Aloittelija kyselisi vähän

[Arachne]

Olen tässä nyt innostunut akvaarion hankkimisesta ja kysyisinkin että olisiko seuraava aloittelijalle sopiva? Ja mitä osaatte kertoa tuosta Eheim Aquaballista? 126 litrainen on siis akvaario.

Mitat:
leveys 90cm
syvyys 35cm
korkeus 40cm


Mukaan lisäksi lasit (kannet) akvaarion päälle, lamppu, vedenalainen suodatin (Eheim Aquaball), vedenlämmitin.

Sitten myös että minkälaisia / kuinka paljon kaloja suosittelisitte? Entä kasvisto?

Lapsuuden kodissa oli akvaario mutta itse en ollut siitä vastuussa, joten aikalailla ummikkona lähetään hehe

Kiitos ja kumarrus

[R_R]

Lähde tästä.
http://kalavaario.blogspot.com/2008/03/ ... sytys.html

[Arachne]

Juu, oon tosta kypsyttämisestä lukenut jo siellä sun täällä Tällä foorumilla nyt pyörinyt pari päivää lueskelemassa, mutta tuo laite- ja kalalaji tieto on vielä vähän kateissa..

[R_R]

http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 1&t=157743
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 1&t=156281
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 1&t=156375
Tässä kalajuttua ja alla suodattimesta
http://www.aqua-web.fi/forum/viewforum.php?f=27

[7330]

Ihan sopivannäköinen perusakvaariopakettihan tuo. Ja hyvän kokoinen aloittelijalle.

Eheim Aquaball huristelee yhdessä omista altaistani. Ei se kyllä parhaita näkemiäni suodattimia ole, mutta peruskalastolla hoitaa asiansa ihan hyvin. Ei ole turhan hankala avata ja puhdistaa, toisin kuin eräät kohdalle osuneet. Tuo oma altaani sen sen verran syvä ja muutenkin oudon muotoinen, että sen pohjalle kertyy lietettä reilusta ylisuodatuksesta huolimatta, mutta uskoisin Aquaballin olevan normaaliakvaariossa kelpo roskankerääjä. Biologinen teho (=bakteerien kasvupinta-ala) siinä ei kyllä ole kummoinen verrattuna esim. ulkosuodattimeen tai mattosuodattimeen, mutta nyt taidan mennä jo liikaa hifistelyn puolelle. Aquaballilla voi lähteä liikkeelle ja lisätä sille myöhemmin jonkin muun virityksen kaveriksi, jos se ei yksin tunnu riittävän.
Itsehän rakentaisin kiertovesipumpusta ja vaahtomuovimatosta mattosuodattimen, johon voisi istuttaa kasveja, mutta tee-se-itse-viritelmät eivät välttämättä ole aloittelijan suosiossa.

Sitten myös että minkälaisia / kuinka paljon kaloja suosittelisitte? Entä kasvisto?

Kalastoon vaihtoehtoja on loputtomasti. Kannattaa aloittaa selailemalla akvaariokirjoja ja nettiä ja miettimällä, minkä tyylisistä kaloista tai mistä lajeista pitää. Kaloja voi käydä tuijottelemassa livenä akvaarioliikkeissä tai, jos mahdollista, toisten akvaarioharrastajien luona. Sitten voidaan vaikka täällä foorumilla koota niistä toimivaa kalastoa. Kovin isoja kalojahan ei tuohon vajaaseen 130 litraan mahdu, ja kaikkein vaativimmat kannattaa jättää alkuun pois laskuista. Ja tietenkin lajeja yhdistäessä on otettava huomioon lämpötila- ja vesiarvovaatimukset ja mahdollisesti kalaseuraa rajoittavat luonteenpiirteet (kuten reviirillisyys tai taipumus näykkiä muita).
Silmää miellyttäviä lajeja voi haeskella esimerkiksi monnisista (Corydoras), tetroista, rasboroista (ainakin Rasbora ja Boraras), piikkisilmistä (Pangio), pienistä rihmakaloista, taistelukaloista (Betta), pienistä kirjoahvenista (mm. Apistogramma), ja selkärangattomien joukosta sukaravuista (Caridina ja Neocaridina). Paljon muutakin kyllä on, tuossa nyt vain muutama laajempi ryhmä.
Perinteinen asetelma on se, että akvaarioon hankitaan yksi tai kaksi avoveden parvea, yksi "pääkala", joka voi olla yksinäinen yksilö, pariskunta tai haaremi, ja näiden lisäksi pohjakaloja paria lajia. Tätä asetelmaa voi sitten muunnella sopivaksi katsomiinsa suuntiin. Tietenkin neuvoa voi katsoa aiemmista samankokoisten altaiden kalastokeskusteluista, joita R_R jo muutaman linkittikin. Foorumin haulla löytyy lisää tietoa oikeastaan melkein mistä tahansa, kunhan sen käytön ehtii oppia.

