Minulle tämäkin fisu tuli käytetyn akvaarion mukana ja tällä hetkellä se on karanteenissa. Kaveri on kyllä ihan vekkulin näköinen möllöttäessään hienoon hiekkaan hautautuneena niin, että vain silmät näkyy...
Kärsänuoliaisen hoito
Valvoja: Moderaattorit
-
skare
- Advanced Member

- Viestit: 1784
- Liittynyt: 13:26, 08.10.2001
- Akvaarioseurat: Tampereen Akvaarioseura ry
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pirkkala / TAS
Kärsänuoliaisen hoito
Osaako joku kertoa kärsänuoliaisesta omakohtaisia kokemuksia tai neuvoa sen hoidossa? Yritin etsiä tietoa Googlella mutta aika heikossa oli informaatio (ainakaan englanniksi ei löytynyt mitään).
Minulle tämäkin fisu tuli käytetyn akvaarion mukana ja tällä hetkellä se on karanteenissa. Kaveri on kyllä ihan vekkulin näköinen möllöttäessään hienoon hiekkaan hautautuneena niin, että vain silmät näkyy...
Minulle tämäkin fisu tuli käytetyn akvaarion mukana ja tällä hetkellä se on karanteenissa. Kaveri on kyllä ihan vekkulin näköinen möllöttäessään hienoon hiekkaan hautautuneena niin, että vain silmät näkyy...
Eikö nimellä Acantopsis todellakaan löytynyt mitään hoito-ohjeita (ei edes vääriä, joita netti on tulvillaan!)?
Kärsänuoliaisesta käytetään tavallisesti tieteellistä nimeä Acantopsis choirorhynchos. Lajia ei kuitenkaan ole juuri koskaan määritetty ja viisainta onkin tyytyä vain nimeen Acantopsis sp.
Lajista riippuen koko voi yltää 20 senttiin. Siispä mielellään 150-200 litran akvaario. Kärsänuoliainen on muita kaloja kohtaan rauhallinen, mutta aika säikky veijari. Sitä ei kannattaisi pitää isojen ja nopealiikkeisten kalojen kanssa.
Kärsän akvaariossa tulisi olla mahdollisimman hienoa hiekkaa, johon se mielellään hautautuu. Lämpötilan suhteen se ei ole kovin tarkka, vaihteluväliksi riittää 22-28 astetta. Kotoisin se on pehmeästä ja happamasta vedestä, mutta sietää muunlaistakin vettä, kunhan aivan erikoisekstreemit olosuhteet jätetään pois.
Kärsät eivät osaa hakeaa ruokaansa välivedestä, pinnasta puhumattakaan. Ruoan täytyy painua hiekan pinnalle. Luonnollisinta ravintoa ovat surviaistoukat, madot ja hyönteistoukat, mutta kyllä erilaiset tabletit ja hiutaleekin kelpaavat.
Kärsänuoliaisesta käytetään tavallisesti tieteellistä nimeä Acantopsis choirorhynchos. Lajia ei kuitenkaan ole juuri koskaan määritetty ja viisainta onkin tyytyä vain nimeen Acantopsis sp.
Lajista riippuen koko voi yltää 20 senttiin. Siispä mielellään 150-200 litran akvaario. Kärsänuoliainen on muita kaloja kohtaan rauhallinen, mutta aika säikky veijari. Sitä ei kannattaisi pitää isojen ja nopealiikkeisten kalojen kanssa.
Kärsän akvaariossa tulisi olla mahdollisimman hienoa hiekkaa, johon se mielellään hautautuu. Lämpötilan suhteen se ei ole kovin tarkka, vaihteluväliksi riittää 22-28 astetta. Kotoisin se on pehmeästä ja happamasta vedestä, mutta sietää muunlaistakin vettä, kunhan aivan erikoisekstreemit olosuhteet jätetään pois.
Kärsät eivät osaa hakeaa ruokaansa välivedestä, pinnasta puhumattakaan. Ruoan täytyy painua hiekan pinnalle. Luonnollisinta ravintoa ovat surviaistoukat, madot ja hyönteistoukat, mutta kyllä erilaiset tabletit ja hiutaleekin kelpaavat.
-
suuri
- Starting Member

