Tee-se-itse: hiilidioksiidi-kilju-laitteisto, miten käytän?

[olart78]

Tein puolikkaan annoksen tuota kiljua. http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/hiivalla.php

Laitoin sen 1,5l pulloon. Porasin 6mm reiän korkkiin ja tungin siihen 6mm suodattimen ilmaletkun paikalleen. Uskallankohan tunkea toisen pään letkusta sisäsuodattimeen vai tuleeko liian runsas annostus hiilidioksidia kaloille. Ajattelin jos yöksi ottaa pois tuon letkun sitten altaasta.

Tai sitten toinen vaihtoehto: imeytyykö hiilidioksidi veteen jos laitan letkun toisen pään lasin alle veden pinnan yläpuolelle.

Tai, kolmas vaihtoehto: joku muu, mikä?

[joppe]

Tolla kiljupannu systeemillä on kohtalaisen vaikeaa saada hiilidioksidi myrkytystä altaaseen joten sanoisin että liukenemisen kannalta lienee se ja sama ohjaatko sen letkun kelloon vai suodattimeen. Myöskään yöksi sitä ei tarvi ottaa pois.
Jos letku on kutosta ja sen reaktorin reikä myös niin tod.näk. läpivienti vuotaa ja hiilaria ei pääse altaaseen. Pitää olla letkua pienempi reikä ja/tai tiivistys lisäksi. Sinitarra on ok.

[Kalallinen]

pH-KH taulukolla ( en jaksa nyt etsiä) näkee kuinka paljon hiilidioksidia voi liueta vetaan. Noin pienessä akvaariossa käyttäisin kaasukelloa.

[sani]

Jos levitykseen käyttää sisäsuodatinta, kuplien määrä ja koko vaikuttaa suuresti miten kaasu liukenee. Eheimin sisäsuodattimilla en ole saanut hiilaria juurikaan liukenemaan (tosin pienemmässä altaassa vaikutus voi olla tehokkaampi) mutta sellainen halpissuodatin nimeltä aquael levitti hiilarin niin tehokkaasti pienenä sumuna altaaseen että kalat meinasivat heittää henkensä. Lisäksi jos altaaseen sattuu tulemaan bakteerikalvo tai on paljon pintakasveja joiden alle kuplat jäävät, liukeneminen tehostuu ja saattaa aiheuttaa vaaraakin. Pieneen altaaseen kannattaa siis laittaa kaasukello (tekee vaikka limsapullon yläosasta). Kaasukelloa voi pitää toiminnassa vuorokauden ympäri. Aktiivilevitintä en jättäisi yöllä päälle, sen verran huonoja kokemuksia...

[miuagua]

Omasta kokemuksesta voin sanoa että hiilariletkun kytkeminen sisäsuodattimen diffuusoriin (jos näin ajattelit), on sama kuin et laittaisi sitä ollenkaan. Ja muutenkin olisi hyvä tietää altaasi pH ja KH ennen kuin sinne voi suositella minkäänlaista levitintä.

[olart78]

Laitoin eilen sen letkun suoraan sisäsuodattimeen. Ensimmäinen platy alkoi jo uida selkää suodattimen kylkeä pitkin juuri äsken. Otin letkun pois ja annan olla poissa ainakin yön yli. Hapettimen laitoin täysille. Tuossa suodatinta räplätessä se platykin lähti uiskentelemaan jälleen normaalisti ja asettui valojen sammuttua kelluskelemaan muitten kanssa lähelle pohjaa.

kyllä se hiilidioksidi ilmeisesti liukenee altaaseen turhankin tehokkaasti tuon suodattimen kautta noin pienessä akvaariossa. Saa nähdä aamulla millä tyylillä siellä uiskennellaan.

EDIT: Nyt aamulla kaikki platyt vielä uiskentelee, selkäuimareita ei näy, mutta aika vaisuja ja arkoja. Ravutkin taitaa olla vielä hengissä. En ole laittanut vielä hiilarisysteemiä takaisin altaaseen.

[joppe]

Niin sitä tulee höpistyä ja erehdyttyä. Hyvä kun olit tarkkana.

