Fisutar10 kirjoitti:
... Myös kalibrointi voi olla joillekin hankalaa, ja syytetään lämmitintä vialliseksi. Jos lämmitin on koko ajan päällä maksimitehollaan, niin luulisi asian olevan hieman samaan malliin kun ajat moottoritiellä pienimoottorisella autolla kaasupohjassa moottori ulvoen. Isomoottorinen auton moottorin kestoikä lienee siten myös pidempi. Kuluuko lämmitin myös kaapissa, jos minulla se on 5 vuotta käyttämättä samalla tavalla kun se olisi akvassa 24h/7 koko ajan päällä? Naisen logiikkani sanoisi, että kaapissa oleva lämmitin kestää pidempään käyttökuntoisena
. Sähkötekniikkaa tai ei päätelmäni.
Lämmittimen hajoaminen voi johtua monesta syystä, kuten esimerkiksi siitä, että kolauttaa sitä tai rikkoo pudottamalla lattialle. Eri syystä se voi myös rikkoutua ja osassa lienee valmistusvikakin... syitä lienee monia ja lopulta luulisi käyttöiänkin vievän lämmittimen tiensä päähän. Intuitioni mukaan pieni lämmitin 1000 litran akvassa menee tiensä päähän nopeammin kuin iso lämmitin. Myös iso lämmitin vakauttanee lämpötilan nopeammin takaisin. Hyvä tosin, ettei liian nopeasti, mutta sekin tarve voi joskus olla, jos laittaisi liian kylmää vettä akvaan.
Ja lämpömittareja olen nähnyt joka lähtöön. Viisamittari, jonka ostin ns. halpahallista näytti ihan mita sattui ja siinä on hieman vaikea keksiä korjauskertoimia. Turha sitten kai ostaa kallista mittaria, jos kaikki mittarit kelpaavat akvakäyttöön.
Jääkaapinkin lämpötila käsittääkseni mitataan laittamalla vesilasiin mittari - antaa paremman tuloksen kuin hyllylle laitettava.
Lämmittimet valmistetaan tarkalla tuotekehityksellä tarkkojen mittausten ja tutkimusten kanssa juuri sellaisiksi että ne hajoaa keskimäärin juuri halutussa ajassa. Joukkoon mahtuu aina sellaisia jotka hajoaa nopeammin ja hitaammin.
Joskus tulee viallisia eriä jotka hajoaa aivan liian nopeasti mutta harvemmin löytyy sellaisia joka kestää 20-vuotta.
Jos lämmitin tehtäisiin vaikka "paperitehdas-standardien" mukaiseksi olisi sen käyttöikä vaikka 15-vuotta mutta hinta 20-kertainen.
Valmistajat ei halua tehdä liian kestäviä tuotteita ja Eheim on todellakin tullut mestariksi siinä.
Auton ajaminen täysillä... ei ole mitenkään verrattavissa lämmittimeen.
Lämmittimessä kun ei ole muita liikkuvia osia kuin termostaatin kosketin.
Lämmitintä ei voi ajaa muuten kuin täysillä! Se on aina täysillä kun se lämmittää!
Ja jos lämmitin on akvaariossa ei se kuumene yhtään sen enempää sen ollessa päällä tunnin tai viisi yhteen menoon.
Ja kyllä lämmitin voi hajota ihan säilytyksessäkin! Hyvin usein lämmittimen sisälle pääsee kosteutta joka saattaa aiheuttaa termostaatin koskettimien hapettumisen niin ettei se enää toimi. Ja älä väitä vastaa etteikä lämmittimeen pääsisi kosteutta.... laita lämmitin käytöstä suoraan johonkin hyvin kylmään paikkaa niin huomaat sen lasin sisäpuolelle kertyvän kosteushelmiä.
Itse miettisin hyvin tarkkaan että laittaisinko 5-vuotta kaapissa olleen lämmittimen akvaarioon jossa on vaikka 10kpl kiekkokaloja.
Varsinkin jos lämmitin on reilusti mitoitettu ko. altaaseen ja se olisi ainoa lämmitin.
HUOM!
Ajattelen itse näin lämmittimien hajoamisista, tää saattaa olla hiema erilainen kuin muilla....
- jos lämmitin hajoaa....tapahtuu se siten että jokin sen osasista hajoaa itsekseen
- jos lämmitin hajotetaan vahingossa sen jokin komponentti rikotaan kuten esimerkiksi lasiputki halkeaa kolahduksesta
Vahinkohajoaminen johtuu laitteen väärinkäytöstä tai vahingosta.
Vahinkohajoaminen ei oikeastaan liity mitenkään laitteen laatuun eikä niitä voida laskea mitenkään merkkiin liittyviksi vioiksi.
Eri lämmittimissä on kuitenkin ominaisuuksia joilla saadaan se että ne kestää "vahinkoja" enemmän.
Ja jos haluat akvaariolämmittimellä saada aikaan sen että voit akvaan kaataa kylmää vettä niin se ei ole mahdollista.
Se on suorastaan tyhmää laittaa vedenvaihdossa erilämpöistä vettä akvaarioon. Sehän on nyt yksi alkeellisimmista virheistä mitä vedenvaihdossa voi tehdä!
Siis samalla lämpömittarilla mitataan akvaarion ja uuden veden lämpötila suurinpiirtein samaksi.
