. Mutta tuli mieleeni, että onko kaloille terveellistä suuret hiilihydraattipitoisuudet? Ainakin ruoan oikea koostumus tärkeää eikä kala ehkä ihan lihakarjan ruokaa pysty sulattelemaan hyvin. Huikeat rasvapitoisuudet tuskin kanssa hyväksi....Yrittäisin ainakin syöttää mahdollisimman luonnonmukaista ruokaa...

Wikipedian mukaan ainakin ruutana kaikkiruokainen, mutta näytti olevan melko eläinperäistä muonaa ruokalistalla...tutkisin ensin luonnonmukaiset ruoat ja sitten pohtisin ruokinnan uusiksi. Survarit näyttivät olevan listoilla:). En tiedä, menisikö onkilierot sun muut...Suutarikin näytti melko karnivoorille ruokalistan suhteen...en syöttäisi pullasorsaruoalla:). Mutta enpä asiasta pahemmin mitään tiedä, mutta päättelisin...

Kirjolohien ruoka voisi olla hyvä vaihtoehto, mutta viisaammat vastatkoot:). Tetran hiutaleruoka voi tulla hiven kalliiiksi .

[Ruma mies]

Olen ruokkinut kirjoahvenia (isoja tilapioita) kirjolohipelleteillä. Siitä on tosin jo aikaa, mutta en muista, että olisin havainnut mitään ongelmia.

Tämän aamun HS:n mukaan kirjolohi kasvaa yhden kilon yhdellä kilolla muroja, joten aika hyvin ravinto on tasapainoitettu.

[Murjaani]

Minulla on isossa pihalammessa parikymmentä 10cm suutaria ja noin 50 pientä lampiruutanaa. Yksi harrastelija iktyologi tuttavani väitti, että ruutana kasvaa hyvällä ruokinnalla
noin puoli kiloa kesässä. Olenkin nyt aloittanut kalojen kasvatuksen maissilla ja leivänmuruilla. Hyvin näyttäisi maistavan sekä suutareille että ruutanoille.

Olisiko kirjolohille tarkoitetut pelletit liian kovaa kamaa? Lammessa näyttää viipeltävän monenlaista pikkuötökkää, joten luontaista ruokaakin näyttäisi
olevan yllin kyllin. Litroja lammessani on noin 1 500 000 ja lampi pehmeäpohjainen.

Itse en ole mikään kalaruokinnan asiantuntija misssään tapauksessa. Mutta tuli mieleeni, että onko kaloille terveellistä suuret hiilihydraattipitoisuudet? Ainakin ruoan oikea koostumus tärkeää eikä kala ehkä ihan lihakarjan ruokaa pysty sulattelemaan hyvin. Huikeat rasvapitoisuudet tuskin kanssa hyväksi....Yrittäisin ainakin syöttää mahdollisimman luonnonmukaista ruokaa...

Wikipedian mukaan ainakin ruutana kaikkiruokainen, mutta näytti olevan melko eläinperäistä muonaa ruokalistalla...tutkisin ensin luonnonmukaiset ruoat ja sitten pohtisin ruokinnan uusiksi. Survarit näyttivät olevan listoilla:). En tiedä, menisikö onkilierot sun muut...Suutarikin näytti melko karnivoorille ruokalistan suhteen...en syöttäisi pullasorsaruoalla:). Mutta enpä asiasta pahemmin mitään tiedä, mutta päättelisin...

Kerran päivässä suoritan tämän tehoruokintani, joten tuskin siinä mistään ylisyötöstä on kyse. Kastemadot kuuluvat myös ruokalistaan, siiloin kun niitä esim. sateen jälkeen on helposti poimittavissa
pihatieltä. Heitinpä sinne kerran kaurapuuron loputkin ja hyvin sekin kelpasi.

[Fisutar10]

Kerran päivässä suoritan tämän tehoruokintani, joten tuskin siinä mistään ylisyötöstä on kyse. Kastemadot kuuluvat myös ruokalistaan, siiloin kun niitä esim. sateen jälkeen on helposti poimittavissa
pihatieltä. Heitinpä sinne kerran kaurapuuron loputkin ja hyvin sekin kelpasi.

http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?p=6481992
Tuolla oli joku ruokkinut...(lainaus linkin kohdasta)
ViestiKirjoittaja jartzu65 » 06:52, 30.08.2006
Lammikossa syövät tietysti pikkuötököitä, mutta lisäksi syötän ihan lammikkokaloille tehtyä pellettiä ja nyt syksyn tullen hieman tuhdimpaa, kirjolohen poikasille tarkoitettua "power-ruokaa"

Juu, varmasti pienet satsit ns. vaikka mitä ruokaa menee.