Kasvien valinta taas riippuu pitkälti valaistuksesta. Tuleeko tuossa akvaariopaketissa yhden vai kahden loisteputken valaisin? Yhdellä putkella kasvivalikoima on aika rajoittunut, mutta toisaalta myös lannoituksen ja mahdollisten leväongelmien kanssa pääsee helpommalla. Tällaisiin oloihin sopivia kasveja ovat esimerkiksi jaavansammal, jaavansaniainen, afrikansaniainen, keihäslehdet, vallisneria, melalehdet, eräät vesimiekat, intianvesitähdikki ja karvalehti. Myös kelluskasvit pärjäävät vähemmälläkin valaistuksella, koska ne ovat pinnalla lähimpänä valaisinta. Kahden loisteputken valaisimella pärjäävät useimmat muutkin vesikasvit aivan vaativimpia lukuunottamatta. Yleensä punertavalehtiset kasvit ovat valon suhteen vaativampia kuin kokovihreät.
Oli valaisin kumpi hyvänsä, sen sisään kannattaa hankkia heijastin. Lampun sisäpinta kun on useimmiten himmeän harmaata metallia, joka imee itseensä huomattavan osan valosta. Heijastin parantaa valotehoa reilusti. Valmiita heijastimia myydään joskus akvaarioliikkeissä ja rautakaupoissa, mutta sellaiset voi myös askarrella helposti itse alumiinifoliota teippaamalla.
Kaikki muu kasvillisuuteen liittyen on makuasiaa. Jotkut tykkäävät siitä, että allas on täyteen kasvanut ryteikkö, toiset taas siististi harvennetusta puutarhasta. Jotkut hamstraavat niin paljon kasvilajeja kuin käsiinsä saavat, toiset tyytyvät muutamaan tarkoin harkittuun. Innokkaimmat istuttavat huonekasvejakin vesiviljelyyn akvaarioon, niin että juuret ovat kiinni vaikkapa mattosuodattimen vaahtomuovissa tai altaaseen upotetuissa koreissa ja lehdet ilmassa. Omista altaistanikin pursuaa onnenbambua ja kultaköynnöstä.

[Arachne]

Huh, kiitoksia tyhjentävästä vastauksesta 7330! Meinasin ensin aloittaa oikein pienellä mutta ilmeisesti nuo ovat oikeestaan vaikeampia Ja kuitenkin haluaisin vähän enemmän kaloja kun pari..
Taistelukaloista tykkään henk. koht. ja lueskelinkin tuolla ettei ne sovi ihan kaikkien tetrojen kanssa, kaippa ne osaavat eläinkaupassa sitten jotain vähän neuvoa? Tarkoitus olisi huomenna mennä vähän katselemaan ja kyselemään, ainahan noita kaloja on ihastellu mutta mitään niistä en kyllä tiedä
Kiitos taas

[Satsuma]

Tässä toinen aloittelija, hei.

Kannattaa kysellä sitten useammasta paikasta jos jotain harkitsee ostavansa jos ei ihan tiedä mitä on etsimässä. Itseäni on ainakin huijattu aika ikävästi akvaarioliikkeessä tai muuten johdettu harhaan. Heidän neuvoihinsa ei siis kannata luottaa ihan täysin.

[7330]

Huh, kiitoksia tyhjentävästä vastauksesta 7330! Meinasin ensin aloittaa oikein pienellä mutta ilmeisesti nuo ovat oikeestaan vaikeampia Ja kuitenkin haluaisin vähän enemmän kaloja kun pari..
Taistelukaloista tykkään henk. koht. ja lueskelinkin tuolla ettei ne sovi ihan kaikkien tetrojen kanssa, kaippa ne osaavat eläinkaupassa sitten jotain vähän neuvoa? Tarkoitus olisi huomenna mennä vähän katselemaan ja kyselemään, ainahan noita kaloja on ihastellu mutta mitään niistä en kyllä tiedä
Kiitos taas

Hyvä jos oli apua.
Hyvin pieni allas tosiaan tuntuu antavan huonommin anteeksi hoitovirheitä. Ja lisäksi tietenkin kalavalikoima on paljon pienempi. Vielä enemmän se kutistuu taistelukalan kanssa, koska aivan pienimmät kalalajit (joita suuri osa pienenpieniin altaisiin sopivista luonnollisesti on) sopivat mukavasti taistelukalan suuhun.