- Viestit: 21
- Liittynyt: 21:17, 04.06.2007
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kirkkonummi/Oulu
Re: Kärsänuoliaisen hoito
Olen itse suunnittelemassa aasia-biotooppia pitkälle tulevaisuuteen. Aion rakentaa altaan olosuhteet kärsänuoliaisen (Acantopsis choirorhynchos) vaatimusten ympärille. Laji on kotoisin Aasiasta, tarkemmin sanottuna Borneosta, Burmasta, Jaavalta, Sumatralta, Malaysiasta ja Vietnamista. Aikuiskoko on 20-30 cm, allaskoko 300 litraa (parvelle ilmeisesti enemmän? Kuinka paljon enemmän?). Lämpötila 22-28 celsiusta, pH 6-7, kovuus 6-12dH.
Sisustukseksi paljon hienoa hiekkaa, pintakasveja ja matalia kasveja.
Itse olen ihastunut rasboriin (erityisesti hehkurasboriin), mutta onnistuuko yhdistäminen? Ilmeisesti kärsänuoliainen tulee virtaavista vesistä, kun taas rasborat enimmäkseen hiljaisemmasta virtauksesta. En haluaisi minkään altaani lajin olevan sietoalueensa reunalla, esimerkiksi vääränlaisessa vedessä. Ajatus suuresta määrästä pieniä parvikaloja kuitenkin kiehtoo, joten muutkin ehdotukset ovat tervetulleita.
Seuraava kysymys on levänsyöjä tai useampi. Myös kotilot (myös ns. roskakotilot), katkaravut ja muut selkärangattomat kiinnostavat. Muu mahdollinen kalasto on aika hakusessa, tietysti joku keskikokoinen, näyttävä kalapari olisi upea.
Haluaisin myös tiheän, mahdollisesti pintaan yltävän, kasvipuskan jollekin alueelle, luultavasti istutettuna isoon kukkaruukkuun (minulla on neliskanttisia, korkeahkoja parvekkeelle tarkoitettuja ruukkuja). Olen miettinyt soraa kukkaruukun sisälle, joka mahdollistaa tuoda suuremman lajimäärän kasveja altaaseen (ja on bakteeritoiminnankin kannalta hyvä idea). Onko tälle jotain estettä (onko sora väistämättä kaikkialla kärsien hakattua aikansa päätänsä kiviin)? Ja pintakasviehdotukset taas käyvät.
Laitan viestini tähän ketjuun, koska ennen kaikkea kaipaan omakohtaisia kokemuksia kärsänuoliaisen hoidosta ja miten se pärjää (ts näkyy) muiden allaskumppanien kanssa. Altaani suunnittelu on edelleen hyvin alkuvaiheissa, mutta allas alkaa realisoitua vasta aikaisintaan reilun vuoden päästä. Jatkan altaani suunnittelua ja tiedon keruuta kaikkia mahdollisia väyliä käyttäen, kirjavinkit ovat kivoja. Hyvää syksyä kaikille aw:ssä.
Sisustukseksi paljon hienoa hiekkaa, pintakasveja ja matalia kasveja.
Itse olen ihastunut rasboriin (erityisesti hehkurasboriin), mutta onnistuuko yhdistäminen? Ilmeisesti kärsänuoliainen tulee virtaavista vesistä, kun taas rasborat enimmäkseen hiljaisemmasta virtauksesta. En haluaisi minkään altaani lajin olevan sietoalueensa reunalla, esimerkiksi vääränlaisessa vedessä. Ajatus suuresta määrästä pieniä parvikaloja kuitenkin kiehtoo, joten muutkin ehdotukset ovat tervetulleita.
Seuraava kysymys on levänsyöjä tai useampi. Myös kotilot (myös ns. roskakotilot), katkaravut ja muut selkärangattomat kiinnostavat. Muu mahdollinen kalasto on aika hakusessa, tietysti joku keskikokoinen, näyttävä kalapari olisi upea.
Haluaisin myös tiheän, mahdollisesti pintaan yltävän, kasvipuskan jollekin alueelle, luultavasti istutettuna isoon kukkaruukkuun (minulla on neliskanttisia, korkeahkoja parvekkeelle tarkoitettuja ruukkuja). Olen miettinyt soraa kukkaruukun sisälle, joka mahdollistaa tuoda suuremman lajimäärän kasveja altaaseen (ja on bakteeritoiminnankin kannalta hyvä idea). Onko tälle jotain estettä (onko sora väistämättä kaikkialla kärsien hakattua aikansa päätänsä kiviin)? Ja pintakasviehdotukset taas käyvät.
Laitan viestini tähän ketjuun, koska ennen kaikkea kaipaan omakohtaisia kokemuksia kärsänuoliaisen hoidosta ja miten se pärjää (ts näkyy) muiden allaskumppanien kanssa. Altaani suunnittelu on edelleen hyvin alkuvaiheissa, mutta allas alkaa realisoitua vasta aikaisintaan reilun vuoden päästä. Jatkan altaani suunnittelua ja tiedon keruuta kaikkia mahdollisia väyliä käyttäen, kirjavinkit ovat kivoja. Hyvää syksyä kaikille aw:ssä.
whii!
Re: Kärsänuoliaisen hoito
Kyllä noita kärsiä mahtuu tuohon 300 litraan jo melkoinen sakki, sillä vaikka kaloille tulee pituutta kohtuullisesti (tuskin kuitenkaan 30cm) ovat kalat matalia ja solakoita. Kaikki ruoka on kelvannut mitä niille olen tarjonnut ja muutenkin hoito erittäin helppoa. Eivät mielestäni mitenkään kovin arkoja. Suosittelen lämpimästi, symppisotuksia.
Jos suunnittelet allasta nimenomaan kärsisten ehdoilla, kannattaa panostaa altaan pohjapinta-alaan esim. 120*70 tai 150*60 ja korkeudeksi altaalle riittää 30-40cm.
Jos suunnittelet allasta nimenomaan kärsisten ehdoilla, kannattaa panostaa altaan pohjapinta-alaan esim. 120*70 tai 150*60 ja korkeudeksi altaalle riittää 30-40cm.
Suolaista, mutta niin makeaa...
Re: Kärsänuoliaisen hoito
Jotain kyllä löytyy.
http://www.loaches.com/species-index/ac ... oactinotos" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.loaches.com/species-index/ac ... rorhynchus" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.loaches.com/species-index/ac ... oactinotos" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.loaches.com/species-index/ac ... rorhynchus" onclick="window.open(this.href);return false;
"A day without sunshine is like, you know, night."
-
suuri
- Starting Member