[olart78]

Mikä siinä oikein on kun, kasvit kasvaa niin hitaasti edelleen. Intianvesitähdikkikin ehkä 5cm/kk ja karvalehdet korkeintaan saman verran. Lannoitin on poreillut mukavasti koko ajan ilmastinkiven kautta ja laitan joka viikko 5ml nestemäistä lannoitusainetta ja kerran kuussa olen laittanut puolikkaan lannoitetabletin kasvien juurille. Silti tuokin määrä tabletista tuntuu ettei se kulu sieltä mihinkään.

Nyt on se partaleväkin hävinnyt. En tiedä vaikuttiko siihen tuo lannoituksen aloittaminen vai partamonnin ostaminen.

Miten saisin rehevämmän akvaarion, kun se on edelleen todella kitukasvuista?

[Chisantha]

Luulisi että noilla lannoitteilla sekä hiilarilisäyksellä kasvit kasvaisi. Mutta nitraattiarvollakin on osuutta asiaan, sillä mikäli sitä on liikaa, alkavat kasvit kitua. Onko ollut leväongelmia? Kalasto vain sai miettimään tuota nitraatin liikakertymistä, 58l on aika pieni (itsella on 54l) ja platyt sekä partamonni ovat tuohon altaaseen liian suuria ja paljon sotkua tuottavia kaloja. Mikäli nitraattiarvo on alle 30, niin kasvien kyllä pitäisi kaiken järjen mukaan kasvaa enemmän kuin hyvin.

[Micke]

allas: 58l valaisin: 15W

VALAISTUS on ehkä hieman liian pieni.. 025W/litra
Laita vaikka toinen 15W:a (loisteputkitehoa) sen rinnalle niin homma pelittää paremmin.
Kokeile vaikka jollain tilapäisvirityksellä.

Ravinteiden hiilarin ja valon tasapaino pitää olla kunnossa niin silloin kaikki kasvaa.

[olart78]

OK, kokeillaan lisätä valaistusta. Muuten nuo nitraatti arvot on ollut hyvät. Leväkasvusto on suurin piirtein nollissa, niin ei ainakaan ravinto tällä hetkellä mene niihin. On ollut kyllä kasvamisessa merkkejä parempaan suuntaan viimeisen kolmen kuukauden aikana, mutta kasvaa kyllä tuskallisen kituliaasti edelleen.

Ennen lannoituksen aloittamista, nuo kasvit olivat melkein kuolemaisillaan ja täynnä partalevää. Jos ne siitä alkavat pikkuhiljaa toipua.

[Helinä79]

Kahlasin läpi näitä keskusteluja hiilarisysteemeistä, enkä millään löytänyt vastausta seuraavaan kysymykseen: Voinko sijoittaa kiljutehtaan altaan päällä olevalle hyllylle? Hylly on 40 cm altaan yläreunasta. Jos voin, en ilmeisesti tarvitse takaiskuventtiliä väliin, altaan vedet ei kai lähde ylösäin, mutta meneekö hiilidioksidi alaspäin vai lentääkö koko hökötys kattoon? Pesupullon ajattelin myös lisätä tuohon viritelmään.

[Mörrikkä]

Pesupullo kannattaa lisätä, niin ei ole kiljut akvaariossa ja takaisiniskuventtiiliä ei tarvita. Hiilari on kaasu ja kulkee kyllä kaasunpaineella myös alaspäin.

[Helinä79]

Kiitos, nyt kun vielä löytäisin sen letkun, joka minulla on lojunut tätä rojektia varten pari vuotta jossain laatikossa, niin saisin systeemit kokeiluasteelle... Ei oo hoppua, ei .

[heituliini]

Siis pitääkö tähän olla joku laite levittämään tuota hiilaria, vai leviääkö se myös viemällä letkun pää veteen? Mistä tiedän, ettei sitä mene akvaarioon kohtalokkaita määriä? Takaiskuventtiili tietenkin jo oman mielenrauhankin vuoksi ehdoton...

