Kasvit ei kasva ja levät rehottaa :(

[pikkumyy-75]

Mulla on ongelma nimeltä kasvamattomat kasvit sekä tupsulevä että sinilevä rehottaa. Luin äsken sisson kirjoituksen aiheesta ja sen jälkeenkään en tiedä mitä pitäis tehdä toisin. Allas on 180l ja putkina juwel day ja arcadia plant pro molemmat 45w sekä heijastimet molemmissa. Valoa siis pitäis olla riittämiiin?

Hiilari menee kiljulla ja seran testi näyttää että olis riittämiin.

lannoitteena profito kerran viikossa ja vahvajuurisille ferrotabs.

Kalastona on kääpiöpapukaijakirjoahven pariskunta, 2 keltarihmaa, 25kpl parvi kuparitetroja sekä pohja asukit.

Mitä mä lisään tai vähennän? Mä oon ostanu paljon kasveja ja repinyt niitä roskiin ku ne ei vaan kasva vaan näyttävät ihan hirveelle. Vain kurttumelalehti tällä hetkellä kasvaa ja voi hyvin. Lisään huomenna testitulokset kun teen ne ja ihmettelen lisää jos joku on jotain ehtiny vastata.

Vaivun epätoivoon ton altaan kanssa Ei sillä et mulla muissakaan kasvit pahemmin kasvais

[heituliini]

Miten kauan aikaa sinulla on valot päällä altaassa? Vedenvaihtojen määrä ja tiheys? Pohjamateriaali (hiekka vai sora?) Veden lämpötila? Mitä pohja-asukkeja?

[pikkumyy-75]

Valot on päällä 12-22. Auringonvaloa ei pääse. Vedenvaihdot 2 viikonvälein n.50% kun sitte vasta no3 nousee 25. Pohjalla pieni sora 1-2 mm. Tiedän että monniset tykkäis hiekasta. Pohja kaloina 6 helmimonnista, partis, 2 punanoitaa ja 3 ottoa. Parvet vielä kasvatus vaiheessa. Lämpötila 25.

[Hopotus]

Kokeile makroravinteita ja niistä lähinnä rautaa ja kaliumia nestemmäisenä. Itselläni hyvästi pari vuotta rehottanut allas alkoi yhtäkkiä karttamaan kasveja, ne vain riutui silmissä. Kaikki oli alkuksi samoin kuin ennen sitten kokeilin eri lannoitteita, vaihtelin kasvien paikkoja, käänsi loisteputket eri päin jne. Käytin lannoitteena hiilaria kiljusta ja pullosta, profitoa, V30, fluorishia, ferro tabseja, satekin savipalloja, jbl seiskakuulia ja vaikka mitä. En toki tökkinyt kaikkea noita sekaan, vaan vaihtelin ja pohjatapletteja testailin eri sortteja eri paikoissa allasta.

Lopulta palasin, (joskus maaliskuussa?) hiilariin, nestemmäiseen rautaan, V 30 (dennerle), lisäksi lätkäisin dennerlen pohjalannoitteita, kahta sorttia joista tulee makroja ja kaliumiin nestemmäisenä. Tuo kalium sai kasvit viikossa parempiin väreihin ja nyt ne taas rehottaa niin että taas eileen karsin 140L altaasta hedelmäpussillisen kasveja, saman määrän otin pääsiäisenä eli kolme viikkoa sitten. Tätä enne yli vuosi meni siten, että sain pikemminkin heittää huonoja kasveja roskiin, kuin lyhentää köynnöstäviä. Huimin ero on papukaijalehdessä, joka lyheni ja lyheni ja haaleni sen vuoden verran, nyt on taas uutta kasvua 30 cm ja värit niin räikeet että.

Eli suosittelen makroja, tuo kalium on tosi tärkee ja vähän ehkä unohdettu lannoite, itse laitan easy lifen kaliumia pullosta ohjeen mukaan 10ml/100L, koska nitraatin nostoon ei ollut tarvetta. Tosin kaliumnitraattiakin löytyy, jos vaikka allas söisi nitraattia kun taas kasvitkin kasvaa.

Nyt lähti kokeiluun biolanin kukkapuikot, laitoin puolikkaat puikot miekoille, eli 1 puikko meni altaseen, katsotaas kuis käy, jännää

Tuo Ferro tabs ei muuten ole pohjalannoite, vaikka suomenkielisessä ohjeessa niin sanotaankin, sen pitäisi antaa liueta veteen vapaasti. Itse tökin noita vuosia hiekkaan kun luin vain suomenkieliset ohjeet.