- Viestit: 21
- Liittynyt: 21:17, 04.06.2007
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kirkkonummi/Oulu
Re: Kärsänuoliaisen hoito
Kiitos jamna linkeistä ja Jacke: itse en ollut edes tajunnut ajatella altaan muotoa!
whii!
-
juwel180vape
- Junior Member

- Viestit: 113
- Liittynyt: 18:19, 11.02.2009
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Varkaus
- Viesti:
Re: Kärsänuoliaisen hoito
Meillä on 2kpl kärsänuoliaisia jotka tulivat akvan mukana. Olemme nähneet ne ainoastaan kerran 1.5vko aikana mitä akvan olemme omistaneet! Toinen on about 17cm ja toinen puolet siitä vaik ovat samanikäisiä?
Ne eivät tule näkyviin hiekasta edes yöllä? Olen seurannut joka yö tilannetta satunnaisesti 01-06 aikana ilman tulosta
Mikä näissä nyt mättää kun olis ihan kiva nähdä niitä et onko ne edes elossa enää
Pelkääkö ne jotain esim. sulkaripsomonnia(lahjoitamme sen uuteen kotiin a.s.a.p.).....voisko niitä saada jotenkin houkuteltua näkyviin tai jotain?
Ne eivät tule näkyviin hiekasta edes yöllä? Olen seurannut joka yö tilannetta satunnaisesti 01-06 aikana ilman tulosta
Mikä näissä nyt mättää kun olis ihan kiva nähdä niitä et onko ne edes elossa enää
Pelkääkö ne jotain esim. sulkaripsomonnia(lahjoitamme sen uuteen kotiin a.s.a.p.).....voisko niitä saada jotenkin houkuteltua näkyviin tai jotain?
240l Akva
Atman At-3338
Feirplast CO2 classic
Atman At-3338
Feirplast CO2 classic
Re: Kärsänuoliaisen hoito
Odota vielä hetki. Nuoliaisilla voi kestää kauemmin tottua uuteen. Esim omilla kahdella Sisturalla meni yli puolivuotta että alkasi näkymään enemmän. Monesti luulin että olivat kuolleet mutta nyt molempia näkee. Joten odotus palkitsee, toivon mukaan.
"A day without sunshine is like, you know, night."
Re: Kärsänuoliaisen hoito
Kyllä tuo sulkaripsari voi niitä himpun pelottaa. Itse olen huomannut, että ovat porukassa huomattavasti rohkeampia, kuin yksin tai kaksin pidettynä.
Suolaista, mutta niin makeaa...
-
juwel180vape
- Junior Member

- Viestit: 113
- Liittynyt: 18:19, 11.02.2009
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Varkaus
- Viesti:
Re: Kärsänuoliaisen hoito
Mamma ei ole erityisen ihastunut ko. kaloihin joten voi olla ettei hommata lisää(edes tilanteen korjaamiseksi) piilossa elläviä kalojaJacke kirjoitti:Kyllä tuo sulkaripsari voi niitä himpun pelottaa. Itse olen huomannut, että ovat porukassa huomattavasti rohkeampia, kuin yksin tai kaksin pidettynä.
Varmaan jos oleskelisivat enemmän näkyvillä tilanne toinen...
240l Akva
Atman At-3338
Feirplast CO2 classic
Atman At-3338
Feirplast CO2 classic
-
Mabo
- Advanced Member

- Viestit: 1120
- Liittynyt: 15:28, 21.03.2007
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Kärsänuoliaisen hoito
Meillä kärsänuoliaiset kotiutuivat n. kuukauden olonsa jälkeen. Nyt näkyvät jatkuvasti, eivätkä kaivaudu hiekkaankaan. Kärsivällisyyttä vaan, kyllä ne siitä rohkaistuvat, kunhan tuntevat olonsa turvalliseksi.
Tsekkaa Ciklidistien uudistuneet nettisivut!
www.ciklidistit.fi
www.ciklidistit.fi
-
juwel180vape
- Junior Member

- Viestit: 113
- Liittynyt: 18:19, 11.02.2009
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Varkaus
- Viesti:
Re: Kärsänuoliaisen hoito
Eilen näkyi isompi kärsänuoliainen pitkästä aikaa...tosin vilaukselta vaan ja sukelsi takas hiekkaan..
On meinaa todella säikkyjä!
On meinaa todella säikkyjä!
240l Akva
Atman At-3338
Feirplast CO2 classic
Atman At-3338
Feirplast CO2 classic