[Sisso]

Jos vain työnnät kaasuletkun pään veteen, kaasu karkaa isona kuplana ilman että siitä ehtii liukenemaan veteen oikeastaan yhtään. Siksi tarvitaan jonkinlainen levitin. Sen idea on tavalla tai toisella, mallista riippuen, yrittää pitää kaasu mahdollisimman pitkään kosketuksissa veteen, jotta Co2 ehtisi liueta siihen. Levitin voi ola ns. passiivinen eli siinä ei ole pumppua tai ns aktiivinen, jolloin siihen on liitetty pumppu joka sekoitaa kaasua veteen, tällöin saavutetaan jopa 100% liukeneminen. Yleensä ottaen passiiviset levittimet ovat turvallisia, etenkin kiljun kanssa käytettynä ei niiden kanssa onnistu kalojaan kaasuttamaan. Tehokin on sitten pienempi mutta saattaa hyvinkin riittää jos hiilarin tarve ei ole ihan mahdoton. Passiivilevitn on helppo rakentaa itsekin esim leikkamalla limupullosta pohja pois. Leikattu osa alaspäin ja kaasu syöttymään lasiin kiinnitettyyn pulloon reijästä. Tuolta Aponogetonista löytyy juttua ja ohjetta, samoin kuukkelilla löytyy suomenkielisiä ohjaita kuvien kera. TSI-palstalla on kuva omasta aktiiviviritelmästäni (olen korvannut limupullon saippuapullolla). Sitten löytyy liuta kaupallisia versioita, esimerkiksi erilaiset "tikapuut" ja "flipperit" on ihan hyviä jos ei halua aktiivilevitintä. Levitin kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa vesi liikkuu hiukan koska se tehostaa kaasun leviämistä ja liukenemista veteen, mutta sitten taas liika puhuri vie hiilarin pois akvasta (vertaa cociksen vispaaminen vispilällä).

Jos saat kiljun käymään n 1kupla/sek (-2sek), siitä pitäisi olla jo riittävästi hyötyä eikä vielä ole vaaraa kaasuttaa kalojansa. Jos kaasua liukenee liikaa, sen huomaa nopeasti kalojen käyttäytymisestä, osa roikkuu pohjalla, osa pinnalla haukkomassa. Tyypillisempi alun ongelma kaasuttamisen sijasta on pHn romahtaminen koska ei olla ymmärretty puskuroida vettä riittävästi. Itse suosittelen KH4sta, vaikka KH3 pitäisi riittää, mutta meillä on kahdesti pH romahtanut kun KH on päässyt suht tiukasta seurannasta huolimatta kolmoseen. Seuranta, pHn ja KHn, on siis tarpeen, etenkin alussa. ja kalojen voinnin.Hyvin käyvällä kiljulla kasvien kasvu pitäisi havaittavasti parantua parissa viikossa. Jos ei , joko kilju on liian laiskaa tai sitten muut tekijät, valo tai jokin ravinne/ravinteet, estävät kasvun. Hiilari ei ole mikään ihmeaine, joka auttaa kaikkeen, vaan vain yksi tekijä valo-ravinteet-hiilidioksidi-kolmiossa. Kaikkien pitää olla kunnossa ja balansissa keskenään, toinen ei voi korvata toista ja valo määrittelee kahden muun tarpeen.

[Milsku]

Mä laitoin tänään 400L 2kpl 1,5L pulloa pörisemään. Levittimenä toimii eheimin sisäsuodatin, törkkäsin sen hiilariletkun suodattimen diffuusoriin kiinni. Pitää muutaman kuplan sisällään ja pöristelee 0,3mm halkaisijan kuplia. Taitaa olla ens yö yhtä valvomista kun seuraa arvoja valojen sammuttua ettei mee överiksi. Laitoin altaaseen ylimääräisen ilmastimen suurempien katastroofien välttämiseksi.

[heituliini]

Kiitos Sisso perusteellisesta vastauksesta! Uusi lamppu (sitten on kolme putkea) tulee ylihuomenna. Osa pohjamateriaalista jo vaihdettu hiekkaan ja sitten ei kun kiljun laitteluun. On se ihanaa, kun on AW ja asiantuntijat, jotka auttavat!

Kiittää ja kumartaa hän!

[urppis]

Tässäpä tuli mullekin niitä hyviä kiljuvastauksia... Laitoin itse tuollaisen hiiva-sokeri-sooda-vesi kiljun porisemaan 3 päivää sit. Ihan halusin kokeilla tuonkin. Ilmastin kiven pistin putken päähän ja sieltä purkautuu nyt kokoajan pikkuisen kuplia. takaisku venttiili oli varmaankin viallinen, koska ilma ei kulkenut siitä kumpaankaan suuntaan, vaikka kuinka puhaltelin. Nyt on kiljupullo akvaarion lämpimän lampun päällä käymässä.
Eli ilmastinkivikin toimii ihan loistavasti Kaasukellon meinasin värkätä kokeeksi vielä.
onpa tuokin nyt kokeiltu... Jos ei se mitään anna, niin ei otakaan.