[Raasu]

Eikä valoa ihan noin kauan! Itsellä akvassa palaa valot 11h/päivä. Ei ole levää ja kasvit voi muuten hyvin, paitsi niitä potkitaan pintaan. Liika valo antaa levälle potkua.

Itsellä kasvit alkoi voimaan hyvin, kun ostin lannoitetta (en muista nyt merkkiä) ja Easy lifen vedenparannusainetta.

[ramdac]

Eikä valoa ihan noin kauan! Itsellä akvassa palaa valot 11h/päivä. Ei ole levää ja kasvit voi muuten hyvin, paitsi niitä potkitaan pintaan. Liika valo antaa levälle potkua.

Itsellä kasvit alkoi voimaan hyvin, kun ostin lannoitetta (en muista nyt merkkiä) ja Easy lifen vedenparannusainetta.

Minusta 12-22 on 10h valaistusaika, toki illalla voi kasvit olla jo nukkumassa klo 22.00. Mulla sammuu 21.00 ja kasvit on supussa ainakin 20.00. ysiltä lähtee päälle ja sammuu 12.00 taas syttyy 14.00 ja sammuu 21.00

[Sisso]

Toi 2x45w on ihan liikaa ton kokoseen pyttyyn ellei hiilari ole paineellinen. Etenkin jos putket on ihan akvan päällä? Ilmeisesti putket on T5 vai..? Meillä oli 3-satasessa 2x54w (valotauko päivällä), paineellinen hiilari puuskutti n 3 kuplaa/sek ja se riitti. Kun hiilarin tekniikka alkoi temppuilla ja syöttö oli epätasaista ajoittain, tupsu oli paikalla.

Todennäköisesti makroravinteista on myös pulaa tolla valomäärällä mutta olisin valmis lyömään vetoa, että pahin puute on nyt hiilarista eikä ennen sen korjaamista (siis enemmän hiilaria tai vähemmän valoa) makroista ole hyötyä, jos ei haittaakaan. Itse ottaisin hetkeksi pois toisen putken mutta myös valaisinten nosto (kts taulukko 2), pintakasvillisuus tai varjostuskangas ajaa suht saman asian, sitten lannoitus kuntoon, avuksi hetkeksi vaikka nestehiili ja kunnon kilju käymään niin jo on kumma jos ei tupsu pakene. Valotauko on ihan jees ja sillä on kiva kiusata leviä, mutta se ei poista (liian) intensiivisen valon seurauksia.

[Sisso]

Lisätään "taulukko 2"....http://www.plantedtank.net/forums/light ... 12-pc.html. Kun yrittää pysytellä mediumin, jopa lown, puolella T5n kanssa, pitäisi pärjätä vielä kiljulla.

Noi Co2-testit, on hömppelispömppelistä kun niitä ei osata käyttää (mikä on hankalaa) ja tulkita. Ne esimerkiksi ei ota huomioon valon määrää lainkaan. Säiliössä olevan liuoksen KH pitäisi tuntea jotakuinkin laboratorio-olosuhteiden tarkasti, jotta edes se olisi luotettava. Jos liuoksen KH (VARMASTI, ilman mitään sitä boostaavia aineita, joita on AINA akvaariovedessä ja jota ohje kehoittaa käyttämään), Co2 vedessä 30mg/, jos KH5 40mg/l. Mutta kun se liuos ei ole relevanttia jos on otettu akvasta. Saatikka hanasta. Suuntaa ne voi antaa, mutta luotettavia niistä saa vain ostamalla valmista KH liuosta ja siltikin "sopivasti" on aina sopivasti ko olosuhteissa. Se voi olla jopa 70mg/l (...älä kokeile tätä kotona...), yleensä kuitenkin 30-40mg/l kun valoa on paljon ja menee reipas hiilari. Jos tahtoo oikein tarkan tuloksen, hommaa kaksi testiä, laittaa niihin eri, mutta tunnetut KH-liuokset, esim KH4 ja KH5.Näitä vertaamalla pääsee jo melko lähelle totuutta mutta silti on toinen kysymys, riittäkö se ko akvassa! Muistaakseni Seran testi näyttää OKta jos hiilaria 15mg/l mikä ei välttämätä riitä mihinkään.

