kirjoitin tuonne toisaalle aroista kääpiönuoliaisista. Niitä 200 litran akvaariossamme on kuusi, seuranaan 22 rusokiilakylkeä. Kiilakyljet ovat olleet meillä nyt kolmisen viikkoa ja koko ajan rohkeita kuin mitkäkin. Sain siis vaihtaa vesiä, hoitaa kasveja jne. kalojen piittaamatta pätkääkään. Pikemminkin niitä sai töniä kauemmaksi...
Mutta alkuviikosta lisäsin akvaarioon toisen sisäsuodattimen (ennen pelkkä AquaEl 750, nyt lisänä Eheim Biopower 240 - ulkosuodatinta emme muiden lemmikkien takia tähän akvaarioon aio hankkia; katsotaan sitten, jos joskus koko kasvaa). Säädin molemmat kohtalaiselle kierrolle ja varmistin, ettei veden virtaus käy tolkuttoman kovaksi missään päin akvaariota. Tilanne ei siis ihmisen näkökulmasta muuttunut mitenkään olennaisesti.
Heti suodattimen asentamisen jälkeen rusokiilat katosivat kokonaan näkyvistä. Meni monta tuntia, ennen kuin ne tulivat pois kannon takaa, jonne ne olivat sulloutuneet nuoliaisten kanssa. Sen jälkeen - noin viisi päivää - ne ovat olleet hirveän säikkyjä - pienikin liike saa ne livistämään oitis piiloon kasvipöheikköihin. Syömään tulevat kyllä, mutta säpsyvät silloinkin.
Mittasin tietysti heti vesiarvot; niissä ei mitään muutosta. Kalat ovat säikkymistään lukuun ottamatta normaalin näköisiä ja oloisia, samoin leväsukaravut (jälkimmäiset ovat kyllä intoutuneet kosiomenoihin). Nuoliaiset ovat kuten ennenkin, tulevat illansuussa touhuilemaan piiloistaan ja menevät piiloon, jos näkevät liikettä.
Jokin tuossa suodatintilanteen muuttumisessa rusokiilat nyt järkytti, mutta mikä? Virtausta ne eivät ole ennenkään pelänneet, päin vastoin - ne ovat tykänneet uida sitä vastaan koko porukalla. Eikä virtaus tosiaan niin kova ole missään kohti akvaariota. Voiko kyse olla jostain muuttuneesta sähkökentästä tms., joita ihminen ei aisti, mutta joka hermostuttaa kalat?
Voisipa hetken aikaa kokea asiat kuin kala, niin mysteeri ehkä ratkeaisi
