Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Valvoja: Moderaattorit
-
- Senior Member
- Viestit: 771
- Liittynyt: 16:05, 31.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Nythän se sitten varmistui. Toivotaan että ei enempää lajeja katoaisi ja luonto saisi jäädä mahdollisimman koskemattomaksi, vaikka se hullulta tuntuu.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/8492577.stm
http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/8492577.stm
-
- Advanced Member
- Viestit: 1269
- Liittynyt: 14:59, 22.09.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle.
Turhauttavaa! Ei mekään asiaa auteta Brasilian luonolle kun otetaan luonosta kaloja/eläimiä Vaikka kuinka haluaisin luonnon kiekot se ajatus tekee pahaa kun mietin miten ne on viety niitten omasta ymräristöstään missä niille on oikeat oltavat ja tulee meidän pikkupurkkeihin.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1451
- Liittynyt: 18:46, 28.07.2005
- Paikkakunta: oulu/Kempele
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle.
Itse asiassa auttamistahan se on, kun ostetaan luonnosta tulleita kaloja, ainakin itse muistelen, että kun saavat rahaa kaloista, ei pidä sademetsiä raivata maanviljelyn ja karjan tieltä. Tosin tuo on vähän kaksijakoinen asia (pato), onhan täälläkin jokia padottu ja monestakin kohtaa, enkä ymmärrä miksei muut saisi padota jokiaan, kun mekin saadaan ?
-
- Senior Member
- Viestit: 771
- Liittynyt: 16:05, 31.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle.
Tuo ei ole aivan kokonaan totta. Tiettyihin lajeihin saattaa päteä, mutta pääosin taitaa olla niin että akvaarioharrastus tekee luonnolle/metsille hyvää. Jokivarren asukkaat saavat hieman rahaa myymällä kaloja tukkureille, eikä asukkaiden tarvitse kaataa metsää toimeentulonsa eteen. Kalastajat eivät saa sopivassa mittakaavassa harjoitetulla kalastuksella muutoksia kalakantoihin ja metsät säästyy ja jokiakin arvostetaan enemmän tulonlähteenä mistä kannattaa pitää huoli.malawi kirjoitti:Turhauttavaa! Ei mekään asiaa auteta Brasilian luonolle kun otetaan luonosta kaloja/eläimiä
Aquamarina olikin hitusen vikkelämpi.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1451
- Liittynyt: 18:46, 28.07.2005
- Paikkakunta: oulu/Kempele
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle.
Tälläista löytyi WWF:n sivuilta:
"CITES-sopimus toimii näiden elinkeinojen tukena määrittelemällä, kuinka runsasta pyyntiä tai keruuta minkäkin eläin- ja kasvilajin kannat kestävät. Tällä tavalla turvataan tulonlähteiden riittävyys myös tulevaisuudessa." Eli hyvällä omalla tunnolla voi ostaa luonnosta pyydystettyjä kaloja, kunhan eivät ole uhanalaisia.
"CITES-sopimus toimii näiden elinkeinojen tukena määrittelemällä, kuinka runsasta pyyntiä tai keruuta minkäkin eläin- ja kasvilajin kannat kestävät. Tällä tavalla turvataan tulonlähteiden riittävyys myös tulevaisuudessa." Eli hyvällä omalla tunnolla voi ostaa luonnosta pyydystettyjä kaloja, kunhan eivät ole uhanalaisia.
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle.
Ja sitä suuremmalla syyllä olisi ostettava Xingu:n lajeja, aivan varma asia on että esimerkiksi plekot eivät liettyvässä patoaltaassa menesty.aquamarina kirjoitti:Tälläista löytyi WWF:n sivuilta:
"CITES-sopimus toimii näiden elinkeinojen tukena määrittelemällä, kuinka runsasta pyyntiä tai keruuta minkäkin eläin- ja kasvilajin kannat kestävät. Tällä tavalla turvataan tulonlähteiden riittävyys myös tulevaisuudessa." Eli hyvällä omalla tunnolla voi ostaa luonnosta pyydystettyjä kaloja, kunhan eivät ole uhanalaisia.