[pikkumyy-75]

Kyllä putket on t5. Toisella sivustolla tarjottiin ongelmaksi mahdollisesti pohjalla oleva musta sora joka ilmeisesti on nyt jotain huonosti kasvialtaaseen sopivaa siis ongelmaksi nimenomaan kasvien kasvua ajatellen. Eri juttu sitte toi levän kasvu. Aika väsyny rupeen olee tähän taidan nyt ekana vaihtaa pohjan ja katsoa mitä sitte tapahtuu.

Ootko Sisso sitä mieltä että pitäs olla 2 pulloa menossa samaan aikaan kiljua? Onko varma että kiljulla en saa myrkytettyä kaloja?

[Kiksu]

Kokeile ensin muut vaihtoehdot ennen kuin harkitset pohjan vaihtamista. Valo-hiilari-ravinteet täytyy joka tapauksessa saada tasapainoon, joten on turha tehdä suuri vaihto-operaatio jos ongelma korjaantuu muilla keinoin.

[kerttu]

Jotenkin tuntuu, että toisen lampun sammuttaminen olis se helpoin asia testata ensin vaikka puolentoista viikon verran.

[Sisso]

Kyllä kiljulla saa kalat kaasutettua, helpostikin jos sikseen tulee. Ensinnä varmistaisin että se yksikin käy varmasti riitävästi, 1kupla/sek, luulisin sen riittävän mutta vannomatta paras. Niin, helpommalla pääset jos vähennät valoa, sillä et ainakaan vaaranna kaloja. Toisen putken voi ottaa mukaan kun levät on hallinassa ja kasvit selvästi terveitä ja kasvavat, ehkä joku jo varjostaa pintaakin. Pintakasvit, kilpukka ja pistia yms on myös hyviä siinä hommassa. Valoa rajoittamalla vähennät hiilarin lisäksi kaikkien muidenkin ravinteiden tarvetta, musta tilanteen hallinta on ehkä helpompi löytää nostamalla jalka kaasulta kuin lisäämällä sitä (kaasu=valo). Jos levä rehottaa nyt, suosittelen edelleen tukitoimeksi, kiljun lisäksi, nestehiiltä, mutta senkin kanssa varovainen aloitus. Senkin voi hitaasti lopettaa kun akva on selvästi balanssissa. Jos toisen putken ottaminen irti ei onnistu, voit toki kokeilla valopaastoa keskipäivälle josko sillä olisi vaikutuksia. Laittaisin ehkä 4hvalo+tauko 2-3h+4hvalo. Valoa noin vähän koska tolla valomäärällä maksimivalaistusaika liikkunee muutenkin 9-10h välillä ja levien kuriin saamiseksi sitä on syytä hillitä selvästi. Tupsulevä on usein miten merkki epätasapainosta valon ja hiilidioksidin välillä, näin se vaan käytännössä menee vaikkei kukaan ole ainakaan toistaiseksi osannut varmasti selittää miksi.

Jotkut kasvigurut maailmalla ovat sitä mieltä, ettei T5ia tulisi ikinä harkita ilman hiilarilisää (tai edes optiota siihen jos tilanne vaatii) ellei valaisin ole korkealla tai mennään vain yhdellä putkella, mutta kyllä moni pärjää jopa täysin ilman Co2-lisiä niidenkin kanssa, ei se valomäärä ole ainoa tekijä kun liikutaan siellä low-mediumin alueella. Jos ollaan highssa, on melko selvää, että ongelmia seuraa jos ei mene riittävä Co2-lisä. Koitan sanoa, että tässä puhutaan taas todennäköisyyksistä mitä seuraa mistäkin valinnoista. Mulla on muuten sellainen hämy mielikuva, Pikkumyy, että viime syksynä oli puhetta noista putkista, tai ainakin jostain T5sta, ja silloin sanoin, että on aika topakka määrä valoa ko pyttyyn. Kun akva perustetaan varustettuna isolla valokapasiteetilla, olisi järkevää aloitaa hyvin, hyvin maltilla ja lisätä valoa hiljaksiin hakien sitä optimaalista valo-ravinne-pistettä. Mutta kyllä tilanteen myöhemminkin saa haltuun kun vaan tekee ja kokeilee kaiken mahdollisen.

Itse en tunne pohjamatskuja juuri lainkaan (meillä on vaan noita perushiekkoja), joten en osaa ottaa kantaa siihen. Liian tiivis pohja ainakin on haitaksi kasveille, oli materiaali mikä hyvänsä.

