Perhoskirjoahvenen poikaset

[SatuV]

Hei kaikille,

Olen hankkinut perhoskirjoahven pariskunnan. Tuntuvat viihtyvän hyvin akvaariossani sekä keskenään, koska vain viikko kotiutumisen jälkeen naaras laski munat kannon päälle ja nyt on koiras valppaana vahtina paikan päällä! Naaras-raukalla ei ole asiaa lähellekään munia .

Olisiko jollakin hyviä käytännön vinkkejä juuri kuoriutuneiden poikasten ruokinnasta? Vasta kuoriutuneet poikasethan ovat kaiketi suuressa vaarassa tulla syödyksi, mutta optimistina pitää yrittää kuitenkin parhaansa ainakin ruuan suhteen.

Kiitos etukäteen mahdollisista vastauksista .

[Nappinen]

Hei,

Lainaan tätä vanhaa otsikkoa, koska samaa asiaa koskee. Perhoskirjoahvenet kutivat jälleen(3 viikkoa altaaseen pääsyn jälkeen) seuralaan ja tällä kertaa tuolla näkyy nyt poikasiakin. En aiemmin oikein uskonut tälläista tapahtuvan(eihän meidän perheessä... eihän).

Kalojen poikasten hoito on vain hakusessa, joten kysymyksiä on jonkin verran. Tuskin näitä onnistun kasvattamaan aikuisiksi, mutta ties jos tämä tulee ahvenparille tavaksi.

1. Koska poikaset pitäisi kalastella poikasaltaaseen(minkä ikäisinä/kokoisina)?
2. Ja millä ihmeellä nuo poikaset saisi parhaiten haavittua? Ainakin nyt näyttävät liian pieniltä haavittaviksi.
3. Ruokinta? Onko valmiita poikasruokia, sillä emäntä ei kyllä suostu katselemaan viljelmiä nurkissamme.
4. Vai tulisiko poikaset jättää oman onnensa nojaan. Tuntuu vain kovin kutuherkältä tuo ahvenpariskunta.

[cichlid]

Onnea perheenlisäyksestä! Perhoskirjoahven taitaa olla sinä mielessä hyvä kudetettava, että poikasilla on kysyntää ja taitavat mielellään liikkeisiinkin ottaa niitä vastaan. Tulisuun poikaset ovat ainoita kalanpoikasia, jotka kasvatin luovutettavaksi asti. Siinä vaiheessa kun poikaset alkoivat karkailla vanhempiensa silmistä niin, etteivät olleet enää hallittavissa, kauhoin poikaset kahvimukilla poikasaltaaseen. Ensimmäisenä ruokana käytin JBL:n nestemäistä NobilFluidia, jota nousin yölläkin poikasille antamaan ettei vaan tule liian pitkä ruokintatauko. Erinomaisesti poikaset kasvoivat tällä sapuskalla. Muutaman päivän ehdin käyttä kalanpoikashiutaleita ennen kuin siirryin ihan tavallisiin, hienonnettuihin hiutaleisiin. Yhtään kuollutta poikasta en nähnyt missään vaiheessa, jotain 120 kpl poikasia oli yhteensä.

[f_isu]

Huomenta!

Lainailen Nappisen tavoin vanhaa ketjua, eli itselläni on nuori perhoskirjoahvenpariskunta. Nämä ovat saaneet aikaiseksi jo tehtyä kaksi kutua tuonne kiekkolaan. Poikaset ovat selvinneet uintivaiheeseen, mutta sitten kadonneet/kuolleet.

Ensimmäisen poikassatsin noukin (ilmastinletkulla imutin saaviin) innoissani 40-litraiseen poikasaltaaseen ja jätin vanhemmat kiekkolaan, tuloksena kuolleet poikaset.

Toisella kerralla päätin, että annan vanhempien hoitaa hommansa, tuloksena: poikaset katosivat (parempiin suihin?).

NYT on menossa kolmaspoikue. Reilu viikko sitten noukin vanhemmat poikasaltaaseen ja tiistaina siellä komeilikin kutu. Torstaina kutu oli kuoriutunut ja siirretty lumpeen lehdeltä kuoppaan (pieni syvennys hiekassa). Nyt odottelen kovasti, että lapsoset lähtevät uimaan, mutta entäs sitten?

1. Koska vanhemmat tulee ottaa pois altaasta?
2. Minulla on poikasruokia (kuivattua ja nestemäistä artemiaa), minkä ikäisinä poikaset osaavat/voivat niitä syödä?
3. Onko vanhemmilla muuta kuin turvaa antava merkitys?

Neuvot ja niksit nyt kehiin, kuinka saan kasvatettua perhoslauman, kiitos!

[f_isu]

Kuten jo aamulla kirjoitin, odottelin tänään poikasten lähtevän uimaan, no lähtihän ne: KUVA (epätarkka joo, mutta antaa kuvaa poikasten määrästä).

[f_isu]

Höpöttelenpä tässä nyt sitten itsekseni. Poikaset näyttävät vielä olevan tallessa ja vanhemmat kovasti niitä yrittävät paimentaa ottamalla harhateille joutuneen poikasen suuhun ja kuljettamalla se takaisin muiden luo.

Välillä tenavat ovat tiiviissä parvessa, välillä taas hujan hajan etulasilla.