Taistelukalat tosiaan eivät sovi hyvin pienten lajien kanssa. Muita rajoittavia tekijöitä ovat niiden vaatima lämmin vesi (26-30 C), jota viileän veden lajit eivät tahdo sietää, ja isot evät, jotka estävät näykkimiseen taipuvaiset kumppanit. Ja toki myös se, että taistelukalat suosivat hitaasti virtaavaa, jopa lähes seisovaa vettä. Nopeasti virtaavien koskien kalat, vaikkapa imunuoliaiset ja seeprakalat, eivät taas sellaisessa viihdy.
Eihän se tietenkään tarkoita, etteikö taistelukalankin kanssa lajivaihtoehtoja olisi tarpeeksi saamaan pään pyörälle.

Perinteinen ja taatusti näyttävä taistelukalan tetratoveri on kardinaalitetra. Käytännöllisesti katsoen kaikki akvaarioliikkeiden perusvalikoimaan kuuluvat pienet tetrat kuitenkin sopivat, kenties poikkeuksena neontetra, joka monen lähteen mukaan viihtyy viileämmässä. Pieniä ja kauniita parvikaloja löytyy myös esimerkiksi hammaskarpeista (villimiljoonakala ja hohtomiljoonakala), särkikaloista (pieniä barbeja ja rasboroita, tosin aivan pienimmät Boraras-lajit ovat suupaloja), sateenkaarikaloista (viirikirjokala, suosinisilmä, kenties pilkkusinisilmä) ja niin edelleen.

Riippuu toki, missä eläinkaupassa asioit, mutta monessa paikassa kannattaa neuvoihin suhtautua aika kriittisesti. Osa myyjistä ei vain pysty perehtymään kaikkiin myymiinsä eläimiin, jos liike myy kaikkea hevostarvikkeista rapuihin, ja toisilla taas on asiantuntemus jäänyt jonnekin 80-luvun alun näkemyksiin. Toki myös todella hyviä myyjiä on.

[Arachne]

Olinpa juuri tulossa kans kirjottelemaan taas

Nyt olisi ajatus että ottaisin 1 taistelukoiraan ja 2-3 naarasta, kardinaaliparven (tuntuu olevan aika yleisesti hyväksytty kaveri taistolle) mutta mitäs pohjalle keksitään? 126L partamonnille liian pieni?

Niin ja kuinka monen yksilön tetra parvi saisi olla?

--------------------------------

Laitoin tämän tuonne yleiseen keskusteluun mutta kukaan ei vissiin huomannut vanhan ketjun uutta kysymystä, eli laitetaan tänne myös

Olisi kanssa jalusta kysymys, laitetaan tänne samaan Eli meille olisi akvan mukana tulossa kuvanlaiset 'jalat' mutta aika hurjan näköinen systeemihän tuo on. Kuinka tuonlaiset yleensä kestää mitään? On kyllä ihan asiaan tarkoitetut mutta..

Meillä olisi akvan kokoinen lipastosysteemi joka kestää vaikka 200kg (isä ja mies yhtäaikaa sillä seissyt ja herrojen yhteispaino n.240kg )

Akva siis 126 litrainen..

http://www.aijaa.com/v.php?i=4738023.jpg

[nepis76]

Tuo on ihan yleisesti käytetty alumiinijalusta, liikkeissäkin noita on korkeita torneja tehty samalla periaatteella. Tuohon kyllä vois lisätä levyn jalustan ja akvaarion väliin sekä solumuovin/styroksilevyn. Näin siihen pohjalasiin ei kohdistu niin suurta painetta.

[Arachne]

Ahh selvä Vähän vaan epäilytti tuo ulkonäkö, huteran näkönen hommeli. Kiitoksia!