[Maisu]

Valotauot eivät saa minulta mitään kannatusta. Jos ongelmana ovat juurikin sinilevä ja tupsulevä, niin käyttäisin sinilevään jotain Greencurea tai vastaavia tuotteita ja tupsuun ihan levän poistamista aina tavattaessa (vedenvaihdon yhteydessä). Kynsilleen siinä voi sanoa hyvästit muutamiksi kuukausiksi mutta keinona se on kuitenkin hyvä.

Jos hiekka on sitä mustaa basalttip***aa, niin sekään ei kyllä saa kannatuspisteitä minulta. Olen itse kerran joutunut kaivaamaan sen vaihtoon kahdesta perustamastani pikkuakvaariosta, kun niissä ei vain biologia lähtenyt toimimaan ollenkaan vaikka kahdessa muussa samaan aikaan laitetussa mentiin jo ihan eri sfääreissä toisen hiekan kanssa. Jos ei tunnu muuten helpottavan niin laittaisin ihan surutta hiekan uusiksi.

Ja kuva tietysti voisi auttaa tässäkin tapauksessa. Mitä kasveja olet kokeillut ja miten ne tarkalleen ottaen ovat muuttuneet huonoiksi? Ovatko ne olleet priimalaatua istutettaessa ja ovatko olleet harrastajilta hankittuja vai liikkeistä mahdollisesti pinnan yläpuolella kasvatettuina ostettuja?

[pikkumyy-75]

Nyt on pohja matsku vaihdettu ja jännityksellä odotellaan miten kasvit reagoi. Mites se hiilari, laitanko mä toisen pullon menemään? Ja mistä sitte tietää että sitä on liikaa jos noihin testeihin ei voi luottaa?

[Sisso]

Ainoa tapa varmistua, ettei sitä mene liikaa on kalojen voinnin seuraaminen. Musta toi toinen kiljupullo ton kokoseen on jo riski, etenkin jos molemmat käy rajusti. Itse en sitä laittaisi vaan ottaisin toisen putken pois ja vain yksi hyvin käyvä kilju purputtaan, mutta kiljun tehokkuuteen vaikuttavat mm käymisen rajuuden lisäksi levitystapa ja sen tehokkuus. Kaksi passiivilevitintä voi olla vielä ok, mutta toisaalta niiden teho voi sitten vastata yhtä aktiivilevitintä. Ja koska sulla menee kilju reippaan valon lisäksi, todennäköisesti makroravinteista on pula, jota kilju ei voi korvata mitenkään.

[Ruma mies]

Ainoa tapa varmistua, ettei sitä mene liikaa on kalojen voinnin seuraaminen. ...

Sisso, luin tämän ja aikaisemmat kirjoituksesi tässä ketjussa. Ymmärrän kirjoituksesi niin, että et luota hiilidioksidimittauksiin, koska ne eivät ota huomioon valon määrää eikä liuoksen KH-arvo ole riittävän tarkasti tiedossa.

Minulta ilmeisesti puuttuu joku tiedonjyvä, joka estää asian ymmärtämisen. Ostin joitakin kuukausia sitten Tetran CO2-testin. Siinä ei tosin kerrota, miten testi toimii, mutta olen tähän saakka kuvitellut testin mittaavan CO2-pitoisuutta suoraan (eikä suhteessa valoon tai KH-arvoon). Onko CO2-mittauksessa joku sellainen vaikeus, että luotettavan CO2-arvon saaminen ei ole mahdollista suoraan, vaan ainoastaan päättelemällä se taulukoiden tai käyrien avulla pH- ja KH-arvoista ja valon määrästä?

Tämä siis ei ole kritiikkiä vaan aito kysymys.

[pikkumyy-75]

Kiitos taas vastauksista en siis laita toista pulloa vaan yhdellä mennään. Levittimenä mulla on hagenin tikapuut ja aika hyvin kupla liukenee matkalla ylös. Makroista rauta? Vai mitä meinaat? Luin jostain että ferrotabs sisältäisi rautaa ja annetaan liueta altaaseen mutta miten usein ja millaisella annostuksella? Sitä mulla olis kaapissa ja voisin käyttää ensin pois

[Mari Kurki]

