Minäkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsia pitää komentaa tuollaisesta lasien naputtelusta oli ne sitten omia tai vieraita. Jos lapsi alkaa asiallisesta komentamisesta itkemään niin hänelle voi sitten rauhoittavasti kertoa, ettei ole mitään hätää eikä syytä itkeä, pitää vain muistaa ettei naputtele laseja enää.
Meillä on omat lapset joskus vuoden kieppeillä alkaaneet kokeilla tuota altaiden mätkimistä ja heti ensimmäisestä kerrasta olen napakasti kieltänyt. Jo silloin vuoden iässä lapsi oppi, ettei altaaseen saa koskea. Siihen riitti napakka "ei" ja tuima tuijotus.
Myöhemmin lapset ovat pari kertaa kokeilleet onko sama sääntö vielä voimassa... Joskus meidän lapset meinaa provosoitua lätkimään jos jonkun vieraan lapset läpsii allasta vaikka yleensä tuo vanhempi huutaa äkkiä minut paikalle torumaan vierasta.
Meillä ei ole vieraiden lapsia ikinä kovin tarvinnut komentaakaan tuosta kalojen kiusaamisesta. Yleensä riittää kun sanoo kerran. Yksi poikkeus löytyy, enoni nuorempi poika (7 vuotias). Hän istuu aina nojatuolissa ison altaan vieressä ja odottaa, että kalat tulee katsomaan häntä ja sitten lätkäsee allasta, sama toistuu niin monta kertaa kunnes tilanne huomataan ja häntä komennetaan.
Jos kalat eivät ole vielä tulleet lasin viereen katsomaan niin poika repii odotellessaan nojatuolin käsinojan rottinkeja... Viime vierailulla meillä oli jo uusikin lemmikki, pupu. Sitäkin se alkoi kiusaamaan.. Itse en huomannut sitäkään, mutta mieheni sanoi, että poika tökki pupua heinillä kylkiin.

Onneksi enoni käy poikineen kylässä vain kaksi kertaa vuodessa eli molempien lapsiemme syntymäpäivillä.
Itse en ole kertaakaan päässyt komentamaan poikaa, kun minulla on aina niin kiire syntymäpäivätarjoilujen kanssa, mutta onneksi isäntä on nykyään tosi tarkkana sen pojan kanssa. Aikaisemmin mieheni ei uskaltanut komentaa poikaa, mutta minä pidin hänelle saarnan kun hän kertoi ensimmäisen kerran vasta vierailun jälkeen nähneensä pojan kiusaavan kaloja. Sanoin, että hänen pitää komentaa poikaa, että tämä on meidän koti ja täällä on meidän säännöt joita kaikkien vieraiden tulee kunnioittaa. Jos joku loukkaantuu siitä, että hänen lasta komennetaan asiallisesti ihan syystä niin ongelma on tämän ihmisen omassa päässä eikä siitä tarvitse itselleen ottaa paineita. Onneksi kukaan meidän tuttavista ei ole vetänyt herneitä nenään vaan on itsekin ruvennut komentamaan lapsiaan.
Seuraavan vierailun jälkeen mieheni sitten kertoi hyvin tyytyväisen näköisenä, että poika aloitti taas sen kalojen kiusaamisen ja hän oli komentanut sitä pariinkin otteeseen. Poika kuulemma teki vielä niin, että odotti sitten siihen asti kunnes luuli, ettei mieheni huomaa ja aloitti sitten uudestaan...
"Se on makuasia" Sanoi mäyrä, kun muniaan nuoli.