[Murjaani]

Olen ruokkinut kirjoahvenia (isoja tilapioita) kirjolohipelleteillä. Siitä on tosin jo aikaa, mutta en muista, että olisin havainnut mitään ongelmia.

Tämän aamun HS:n mukaan kirjolohi kasvaa yhden kilon yhdellä kilolla muroja, joten aika hyvin ravinto on tasapainoitettu.

Mistähän niitä pellettejä saisi säkillisen? Yritin netistä katsoa, enkä löytänyt myyjää. Onko niillä joku erikoinen nimi?

[Murjaani]

Soitin biomari nimiseen puljuun, ja sieltä löytyi juuri minun tarkoitukseeni sopivia tuotteita. Alan mies neuvoi käyttämään karppien kasvatukseen
tarkoitettua 4.5 mm rehua. Tilasin 25 kg säkillisen.

[Fisutar10]

Soitin biomari nimiseen puljuun, ja sieltä löytyi juuri minun tarkoitukseeni sopivia tuotteita. Alan mies neuvoi käyttämään karppien kasvatukseen
tarkoitettua 4.5 mm rehua. Tilasin 25 kg säkillisen.

Eiköhän tuolla fisut kasvaa ja pärjää vallan mainiosti:).

[Kana +-yksipantteri]

Litroja lammessani on noin 1 500 000 ja lampi pehmeäpohjainen.

Vaikka tämä ei nyt aiheeseen kuulukkaan, niin kysyn ihan mielenkiinnosta, että minkä kokoinen lammikko on mitoiltaan? En olekkaan ihan lähiaikoina tuollaisesta järvestä kuullut!

[Murjaani]

Litroja lammessani on noin 1 500 000 ja lampi pehmeäpohjainen.

Vaikka tämä ei nyt aiheeseen kuulukkaan, niin kysyn ihan mielenkiinnosta, että minkä kokoinen lammikko on mitoiltaan? En olekkaan ihan lähiaikoina tuollaisesta järvestä kuullut!

Lammessani on leveempää ja kapeempaa kohtaa, joten mittoja on vaikea sanoa. Maanrakentajan mukaan kaivaustöissä vietiin 1500 kuutioo maata pois,
joten ajattelin että vesitilavuus olisi samaa luokkaa.

[kirahvi1]

Kokoa voisi hahmottaa jotenkin näin:

Jos lammen keskisyvyys on yksi metri, on se ympyrän muotoisena halkaisijaltaan noin 44 metriä. Neliön muotoisena sen sivun pituus olisi noin 39 metriä.

Jos lammen keskisyvyys on kaksi metriä, on se ympyrän muotoisena halkaisijaltaan noin 31 metriä ja neliön muotoisena sen sivu olisi noin 27,5 metriä pitkä.

Maa-aineksen tilavuus muuten kasvaa, kun se on kaivettu ylös. Joka tapauksessa vettä on niin paljon, että siinä voisi kasvattaa vaikkapa kirjolohia. On niitä pienempiäkin kasvatusaltaita nähty tässä tarkoituksessa.

[Murjaani]

Kokoa voisi hahmottaa jotenkin näin:

Jos lammen keskisyvyys on yksi metri, on se ympyrän muotoisena halkaisijaltaan noin 44 metriä. Neliön muotoisena sen sivun pituus olisi noin 39 metriä.

Jos lammen keskisyvyys on kaksi metriä, on se ympyrän muotoisena halkaisijaltaan noin 31 metriä ja neliön muotoisena sen sivu olisi noin 27,5 metriä pitkä.

Maa-aineksen tilavuus muuten kasvaa, kun se on kaivettu ylös. Joka tapauksessa vettä on niin paljon, että siinä voisi kasvattaa vaikkapa kirjolohia. On niitä pienempiäkin kasvatusaltaita nähty tässä tarkoituksessa.

Neliön muotoisena lampi olisi noin 3ox3o ja keskisyvyys jossain 1.5 - 2 metrin paikkeilla. Maa tosiaan turpoaa, joten lienen arvioinut litramäärän reilusti yläkanttiin.
Kirjolohi varmaan pärjäisi hyvinkin, mutta se ei oikein kiinnosta. Ahvenia ajattelin syksymmällä istuttaa, että kalamäärä pysyy kohtuullisena ja kasvun edellytykset
hyvinä. Ehkäpä outo projekti, mutta siinähän tuo menee omalla painollaan kotipihassani.