/jari
-
- Senior Member
- Viestit: 508
- Liittynyt: 18:00, 18.02.2002
- Akvaarioseurat: Oulun Akvaarioseura, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Voi olla heikkoa myöskin padon alapuolella olevilla kaloilla, kun vuotuiset tulvat eivät enää samalla lailla laajennakaan vesistöä. Monet lajit lisääntyvät nimenomaan tulvien valtaamissa metsissä ja sehän ei sitten enää padon valmistuttua samalla tavalla onnistu. Epäilemättä tuo vaikuttaa myös metsiin, kun tulvat eivät enää tuokaan ravinteita.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Nostelen unohtumaan päässyttä tärkeää aihetta. Kampanjointi Belo Monten patoa vastaan jatkuu edelleen: esim. Avaaz kerää parhaillaan 750 000 nimen addressia. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa jo ensi kuussa, mutta massiivinen vastustus saattaa vielä pysäyttää sen. "Lopullinen lupa" padon rakentamiseksi on näköjään saatu ainakin kolmesti vuosien 2010-2011 aikana, joten pyyhettä ei kannata heittää kehään vieläkään.
Pientähän se nimen laittaminen listaan on, mutta parempi kuin olla tekemättä mitään. Ainakin siitä tulee parempi mieli.
Brasilian patoprojekti on suorastaan jättiläismäinen. Se jättää varjoonsa kaikki meikäläiset vesivoimalat, ja ylipäätään projektin suuruusluokkaa on vaikea käsittää. Joesta on tarkoitus katkaista sadan kilometrin mittainen pätkä, upottaa tuhansia neliökilometrejä luonnontilaista sademetsää patoaltaaksi ja siirtää koko joki kulkemaan kilometrien matkalta betonitunneleissa. Projekti vaatisi yksin maansiirtotöitä enemmän kuin Panaman kanava, jota sentään pidetään yhtenä ihmiskunnan historian suurimmista vesirakennusprojekteista.
Todennäköisesti suurin osa endeemisistä kalalajeista kuolisi sukupuuttoon padon myötä, sillä joesta katkaistavan satakilometrisen mutkan - Volta Granden - arvioidaan jatkossa kuivuvan kokonaan kuivan kauden aikana. Myös ainoastaan tällä alueella elävät sammakot, kasvit yms. ovat nyt sukupuuton uhkaamina. Kymmenistä tuhansista alkuperäisasukkaista puhumattakaan. Juuri alkuperäisasukkaat ovat olleet luonnonsuojelujärjestöjen kanssa padon äänekkäimpiä vastustajia. Brasilialaisen tradition mukaisesti vastustajia on myös murhattu.
Ja mitkä lajit uhkaavat kuolla sukupuuttoon? Muun muassa monniharrastuksen kuningaslajit, seeprapleko ja kultapleko. Sievä pikkutokkoahven (Teleocichla centisquama), papukaijapaku (Ossubtus xinguense), Xingun oma nuolimyrkkysammakko (Allobates crombiei) ja timanttitetran vastalöydetty serkku Moenkhausia heikoi ovat myös listalla. On vaikea arvata, mitä tapahtuu niille sadoille lajeille, joiden elinalue on padosta alajuoksulle päin. Joen virtaus ja vuodenaikaisuus joka tapauksessa tulevat muuttumaan, mikä luultavasti aiheuttaa ainakin herkimpien lajien katoamisen.
Pari linkkiä:
Brasiliassa työskentelevän ruotsalaisen Janne Ekströmin artikkeli: The Belo Monte project, the world’s third largest hydroelectric dam, will be one of the biggest disasters of mankind in history.
Planetcatfishin keskustelunavaus samalta mieheltä.
Wikipedia: Belo Monte Dam. Kenties vähemmän tunteikasta aiheen käsittelyä.
Pientähän se nimen laittaminen listaan on, mutta parempi kuin olla tekemättä mitään. Ainakin siitä tulee parempi mieli.
Niin, onhan Suomessakin hävitetty useimmat vaelluskalapopulaatiot padonrakentamisella, eikä sekään ole hyvä asia. Brasilia on vain maailman suurimpana biodiversiteetin aarreaittana kertaluokkaa vakavampi asia. Suomessa ei ole yhtäkään endeemistä kalalajia. Yksin Xingu-joen Volta Granden alueella, jonne patoa ollaan rakentamassa, on 15 endeemistä kalalajia ja todennäköisesti suunnilleen toinen mokoma vielä tieteelle tuntemattomia.aquamarina kirjoitti:...onhan täälläkin jokia padottu ja monestakin kohtaa, enkä ymmärrä miksei muut saisi padota jokiaan, kun mekin saadaan ?