[Sisso]

Kaasukello on piirun tehokkaampi kuin ilmastinkivi, josta kaasu tuppaa karkaamaan liian isoina kuplina. Puinen tai keraaminen ilmastinkivi on parempi kuin perinteinen, koska niissä kuplat ovat hienompia ja vastusta vähemmän. Noissä on vaan se pieni ongelma, että puinen hajoaa ajan kanssa, ei kylläkään kovin nopeasti ja molempiin kasvaa "lieju" pinnalle eli ne täytyy välillä tsekata ja putsaista limasta (joka on muutoin ihan vaaratonta, haittaa vaan kaasun tuloa). Jos tuntuu, että hiilarista ei ole apua vaikka se varmasti käy hyvin, vika on todennäköisesti levittimen tehottomuudessa ja silloin kannattaa kokeilla jotain hiukan tehokkaampaa tapaa, esim spiraalia tai flipperiä, johon suuntaa vielä hiukan puhallusta. Myös suodattimen diffuusorin kautta saa levitettyä kohtuullisen tehokkaasti, mutta tällöin kaasua saataa syöttyä myös yöllä riippuen miten käymisen kanssa käy öisin, hiipuuko vai ei. Diffuusorijakelun kanssa kannattaa seurata tarkasti kalojen vointia aamuisin, onko merkkejä hapenpuutteesta. Kuten tietysti aluksi muidenkin tapojen kanssa. Suosittelen mittailemaan aluksi Phta vaikka aamuisin ja iltaisin, jotta näkee hiilarin vaikutukset siihen, sitten harventaen satunnaisin pistokokeisiin. Myös KHta on hyvä seurata, jotta ei pääse yllättäen tipahtamaan. Kun jaksaa hetken tehdä testejä ahkerammin, oppii hyvin tuntemaan hiilarin toiminnan omassa akvassaan, saa tehtyä tarvittavat säädöt nopeammin ja oppii ne mahdollisesti tarvittavat rutiinisäädöt.

En lähtisi heti kättelyssä lannoittamaan reippaammin vaan ensin varmistaisin että hiilari todella vaikuttaa akvassa eli voi havaita muutoksia kasvien kasvussa. Ei se kasvu yhdessä yössä mihinkään räjähdä, lannoiteiden kulutus kasvaa hitaasti kasvun voimistuessa joten seuraamalla akvaa voi päätellä että voisi olla hyvä hiukan lisätä annostusta. Niin kauan kun kaikki näyttää hyvältä, kaikki on hyvin eikä kannata lähteä turhaan sörkkimään. Kasvit on siitä kivoja, että ne kyllä kertovat jos jokin asia on pielessä. Sitten sopii ihmetellä, että mikä.... Luultavasti jokaisen akvasta löytyy jokin indikaattorikasvi jota seuraamalla oppii tietämään missä mennään, yleensä tämä on jokin nopeakasvuinen köynnöstävä jossa puutokset näkyvät nopeammin ja selkeämmin mutta samalla täytyy muistaa että lajeissa on eroja. Joku laji reagoi herkemmin esim raudan puutokselle kuin toinen, mutta silloin tietää ainakin sen, että aletaan olemaan rautapitoisuuden alarajoilla. Ja sitten on lajeja jotka on herkkiä ihan kaikelle, esim punarotala. Pelkoa siitä, että lannoittaisi liikaa ei ole, koska se ei itsesään aiheuta levien lisääntymistä (silloin kun kasvit ovat hyvässä kasvussa), vain lannoitetta kuluu turhaan. Jos tuntuu, että tuli kipattua ravinteita liikaa, vedenvaihdolla ongelma on poissa. Tekemällä min 50% vedenvaihdon viikossa estää ravinteiden kumuloitumisen veteen, jos sitä pelkää, mutta yleensä tällöin ravinteita kipataan tietoisesti reilusti yli "pullo-ohjeiden". Yleensä kokeilemalla löytyy omaan akvaan sopivin tapa. Myös nitraattia on hyvä seurailla välillä, jos kasvit oikein innostuvat ja kalasto on niukkaa (suhteessa kasvimassaan) voi olla että sitä saapi lisätä pullosta. Uudemman kasvienhoitokulttuurin (ja tietämyksen/tutkimuksen) valossa kasveille tulisi antaa aina hivenlisien lisäksi pääravinteita, mutta määrää tulisi soveltaa akvan mukaan. Jos lähtee liikkeelle pelkillä hivenaineilla eli mikroilla, joista meillä tavataan puhua "ravinteina" tai "lannotteina" makrolannoituskulttuurin puuttuessa, niin pärjää jo melko pitkälle. Jos näyttää siltä, niin ottaa tarvittaessa mukaan makrot. Mainitsen tämän vain siksi, että on täysin mahdollista löytää itsenä lisäämästä akvaansa niin typpeä, fosforia kuin kaliumiakin+vaikkamitämuuta (ja sitten muistelee aikoja jolloin pärjäsi yhdellä pullolla). Voi sun, tää lähti nyt ihan ohi alkuperäisen aiheen!