Makroilla tarkoitetaan fosfaattia, nitraattia ja kaliumia. Runsaskasvisessa, runsasvaloisessa ja hiilidioksidilannoitetussa altaassa, jossa on vähänlaisesti kalaa, myös näistä voi tulla puutosta. Kaliumista voi tulla puutosta melko helpostikin, koska sitä ei ole oikein missään ravinteissa itsessään riittävästi.
Se rautalisäkään ei ole ihan huono idea, niissä tableteissa on mukana raudan lisäksi myös kaliumia, mikä voi helpottaa osaltaan hieman tilannetta sekin. Myöskin rauta on aika ongelmallinen ravinne sikäli, että se häviää valaistussa akvaariossa parissa päivässä, jolloin sitä joko pitäisi lisätä joka toinen päivä nestemäisenä, tahikka sitten käyttää noita pitkävaikutteisempia, hitaasti liukenevia rautalisiä, kuten ne tabletit joita sinulla on.
Annostus niille on 1 tabletti/25 litraa/joka toinen viikko. Tiputetaan akvaarioon, johonkin suht virtaavaan paikkaan ja annetaan liueta itsekseen. Ei siis haudata hiekkaan, vaikka suomenkielinen ohje näin väittääkin.

[Sisso]

Ainoa tapa varmistua, ettei sitä mene liikaa on kalojen voinnin seuraaminen. ...

Sisso, luin tämän ja aikaisemmat kirjoituksesi tässä ketjussa. Ymmärrän kirjoituksesi niin, että et luota hiilidioksidimittauksiin, koska ne eivät ota huomioon valon määrää eikä liuoksen KH-arvo ole riittävän tarkasti tiedossa.

Minulta ilmeisesti puuttuu joku tiedonjyvä, joka estää asian ymmärtämisen. Ostin joitakin kuukausia sitten Tetran CO2-testin. Siinä ei tosin kerrota, miten testi toimii, mutta olen tähän saakka kuvitellut testin mittaavan CO2-pitoisuutta suoraan (eikä suhteessa valoon tai KH-arvoon). Onko CO2-mittauksessa joku sellainen vaikeus, että luotettavan CO2-arvon saaminen ei ole mahdollista suoraan, vaan ainoastaan päättelemällä se taulukoiden tai käyrien avulla pH- ja KH-arvoista ja valon määrästä?

Tämä siis ei ole kritiikkiä vaan aito kysymys.

Voi olla että toi Tetran mittaa suoraan, olikos se tippatesti? Noi, missä on säiliöt eli ns. jatkuvanäyttöiset ovat noita pulmallisempia. Tai ne on ihan ok, kun tietää miten tulkita ja käyttää niitä. Kokemus on opettanut, että jos valoa on paljon ja purputtaa reipas hiilari, niiden pitää olla enemminkin keltavihreitä väriltään (eli testin ohjeen mukaan liikaa C02ta) kuin tummanvihreitä, joka taas pätee "keskivertoakvaan", sikäli mikäli säiliön liuos on mitenkään kelvollista koko hommaan. KHta on määrittämässä muutkin asiat kuin vain karbonaatit akvaarion vedessä, siksi oikea valinta säiliöön on kunnollinen ja luotettava liuos. Linkkaan pari sivua, joissa asiaa käsitellään laajemmin:

http://www.njagc.net/articles/co2dropchecker.htm

Tää on hyvä: http://www.plantedtank.net/forums/plant ... works.html

[Sisso]

Lisään vielä tän http://aquatic-art.blogspot.com/2011/02 ... arium.html koska siinäkin selitetään asiaa hyvin.

Mitä tulee kalojen voinnin seuraamiseen, se perustuu siihen, että kun noi jatkuvanäyttöiset ei huomioi valon määrää ja joillain sitä on paljon, tosi paljon, hiilarista otetaan kaikki irti ja se "kaikki" on niin paljon kun kalat kestää vaikka mittarit sanoo mitä. Kaikki ei edes käytä testejä vaan dumppaa veteen niin paljon kaasua kun vaan saa. Vesiarvoja muokkaamalla saa veteen ajettua enemmän hiilaria (niin että kalat sen vielä kestää), mikä on myös yksi syy miksei akvan vettä ole järkevä käyttää säiliössä, sen tulos vääristyy kun tunneta tarkasti KHta. Myös kasviakvoissa käytettävä fosfaattilisä "vääristää " KHta ja fosfattiahan tulee myös ruoan mukana akvaan.

Älkää tulkitko tätä nyt niin, että kehoitan ajamaan veteen hiilaria runsaasti, mä vaan yritän selittää sen toimintaa ja sitä, miten jotkut harrastajat toimivat ja miten voidaan toimia turvallisesti silloin kun tietää mitä tekee! Viime kädessä on seurattava a) kaloja ja b) kasveja/leviä. Vain ne kertovat oikeasti onko hiilaria sopivasti!