Brasilian patoprojekti on suorastaan jättiläismäinen. Se jättää varjoonsa kaikki meikäläiset vesivoimalat, ja ylipäätään projektin suuruusluokkaa on vaikea käsittää. Joesta on tarkoitus katkaista sadan kilometrin mittainen pätkä, upottaa tuhansia neliökilometrejä luonnontilaista sademetsää patoaltaaksi ja siirtää koko joki kulkemaan kilometrien matkalta betonitunneleissa. Projekti vaatisi yksin maansiirtotöitä enemmän kuin Panaman kanava, jota sentään pidetään yhtenä ihmiskunnan historian suurimmista vesirakennusprojekteista.
Todennäköisesti suurin osa endeemisistä kalalajeista kuolisi sukupuuttoon padon myötä, sillä joesta katkaistavan satakilometrisen mutkan - Volta Granden - arvioidaan jatkossa kuivuvan kokonaan kuivan kauden aikana. Myös ainoastaan tällä alueella elävät sammakot, kasvit yms. ovat nyt sukupuuton uhkaamina. Kymmenistä tuhansista alkuperäisasukkaista puhumattakaan. Juuri alkuperäisasukkaat ovat olleet luonnonsuojelujärjestöjen kanssa padon äänekkäimpiä vastustajia. Brasilialaisen tradition mukaisesti vastustajia on myös murhattu.
Ja mitkä lajit uhkaavat kuolla sukupuuttoon? Muun muassa monniharrastuksen kuningaslajit, seeprapleko ja kultapleko. Sievä pikkutokkoahven (Teleocichla centisquama), papukaijapaku (Ossubtus xinguense), Xingun oma nuolimyrkkysammakko (Allobates crombiei) ja timanttitetran vastalöydetty serkku Moenkhausia heikoi ovat myös listalla. On vaikea arvata, mitä tapahtuu niille sadoille lajeille, joiden elinalue on padosta alajuoksulle päin. Joen virtaus ja vuodenaikaisuus joka tapauksessa tulevat muuttumaan, mikä luultavasti aiheuttaa ainakin herkimpien lajien katoamisen.
Pari linkkiä:
Brasiliassa työskentelevän ruotsalaisen Janne Ekströmin artikkeli: The Belo Monte project, the world’s third largest hydroelectric dam, will be one of the biggest disasters of mankind in history.
Planetcatfishin keskustelunavaus samalta mieheltä.
Wikipedia: Belo Monte Dam. Kenties vähemmän tunteikasta aiheen käsittelyä.
520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
-
- Advanced Member
- Viestit: 1400
- Liittynyt: 22:32, 24.03.2008
- Akvaarioseurat: OAS veepeejii
- Paikkakunta: Oulu
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Nimi laitettu ja viidakkorumpu pärisemään.
Työn määritelmä: Sarja köyhän tekemiä pakkoliikkeitä
-
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Jep, samoin. Tämä on ensimmäinen adressi ikinä, mihin olen nimeni laittanut. Tämä on myöskin ensimmäinen adressi ikinä, jonka olen jakanut fb-seinälläni eteenpäin.iomeron kirjoitti:Nimi laitettu ja viidakkorumpu pärisemään.
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2027
- Liittynyt: 16:20, 06.04.2009
- Akvaarioseurat: TAY, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turku
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Ei tainnut auttaa. Belo Monten padon rakennus on nyt aloitettu, ja pahaltahan se näyttää. Ilmakuvia aiheutetusta tuhosta voi katsella Mongabaysta.
520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Jos lähdetään siitä, että tuho on väistämätön, niin eikö olisi parasta katsoa, jos noita endeemisiä lajeja voitaisiin kasvattaa akvaarioissa. Joku biologi varmaan voisi sanoa, voiko tähän listaan lisätä jotain:
Aequidens michaeli
Anostomoides passionis
Astaynax dnophos
Moenkhausia heikoi
Ossubtus xinguense
Parancistrus nudiventris
Pituna xinguensis
Plesiolebias altamira
Simpsonichthys reticulatus
Teleocichla centisquama
L013 Peckoltia sp.
L014 Scobinancistrus aureatus
L015 Peckoltia vittata
L017 Hopliancistrus sp.
L018 Baryancistrus sp.
L019 Baryancistrus sp.
L020 Oligancistrus sp.
L046 Hypancistrus zebra
L047 Baryancistrus sp .
L048 Scobinancistrus sp.
L066 Hypancistrus sp.
L075 Peckoltia sabaji (Xingu Population)
L081 Baryancistrus sp.
