K.S kirjoitti:
Mutta olen edelleen sitä mieltä että eläinten kustannuksella ei saa leikkiä millään tavalla.
Tässäpä tämä on hyvin kiteytettynä. Toiset onnistuu sitten tässä paremmin kun toiset. Jotkut epäonnistuvat tyhmyyttään, toiset laiskuuttaan, eräät siitä syystä että kuvittevat tietävänsä enemmän kuin tietävät. Joskus valitettavasti on mukana myös puhtaasti hunoa tuuria. Kyllä ainakin minä henkilökohtaisesti soimaan itseäni hyvin raskaasti jos tiedän omalla typeryydelläni/ajattelemattomuudella tms. aiheuttaneeni jonkun kalan kuoleman, varsinkin luonnostapyydettyjen. Kukaan ei ole täydellinen, mutta virheistä pitää oppia.
Lisääntyminen hyvinvoinnin mittana on minusta vähintäänkin kyseenalainen. Tarkoitetaanko lisääntymisellä poikasten kehittymistä aikuisiksi saakka, vai vaan hyvää yritystä (kutu)?
Merialtaissa on hyvin usein kaloja yksittäisinä, lieneekö syynä halu ottaa yksi useampaa lajia, vai se etteivät ko. kalat luonnossa 'hengaile' kimpassa, vaan hoitavat 'hommat' ja sen jälkeen toisen namaa ei katsota hyvällä? Meillä, kuten varmaan monilla muillakin vuokkokalat kutevat säännöllisesti, mutta valitettavasti poikasilla ei ole akvaario-olosuhteissa minkäänlaisia selviytymismahdollisuuksia ilman intensiivistä 24/7 hoitoa erillisessä altaassa. Pelkästään poikasten ruokinta on aivaan eri luokkan operaatio kuin 'onnellisten oskarinpoikasten'. Tarvitaan planktonreaktori josta syötetään rotifera-viljelmää joita siivilöidään ruoaksi ja myöhemmin myös artemiaviljelmät. Kasvatuksen täytyy laittaa aikaa ja rahaa ja valitettavasti suomesa markkinat ovat niin pienet että lopulta kaloja ei saa eteenpäin vaikka ilmaiseksi antaisi. Isoissa keskieurooppalaisissa tukuissa kasvatetaan esim. 'nemokaloja' isoille markkinoille.
Itseäni kiinostaisi kovasti puhdistajarapujen kasvatus. Kerran olen saanut poikaset 2 päivän ikäiseksi, mutta valitettavasti ruokatiheys on nykyisessä systeemissä auttamatta liian pieni. Uusi systeemi on haaveissa joskus tulevaisuudessa, mutta se taas vaatii tilaa, rahaa ja valtavasti aikaa.
Kutua/munia siis puuhastellaan monessakin merialtaissa parhaillaan, mespiliasiilit tupruttelevat altaaseen 'lemmennesteitään', rapuset löyhyttelevät mahansa alla piilossa olevia munia, vuokkokalaparit hoitavat ja puolustavat tunnollisesti kivenpinnassa vuokon alla piilossa olevaa jälkikasvuaan, Banggaiurokset pitävät nälkäkuoleman uhalla rakkaita pienokaisiaan suussaan piilossa maailman pahuudelta ja jollain onnekkaalla jopa korallit aloittaivat yön pimeydessä salaisena hetkenä lisääntymisrituaalinsa ja pölläyttävät pikku 'munasensa' virran vietäväksi.... Eli ei riutta-altaissa ainakaa selibaattia vietetä