[GreenEyes]

Mites sitten, onko mitään niksejä siihen, miten saada lämpötila pysymään tarpeeksi korkeana, jotta hiiva kävisi kunnolla? Tämän kanssa saa tapella, varsinkin nyt talvella kun on muutenkin kylmä. Huonelämpötila on joku 23-24 astetta, joten kauheasti ei sitäkään viitsi tuosta enää nostaa. Eilen laitoin kiljun taas käyntiin, ja n. 5 min. hiivan lisäyksen jälkeen rupesi iloisesti käymään kupla/sek., mutta tänään kun tulin tunti sitten himaan, niin kuplaa tulee enää n. joka viides sekunti. Sitten sitä yritetään lämminvesihauteella herätellä, mutta kun ei voi kotona kokoaikaa olla vahtimassa, niin jotain pitäisi keksiä.

[Sisso]

Joku on kuulemma laittanut viereen hehkulampun jonka on ajastanut. No comments.

[urppis]

Mites sitten, onko mitään niksejä siihen, miten saada lämpötila pysymään tarpeeksi korkeana, jotta hiiva kävisi kunnolla? Tämän kanssa saa tapella, varsinkin nyt talvella kun on muutenkin kylmä. Huonelämpötila on joku 23-24 astetta, joten kauheasti ei sitäkään viitsi tuosta enää nostaa. Eilen laitoin kiljun taas käyntiin, ja n. 5 min. hiivan lisäyksen jälkeen rupesi iloisesti käymään kupla/sek., mutta tänään kun tulin tunti sitten himaan, niin kuplaa tulee enää n. joka viides sekunti. Sitten sitä yritetään lämminvesihauteella herätellä, mutta kun ei voi kotona kokoaikaa olla vahtimassa, niin jotain pitäisi keksiä.

Paa se vekotus lampun päälle. Minä herätin seisahtaneen kiljuviritelmän, kallistelemalla hiukkasen pulloa. Ryöpsähti sellainen nuoruuden into sieltä ilmoille... Tuossa 4:n putksen päällä tuo pullo on käsinkosketeltavasti lämmin ja kokoajan kuplii..
Pitääpä alkaa nyt värkkään kaasukelloa ilmastinkiven tilalle.

[GreenEyes]

No mulla on sellanen tavallinen peruspöytälamppu, jossa joku energiansäästölamppu, osoittamassa suoraan kiljupulloon, mutta ei riitä sekään vaikka lamppu kyllä kuumenee aika paljon.

urppis: ei oikeen voi laittaa, kun lamput on sellasia akvaarion reunaan kiinnitettäviä, eikä ne kestä painoa eikä pullot pysyis siinä edes pystyssä.

[oopee]

Moi.
Näin kerran virityksen jossa oli noin 5 litran käymispulloon ängetty pienehkö akvaariolämmitin. Sähköjohdon sisäänmeno vaan tiiviiksi. Halvempikin lämmitin käy tuohon hommaan jos nurkissa sattuu pyörimään.

Sen verran vielä, että kyseessä oli vanha "vaarin kaljapullo" joita taisi olla joskus 70-luvulla. Pieni lämmitin mahtuu pullonsuusta hyvin. Ja miksei jos harrastaa kotiviinien tekoa laittaisi pesupullon kautta hiilarit akvaarioon. Aikoinaan en sitä hokannut mutta noin 15 vuotta sitten ei paljon hiilarilisäyksestä puhuttu.