Ja jos sitten laskeskelet hieman mitä vaikka 200W lämmittimellä saadaa aikaan 300 litraisessa akvaariossa johon on laitettu viileää vettä joka on pudottanut akvaarion veden lämpötilaa vaikka 4 astetta. No vahinko on jo tapahtunut....mutta lämmittimellä kestää suurin piirtein päivän saada lämpötila normaaliksi.
Ja se on alussa koko ajan päällä ja oikean lämpötilan läheisyydessä se alkaa pätkimään termostaatin ohjaamana. Vaikka termostaatti pätkii ei veden lämpötila "hypi".
JOS VESI LÄMPÖKERROSTUU AKVAARIOSSA NIIN SILLOIN ON VEDEN KIERTO PIELESSÄ!
Fisutar10 kirjoitti: Jääkaapinkin lämpötila käsittääkseni mitataan laittamalla vesilasiin mittari - antaa paremman tuloksen kuin hyllylle laitettava.
Tiedätkö tähän syytä?
Itse en tiedä tähän mitään järkevää syytä jota voisi perustella jollain fysiikan ilmiöllä.
Ainoastaan se nopeuttaa mittaustuloksen saamista jos vesilasi on ollut jääkaapissa pitkään ja siinä on vettä huomattavasti enemmän kuin lämpömittarissa on massaa. Eli vesi lasissa lämpenee ja jäähtyy hitaammin kuin ilma. Vesi jäähdyttää lämpömittarin nopeammin kuin ilma joten siihen vesilasiin laitettu mittari voidaan lukea nopeammin jos vesilasi on ollut pitkään jääkaapissa.
Jos taas laitat vesilasin ja mittarin samaan aikaan jääkaappiin tuloksen saaminen riippuu taäysi siitä miten lähellä veden lämpötila oli jääkaapin lämpötilaa.
100%:lla varmuudella saadaan sama tulos vesilasilla ja ilman vettä jos mitataan oikein.
Ja ihan vinkiksi jätä se lämpömittari sinne jääkaapppiin roikkumaan ihan koko ajaksi..
heituliini kirjoitti:
No, ei ne digitaalimittaritkaan pomminvarmoja ole. Testailtiin tässä hankintamielessä lämpimässä nesteessä useampaakin digitaalista mittaria mutta sillä lopputulemalla, että jopa sama mittari näytti perättäisillä mittauksilla +/- 0,2 - 0,4 astetta ja mittareiden keskinäisistä eroista ei edes kannata puhua... Tuskinpa tässäkään asiassa on absoluuttista faktaa olemassa, vain sarja hyviä olettamuksia. Itselläni on akvaarioon kiinnitettävä mittari ihan pohjan tuntumassa, lämmittimen vastaisella seinällä.
Osuit asian ytimeen!
Mittareissa on kaksi tärkeää asiaa joka tekee niistä hyviä tai huonoja.
- mittaustuloksen toisto oikein
- lineaarisuus jokaisella mitta-alueella
Mittaustuloksessa oleva virhe ei ole ongelma koska siitä päästään kalibroimalla mittari uudelleen.
Mutta jos mittari antaa tuollaisia 0,4 asteen heittoja eri mittaus tuloksilla niin se on joko suurelle mittausalueelle tarkoitettu tai se on viallinen/rikki.
Mittausalue ja mitarin tarkkuus % määrittelee sen miten mittaria voidaan käyttää.
Mittari pitää myös tuntea tarkkaan ennenkuin sillä voidaan mitata tarkasti.
Akvaariossa ei tarvita tarkkaa lämpötilanmittausta!
Jos mitta alue on vaikka 0-1000-astetta ei todellakaan kannata lukea mittarista desimaaleja.
Digitaalisia mittareita on monen sorttisia erityyppisillä antureilla varustettuna.
Kosketuksettomat mittarit vaatii osaamista....emissiokerroin!! eli mittauksen takaisin heijastuminen eri materiaalipinnoista antaa erilaisen mittaustuloksen.
- lasi, peili, kangas, vesi, muovi, yms... antaa ko. mittarilla varmastikin erilaisia tuloksia. Yleensä noissa kosketuksettomissa mittareissa on mahdollisuus antaa se emissiokerroin erikseen.
Mittarin testaaminen kotona, tarkkuus riittää akvaariokäyttöön! (vesilasi 0,3 - 10 litraa)
0-asteisen veden tekeminen
- ota kraanasta jääkylmää vettä
- ota pihalta/pakastimesta jäätä tai lunta
- laita ne lasiin ja sekoitttele ja lisää jäätä kunnes se ei enää juurikaan sula
- laita pari jääpalaa lasiin ja pidä lasia viileässä paikassa jossa lämpötila lähellä nollaa
Nyt sinulla on vesilasissa lämpötila joka on lähellä nollaa! Tämä tarkkuus riittää akvaariossa.
Toinen mittapiste....35astetta
- kuumemittarilla mittaat "vesilasiin tai vaikka ämpäriin" sopivan lämpöisen nesteen jonka lämpötilan mittaat
Sitten kun olet nuo mitannut mittarillasi niin saat sille tehtyä lineaarisen mittaustuloksen noiden kahden pisteen välille.
Eli tuo perusteella voit arvoida mittarin virheen.