[Ruma mies]

Juu, ostamani Tetra on tippatesti, joka toimii akvaariovedestä otettuun näytteeseen lisättävällä indikaattorilla. Minulla on myös lähettämissäsi linkeissä kuvattu jatkuvanäyttöinen testi, joka ei tunnu luotettavalta siitäkään syystä, että värinmuutos on melko epämääräinen.

[pikkumyy-75]

No niin tilanne katsaus. Vaihdoin pohjamateriaalin puhallushiekkaan ja laitoin biolanin kanankakkatikkuja kasveille. Nyt kasvaa kasvit . Ja sinilevä kuoli itsestään kun vaihdoin uuden kasviputken tilalle vanhan juwelin natur putken. Hiilarin vaihdan seuraavaksi painepulloon. Sit olis enää tupsulevä ku pitäis saada taltutettua. Sen voin nyt kokemuksesta sanoa että jos kasvit ei kasva ja pohjalla on musta basalttihiekka niin vaihda äkkiä pois se on hetkessä vaivan väärtti.

[GreenEyes]

Nyt näyttää vähän siltä, että sinilevä on valtaamassa akvaariotani. Lannoitan EI:llä, lauantaista keskiviikkoon, jolloin torstai+perjantai on "vapaita". Olen huomannut, että näinä vapaapäivinä sinilevää (tai ainakin luulen, että sinilevää?) tulee akvaarioon paljon, yhdessä yössä saattaa olla laseihin muodostunut kunnon kerros. Alkuviikko mennään usein hyvin ilman suurempaa leväinvaasiota, mutta lauantaisin kun on vedenvaihtopäivä, niin saa kyllä jynssätä laseja oikein kunnolla. Missäköhän vika?

Kasvit kyllä kasvaa erittäin hyvin tällä hetkellä, joten siitä ei pitäisi olla kiinni. Allas siis 54L, valoa pitäisi olla tarpeeksi (Hagen GLO 2x24 W), lannoitteita laskurin mukaan ja hiilari pulputtaa n. 5-6 kuplaa/s. Valot päällä tällä hetkellä n. 8h, päivällä 2h valotauko. Nyt olen annostellut myös Seachemin Exceliä sekä muutaman viikon ajan kokeilussa ollut AlgExit. Mitäköhän tässä pitäisi seuraavaksi koittaa?

[tipiti]

Kasvit kyllä kasvaa erittäin hyvin tällä hetkellä, joten siitä ei pitäisi olla kiinni. Allas siis 54L, valoa pitäisi olla tarpeeksi (Hagen GLO 2x24 W), lannoitteita laskurin mukaan ja hiilari pulputtaa n. 5-6 kuplaa/s. Valot päällä tällä hetkellä n. 8h, päivällä 2h valotauko. Nyt olen annostellut myös Seachemin Exceliä sekä muutaman viikon ajan kokeilussa ollut AlgExit. Mitäköhän tässä pitäisi seuraavaksi koittaa?

Sulla on mun mielestä hurjan paljon valoa litroihin. En tiedä vaikuttaako, mutta sitähän on melkein 1 w/litra. Melkoisen tyjyt valot, kun suositus on maximisssaan 0,5 w /litra. Minä ainakin olen saanut tolla puolella vatilla tähän astitsista kasveista kaikki kasvamaan. 0,3 vatilla kasvit ovat elossa, mutta kasvamisesta ei voi puhua.

[GreenEyes]

Sulla on mun mielestä hurjan paljon valoa litroihin. En tiedä vaikuttaako, mutta sitähän on melkein 1 w/litra. Melkoisen tyjyt valot, kun suositus on maximisssaan 0,5 w /litra. Minä ainakin olen saanut tolla puolella vatilla tähän astitsista kasveista kaikki kasvamaan. 0,3 vatilla kasvit ovat elossa, mutta kasvamisesta ei voi puhua.

No joo, valoa ainakin riittää mutta melko uusi valaisin, joten en halua sitä nyt vaihtaakaan. Mulla on kyllä tuolla myös sellasia kasveja, jotka tarvitsevat paljon valoa, joten siinä tapauksessa. Tiedän, että valon lisääntyessä kasvaa myös ravinteiden ja hiilarin kulutus, mutta kun niitä menee tälläkin hetkellä aika suuria määriä, niin en sitten tiedä. Mietin, että voikohan myös lämpöjen nousut vaikuttaa asiaan, vakkei meillä ainakaan vielä ole akvaarion veden lämpötila vielä suuremmin noussutkaan.