Kalojen unesta

[thank]

Suppusuut nukkuvan pinnan tuntumassa selvässä suojavärityksessä, joka on kuulemma kaikille ko. suvun kaloille tyypillinen.

[Piia85]

Tuo kultakalakuva on söpö! Tosi herttaista kun pikkuisemmat menee noin piiloon toisen viekkuun

Edesmenneillä taistelukaloilla oli tapana mennä nukkumaan tausta-kuvan päälle, kun se oli sellainen kallioseinäjäljitelmä johon jäi pinnan alle sellainen tila. Entiset mustatetrani menivät aina vierekkäin sellaisen kiven ympärille ja painoivat päänsä siihen kiven päälle.

Kirsikkabarbeista en ole ihan varma miten viettävät yönsä, tuntuu että ne ovat ehkä vain paikoillaan jossain kohtaa vettä.

[jenniliini82]

Meillä valojen sammuttua taistelukalat ja ruostekirjoahven menevät kasvien sekaan yötään viettämään. Yleensä akvaarion päätyihin, luultavastikin sellaiseen paikkaan missä virtaus on pienempi. Monniset löllöttävät pohjalla kuka missäkin. Kun taas salamanteripleko ja vasamamonnit hiippeilevat esiin koloistaan noin tunti sen jälkeen kun on tullut pimeää. Joskus yllätän mokomat lasissa roikkumasta, kun tulen myöhään kotiin. Olisivatpa esillä päivälläkin..

Onneksi monniset ovat lopettaneet öisen vedenpinnan lutkuttamisen. Että se oli rasittavaa joskus aikoinaan, kun minulla oli parvi täplämonnisia. Aina kun koko huoneessa oli pimeää rupesi vähän ajan päästä kuulumaan ihme lässymistä akvaariosta ja kun laittoi valon päälle niin täplämonninen pinkasi pinnalta pohjaan. Ja kun sammutti valot niin pieni hetki ja taas kuului sama ääni. Valot takaisin päälle ja taas jäi monninen kiinni itse teossa =P Tätä renkslaamista kesti joka ilta viitisen kertaa ennen kuin itse nukahdin väsymyksestä tai kun kala luovutti =P

Meillä monniset tekee tuota samaa kun valot sammuu. mitäköhän se tarkoittaa?

[paul]

Minä epäilen suuresti, etteivät kalat nuku samassa mielessä kuin ihmiset. Ennemminkin "lepäilevät". Riippuen eläinlajista, nukkumistottumukset vaihtelevat suurestikin. Esimerkiksi hevonen nukkuu yössä vain noin neljä tuntia, kun taas ihminen tarvitsee ne kahdeksan tunnin syvät unet. Päiväunet vielä päälle kummallakin lajilla.

Unentarve on kiinni aivojen koosta mikä on ihmisellä iso.
Tämän vuoksi aivot tarvitsevat lepoa eli unta enemmän kuin pieni kala.

Ihmiset monesti ajattelevat, että nukkuessa pitää olla silmät kiinni.
Kuitenkin kaloilla ei ole silmäluomia mitä sulkea, mutta ne osaa nukkua silmät auki.
Jokainen kehittyneempi eliö tarvitsee unta.

[Iiriva]

Smaragdikirjoahven ainakin selkeästi painaa mahansa pohjaa vasten ja nojailee esimerkiksi kantoon lepäillessään, kun muuten ei pohjalla käy. Helmipurjepleko lepäilee omassa tallissaan usein, mutta tulee kyllä viiveellä paikalle jos laitetaan esim. kesäkurpitsaa tarjolle. Olemme myös huomanneet, että samainen helmipurjepleko ei ole ikinä näkyvillä n. klo 16 aikaan, eli iltapäivisin on päiväuniaika.

Juovaokamonni viettää aina päivät täysin liikkumatta ruukussa. Kerran tosin siivotessani löysin sen makaamasta kyljellään ison puskan keskeltä, eli makasi pehmeällä kasvipedillä! Tämä neiti tulee esiin ja liikkuu vain öisin, päivisin ei ikinä.

Tiikerinuoliaiset makoilevat milloin kyljellään, milloin selällään putkissa ja koloissa. Minäkin olen joskus siivotessa nostanut isoa plekoputkea, joiden molemmista päistä on törröttänyt tiikerinuoliaisen pyrstöt ulos. Eipä kumpikaan reagoinut mitenkään vaikka nostin putkea, lapposin sen alta ja laskin putken paikoilleen!

[Ruma mies]

Kaikki tuulastajat tietävät, että kalat nukkuvat ihan oikeasti. Silmät eivät tietenkään ymmärrettävästä syystä mene kiinni, mutta aivotoiminnot ovat jossain muualla kuin tässä todellisuudessa. Eron huomaa, kun tuulastaa hauen yöllä ja koettaa sitten tehdä saman tempun päivällä. Yöllä (hauen nukkuessa) se on helppoa. Päivällä (hauen ollessa valveilla ja virkeä) se on erinomaisen vaikeaa.

Kun hauki joutuu lampun valoon, se alkaa heräillä. Herääminen kestää kuitenkin kymmeniä sekunteja, minä aikana se on helppo seivästää.