L082 Ancistrini sp.
L172 Ancistrini sp.
L173 Hypancistrus sp.
L174 Hypancistrus sp.
L177 Baryancistrus sp.
L236 Hypancistrus sp.
L250 Hypancistrus sp.
L252 Ancistrini sp.
L253 Scobinancistrus sp.
L254 Spectracanthicus sp.
L258 Parancistrus sp.
L315 Spectracanthicus sp.
L333 Hypancistrus sp.
L353 Oligancistrus sp.
L354 Oligancistrus sp.
L399 Hypancistrus sp.
L400 Hypancistrus sp.
Hypancistrus sp. „Unterer Xingu“ Artenkomplex
Leporacanthicus heterodon
Aequidens michaeli
Anostomoides passionis
Astaynax dnophos
Moenkhausia heikoi
Ossubtus xinguense
Parancistrus nudiventris
Pituna xinguensis
Plesiolebias altamira
Simpsonichthys reticulatus
Teleocichla centisquama
L013 Peckoltia sp.
L014 Scobinancistrus aureatus
L015 Peckoltia vittata
L017 Hopliancistrus sp.
L018 Baryancistrus sp.
L019 Baryancistrus sp.
L020 Oligancistrus sp.
L046 Hypancistrus zebra
L047 Baryancistrus sp .
L048 Scobinancistrus sp.
L066 Hypancistrus sp.
L075 Peckoltia sabaji (Xingu Population)
L081 Baryancistrus sp.
L082 Ancistrini sp.
L172 Ancistrini sp.
L173 Hypancistrus sp.
L174 Hypancistrus sp.
L177 Baryancistrus sp.
L236 Hypancistrus sp.
L250 Hypancistrus sp.
L252 Ancistrini sp.
L253 Scobinancistrus sp.
L254 Spectracanthicus sp.
L258 Parancistrus sp.
L315 Spectracanthicus sp.
L333 Hypancistrus sp.
L353 Oligancistrus sp.
L354 Oligancistrus sp.
L399 Hypancistrus sp.
L400 Hypancistrus sp.
Hypancistrus sp. „Unterer Xingu“ Artenkomplex
Leporacanthicus heterodon
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Biologiudesta riippumatta, Varjon Akvaariokalat -kirja mainitsee usean listalta puuttuvankin plekon kotiseuduksi Altamiran tai Belo Monten alueen Xingulla:
L 12 Ancistomus sp., kuultopleko
L 16 Oligancistrus sp., hiutaletähtipleko
L 25 Pseudacanthius sp., tulipiikkipleko
L 27 Panaque sp. "Xingu", suklaasilmäpleko
L 30 Oligancistrus sp., helmitähtipleko
L 67 Pseudancistrus sp., helmisänkipleko
Ja tuttuja nimiä on Kirahvinkin listalla:
Raitakorupleko
Aavepleko
Verkkotähtipleko
Seeprapleko
Mangopleko
Alpakkapleko
Sokkelopleko
Kuujuovapleko
Opaalipleko
Pikkuseeprapleko
Aurinkojuovapleko
Pronssipleko
Isoseeprapleko
Serpentiinipleko
Täpläseeprapleko
Pantterivampyyripleko
Tosin aivan kaikki mainitut eivät taida olla Xingulle endeemisiä. Useimmat valitettavasti ovat.
Seepraplekot käsittääkseni ovat verraten helppoja viljellä, ja aika monesta taitaa jo jonkinlainen viljelty kanta ollakin. Isommat plekot voivat olla hankalampia: vaikka ne olisivatkin kohtuullisen helppoja saada kutemaan (en tiedä ovatko), harvalla on tiloja moiseen.
L 12 Ancistomus sp., kuultopleko
L 16 Oligancistrus sp., hiutaletähtipleko
L 25 Pseudacanthius sp., tulipiikkipleko
L 27 Panaque sp. "Xingu", suklaasilmäpleko
L 30 Oligancistrus sp., helmitähtipleko
L 67 Pseudancistrus sp., helmisänkipleko
Ja tuttuja nimiä on Kirahvinkin listalla:
Kultaplekokirahvi1 kirjoitti: L014 Scobinancistrus aureatus
L015 Peckoltia vittata
L017 Hopliancistrus sp.
L020 Oligancistrus sp.
L046 Hypancistrus zebra
L047 Baryancistrus sp .
L048 Scobinancistrus sp.
L066 Hypancistrus sp.