[JJVi]

Pian 20 vuotta on ollut ruutanoita kotipaikalla. Ei varmasti kasva puolta kiloa kesässä, lammessa ei välttämättä kasva edes kymmenessä vuodessa puolikiloiseksi. Kirjolohen eväs on tarkoitettu kasvattamaan kalat mahdollisimman nopeasti sivuvaikutuksista välittämättä, eli ei missään nimessä ruutanoille. Myöskin koi-pelletit aiheuttivat ruutanoille ongelmia, kymmenkunta kalaa kuoli niihin joskus kun kokeilin.

[Kana +-yksipantteri]

Neliön muotoisena lampi olisi noin 3ox3o ja keskisyvyys jossain 1.5 - 2 metrin paikkeilla. Maa tosiaan turpoaa, joten lienen arvioinut litramäärän reilusti yläkanttiin.
Kirjolohi varmaan pärjäisi hyvinkin, mutta se ei oikein kiinnosta. Ahvenia ajattelin syksymmällä istuttaa, että kalamäärä pysyy kohtuullisena ja kasvun edellytykset
hyvinä. Ehkäpä outo projekti, mutta siinähän tuo menee omalla painollaan kotipihassani.

No onhan tuo siitä huolimatta iso lampi.

[Ruma mies]

Mistähän niitä pellettejä saisi säkillisen? Yritin netistä katsoa, enkä löytänyt myyjää. Onko niillä joku erikoinen nimi?

Ostin omani Kampin Hankkijasta 1980-luvun lopulla. Hankkija valitettavasti meni konkurssiin jo 20 vuotta sitten. Jonkun rannikkopaikkakunnan Agri-market saattaisi olla vastaavanlainen paikka.

[Murjaani]

Pian 20 vuotta on ollut ruutanoita kotipaikalla. Ei varmasti kasva puolta kiloa kesässä, lammessa ei välttämättä kasva edes kymmenessä vuodessa puolikiloiseksi. Kirjolohen eväs on tarkoitettu kasvattamaan kalat mahdollisimman nopeasti sivuvaikutuksista välittämättä, eli ei missään nimessä ruutanoille. Myöskin koi-pelletit aiheuttivat ruutanoille ongelmia, kymmenkunta kalaa kuoli niihin joskus kun kokeilin.

Jos ruutanat ovat ainoana lajina lammessa, niin ne lisääntyvät tolkuttomasti ja jäävät kääpiökokoisiksi. Jos lammessa on petokaloja jotka syövät pienimmät ruutanat pois,
niin uskoisin että jäljelle jääville piisaa paremmin ravintoa ja ne kasvavat nopeammin. Näin ainakin käy merenrannikoilla olevissa ns. fladoissa, jossa ruutanat ovat harvalukuisia mutta painavat useasti yli 2 kiloa. Nythän tämä tulee testattua ihan kotipihasssa, ja tiedän syksyllä jo enemmän tilanteesta.

Koi-pellettiä en syötä, enkä myöskään kirjolohille tarkoitettua ruokaa. Pari kourallista särkikaloille tarkoitettua rehua aion iltaisin kaloille heittää, että tottuvat ruokintaan
ja samalla näyttäytyvät.

[Murjaani]

Koska tuo ruutanan kasvatus lienee melko pitkä projekti, niin ajattelin hommata lampeeni myös hieman isompia ruutanoita.
Lähistöllä sijaitsee lampi, mista kaverini kertoi onkineensa viime kesänä 1.8 kilosen ruutanan. Itse olen saanut samasta
lammesta pilkillä jopa 400 grammasia ahvenia ja iskukoukuilla saimme siitä muutamia haukiakin.

Ilmeisesti tuo lampi on juuri sellainen, missä pienimmät ruutanat joutuvat useasti petokalojen ruuaksi, ja isommille piisaa sitten
ravintoa ja näinollen kasvavat suuriksi. Ensi viikolla vien pari katiskaa ja katsotaan tuleeko saalista.

[Murjaani]

Tänään istuskelin lampeni rannassa ja katsoin kuinka rannassa alkoi kalaparvi nyppimään pintaa. Aurinvalossa hiivin katsomaan, ja huomasin yllätyksekseni
että parvi muodostui tuollaisista reilun viiden sentin pituisista ahvenista. Toivottavasti ruutanat kutevat kohta, että ahvenille piisaa evästä. Myös sammakon
nutipäitä näytti jo vilistelevän melkoisesti.