[009]

Tuossa kuvan altaassa pohjalasi ei kanna mitenkään painoa.
Kaikki kanto tulee kehyksien varaan, sillä pohjalasi on n. 5mm korkeammalla kuin kehyksen alapinta.

[7330]

Nyt olisi ajatus että ottaisin 1 taistelukoiraan ja 2-3 naarasta, kardinaaliparven (tuntuu olevan aika yleisesti hyväksytty kaveri taistolle) mutta mitäs pohjalle keksitään? 126L partamonnille liian pieni?

Niin ja kuinka monen yksilön tetra parvi saisi olla?

Toimii hyvin. Tosin taistelukalojen kanssa sellainen varaus, että jos niitä on samassa altaassa useampi kuin yksi, tarvitaan käytännössä myös vara-allas, johon siirtää tarvittaessa osapuolia jäähylle. Noilla taistelukaloilla kun tahtoo rakkauselämä olla vähän riitaisaa. Kaikki yksilöt eivät tule keskenään toimeen lainkaan, ja yhteiselon toimiessakin saatetaan ajoittain tarvita erottelua. Jos pienen lisäaltaan hankkiminen ei onnistu, kannattaa joko ottaa pelkkä taistokoiras tai valita jokin kiltimpi laji. Labyrinttikaloissa kyllä on pieniä, värikkäitä haaremikaloja valikoitavaksi asti.

Partamonnille mielestäni tuo allas on ihan riittävä, jos et satu ihan jättimäistä yksilöä saamaan (niiden aikuiskoossa on melkoista yksilöllistä vaihtelua). Alle 15-senttinen yksilö menee mielestäni ihan hyvin. Partamonnin sijaan voit tietenkin harkita muutakin: esimerkiksi katinkultamonnit, noitamonnit tai nuolimonnit sopisivat pienenä porukkana leväpartioksi. Partamonneille läheistä sukua olevista puuplekoista ja koruplekoistakin löytyy kivoja pieniä lajeja.
Partamonnin lisäksi voit harkita muutakin pohjakalaa. Esimerkiksi piikkisilmiä, jos niistä pidät, voisi mennä vaikka kymmenkunta yksilöä, tai vastaava määrä jotakin lämpimässä vedessä viihtyvää monnista.

Kardinaalitetra on tosiaan hyvä perusvalinta. En ole kuullut kuin yhdestä tapauksesta, joss kardinaalit olisivat näykkineet taistelukalan eviä. Siihen nähden, kuinka paljon niitä pidetään yhdessä, prosentti on todella pieni. Kardinaalitetroja voisi sopia vaikka 20-25 kappaletta.

[Arachne]

009: Eli.. tarviiko lasi jotain lisätukea vai ei? *ihan pihalla*

7330: Kyllä onnistuu vara-altaan hommaus, ei nuo pienemmät nyt niin hintavia ole Kiitos taas vastauksista ja ideoista! Huomenna saamme hakea akvan, mikähän sora/hiekka olisi sitten parasta esim. partamonnille tai muille monneille/'pohjaolioille'? Jostakin käsitin että hienompi hiekka olisi parempi kuni sora mutta on nyt tullut luettua infoa 4 päivää putkeen niin alkaa mennä jotkin asiat sekasin

[nepis76]

Kyllä mä laittaisin siihen väliin vanerilevyn ja soulumuovin/styroksin. Kun lasin päällähän ne hiekat ja muu sisusta siinä on. Vaikka siinä on ne kehykset ja akvaario on jalustan päällä, niin pohjalasi on ihan ilman tukea. Vanerilla ja solumuovilla/styroksilla saa tuettua sitä pohjalasiakin.

[7330]

Ja hieno hiekka on tosiaan pohjakalojen kannalta käytännössä paras ratkaisu. Partamonnihan menee missä vaan, mutta useimmat muut pohjakalat vaativat tai ainakin toivovat sen hienohiekkaisen pohjan. Ja onhan se myös vaivattomampi hoitaa (ainakin omat hiekkapohjani sopivalla tonkivalla kotilokannalla ovat lähes huoltovapaita). Hiekkaahan saa akvaarioliikkeen lisäksi myös hiekkakuopalta (maanomistajan luvalla) tai rautakaupasta (puhallushiekan tai hiekkapuhallusaineen nimellä).

[Arachne]

Mies on sopivasti puuhommissa töissä, siellä on vaneeria jos jonkinlaista Täytyy laittaa!