L081 Baryancistrus sp.
L082 Ancistrini sp.
L174 Hypancistrus sp.
L177 Baryancistrus sp.
L253 Scobinancistrus sp.
L333 Hypancistrus sp.
L399 Hypancistrus sp.
L400 Hypancistrus sp.
Leporacanthicus heterodon
Raitakorupleko
Aavepleko
Verkkotähtipleko
Seeprapleko
Mangopleko
Alpakkapleko
Sokkelopleko
Kuujuovapleko
Opaalipleko
Pikkuseeprapleko
Aurinkojuovapleko
Pronssipleko
Isoseeprapleko
Serpentiinipleko
Täpläseeprapleko
Pantterivampyyripleko
Tosin aivan kaikki mainitut eivät taida olla Xingulle endeemisiä. Useimmat valitettavasti ovat.
Seepraplekot käsittääkseni ovat verraten helppoja viljellä, ja aika monesta taitaa jo jonkinlainen viljelty kanta ollakin. Isommat plekot voivat olla hankalampia: vaikka ne olisivatkin kohtuullisen helppoja saada kutemaan (en tiedä ovatko), harvalla on tiloja moiseen.
520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Valitettavasti "kehitys" ei taida jäädä tähän. http://www.zmescience.com/wp-content/up ... 1/Dams.jpg .
/jari
-
- Senior Member
- Viestit: 619
- Liittynyt: 07:20, 01.09.2009
- Akvaarioseurat: Akvaario harrastajien nettiseura (facebook), CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kuopio
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Loistavaa! Pistäkää viimeisetkin sademetsät vaan myllystä läpi, padotkaa joet ja tuhotkaa maapallo!
Chef Omituinen otus tarjoilee tänään muikkusoppaa: Alkuruuaksi 60l ja 40l merivetistelyt pääruuaksi 500l monniallas höystettynä kirjoahvenilla, jälkiruuaksi 110l paludaario ja 60l makiavetinen kutupönttö.
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Eli tehkää juuri samoin kuin suomessa on jo tehty.catfish freak kirjoitti:Loistavaa! Pistäkää viimeisetkin sademetsät vaan myllystä läpi, padotkaa joet ja tuhotkaa maapallo!
/jari
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Brasilialta lupa Belo Monten padolle
Jep. Syy siihen, että Euroopassa ei ole meneillään massiivista sukupuuttoaaltoa on yksinkertaisesti se, että täällä on ollut voimakasta ihmisvaikutusta niin kauan, että kaikki mikä on helposti hävitettävissä on jo hävitetty ja unohdettu. Tosin on muistettava, että jääkausihistoriansa vuoksi Alppien pohjoispuolinen Eurooppa on ollut jo alun perinkin luonnoltaan maapallon köyhimpiä alueita, joten ei täällä niin kamalasti ollut hävitettävääkään.JJVi kirjoitti:Eli tehkää juuri samoin kuin suomessa on jo tehty.catfish freak kirjoitti:Loistavaa! Pistäkää viimeisetkin sademetsät vaan myllystä läpi, padotkaa joet ja tuhotkaa maapallo!
Arvatkaahan, minkä verran Suomessa on jäljellä luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista metsää? Enemmän vai vähemmän kuin Madagaskarilla, missä metsien hakkuista syntyneen ympäristökatastrofin jäljet näkyvät satelliittikuvistakin?
Sinänsä ei ihmetytä, että kehitysmaat haluavat tehdä saman perässä. Onhan meillä elintasoa, rahaa, ruokaa ja valtaa aivan eri tavalla. Siinä on vain sellainen pieni ongelma, että tässä aletaan uhata "pelkän" luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös ihmisten omaa tulevaisuutta.
On kuitenkin toivoakin: katsokaapa Costa Ricaa (josta harmi kyllä ei juuri tuoda akvaariokaloja). Costa Ricassa on maan pinta-alaan nähden eniten luonnonsuojelualueita maailmassa ja maa tähtää olemaan maailman ensimmäinen kokonaan hiilineutraali valtio. Se sijoittuu kehitysmaiden kärkeen kaikilla mahdollisilla hyvinvoinnin, demokratian ja kestävän kehityksen mittareilla - ja osassa vertailuista jopa maailman kärkeen. Ja taloudellisesti sillä menee hyvin siitä huolimatta (tai sen takia), että ympäristöllekin annetaan arvoa. Ottakaa mallia.
520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!