Olen jo laittanut jonkin verran sekä nestemäistä että kuivattua artemiaa tuonne ja näyttäisi ainakin siltä, että poikasjoukko havahtuu, että nyt tulee jotain mielenkiintoista altaaseen.

Mietin tässä vedenvaihtoa, siitä on kohta viikko, kun vaihdoin tuonne vettä, joten olisi jo enemmän kuin korkea aika, mutta miten sitä tohtii..

[CrystalCat]

Onneksi olkoon! Tuntuu olevan vaikeahko laji tuo perhoskirjojen lisäännyttäminen. Meillä useita kutuja, mutta poikaseksi asti ei yhtään. Viimeksi leikin "jumalaa" ja siirsin kudun kivineen poikashäkkiin suodattimen puhallukseen, mutta homehtuivat. Muuten kudut on syöty.

Kyllä sitä vettä varmaan on parempi vaihdella, ehkä jopa normaalia useammin, mutta tekee sen varovasti. Vähän kerrallaan ja ihan pinnan tuntumasta ettei häiritse kaloja. Itse ainakin jättäisin pohjan tonkimisen hetkeksi. Pidetään peukkuja että kasvavat isoiksi asti!

[f_isu]

3. päivä uiville poikasille, porukka näyttää olevan kasassa - tosin hyvin levällään.

Vaihdoin tuossa jokin aika sitten ämpärillisen vettä tuonne poikasakvaarioon ja tuli todistettua, että eivät nuo perhoset mitään järjenjättiläisiä ole, vaikkakin huolehtivat enemmän kuin hyvin jälkikasvustaan - vaikka kuinka varovaisesti kaadoin vettä akvaarioon, niin pohjasta nousi jotain pientä roskaa, minkä ylpeät vanhemmat nappasivat kilvan suuhunsa ja kiikuttivat lapsosparveen..luulivat roskaa karkulaiseksi

[f_isu]

Missäs vaiheessa perhoskirjopoikaset kestävät siirron toiseen altaaseen?

Olisi nimittäin tarjolla lapsilaumalle (jo toiminnassa oleva eli hyvinkin kypsä) isompi koti kasvaa. Mietityttää vain tuon pikkuisen 40-litraisen veden likaantuminen, kun ruokinta tuntuu aikast raskaskätiseltä - vanhemmille surviaista ja hiutaletta (toista aamulla ja toista illalla) ja lapsosille nestemäistä artemiaa monia kertoja päivässä. Ei viitsisi olla kokoaikaa vettäkään vaihtamassa.

[Johis]

Missäs vaiheessa perhoskirjopoikaset kestävät siirron toiseen altaaseen?

Hienon parven lapsia ovat perhosesi saaneet aikaiseksi!

Perhoskirjoista en mitään tiedä, mutta pikkulehtikalan poikasia on tullut muutama poikue kasvatettua. Kirjoahven mikä kirjoahven, joten tohdin vastata

40-litraisessa pidin poikasia 6 ensimmäistä viikkoa, sitten vaihdoin isompaan. Poikasia oli 100-150 tuossa vaiheessa ja vettä sai tosiaan olla vaihtamassa usein. Muistelisin, että vaihdoin muutaman päivän välein vajaat puolet. Sitä en enää muista, menivätkö vesiarvot huonoiksi tuolla vaihtovälillä, mutta poikaset kasvoivat ja voivat hyvin, joten tyydyin siihen. Jos tarkemmin jaksat lukea, löytyy kasvatuspäiväkirja
tuolta.

Perhoskirjon poikaset ovat käsittääkseni vähän herkempiä, joten ruokinnan aloituksen jälkeen minä koittaisin vaihtaa vetta vähän päivittäin. Varmasti tuo ämpärillinen olisi hyvä ainakin alkuun, jatkossa vaikka muutama. Sinulla näyttäisi olevan tuossa poikasaltaassa myös kasveja, jotka kuluttavat vähän nitraattia pois, mutta toisaalta hiekkapohja, johon pikkuiset ruokapalaset helposti uppoavat.

Kaikkien taiteen sääntöjen mukaista oikeata siirtoaikaa en toki osaa sanoa, mutta näin maalaisjärjellä ajattelisin, että kun pikkualtaan vesihuolto alkaa käydä hermon päälle, siirtäisin kalaset isompaan

Ihan tässä innostuu pikkualtaan pystyttämiseen ja perhosten hankintaan, kun tuota poikuetta katsoo Vaarallista!

[f_isu]

Kiva tartuttaa vauvakuumetta

Katraan pääluku on mielestäni tippunut, tai sitten lauma on onnistunut nyt jakautumaan niin hyvin pitkin tuota allasta - tosiaan kasvien taakse pääsee kivasti piiloon.

Pitää nyt sitten vaihdella tuota vettä useammin.

Koskahan vanhemmat voi heivata tuolta pois?

[kimsl]

Kohta sitä pitää varmaan homata perhoskirjoahven pari tuonne altaaseen kun viestiketjua lukee! Minulla oli perhoskirjoahvenia jotka kutivat kerran viikossa, mutta eivät saaneet munista poikasia kertaakaan, joku söi mädin tms.!
Silloin perhoset olivat eri värisiä, toinen luonnon muoto ja toinen kullankeltainen viljelymuunnos... Minkäköhän laisia poikasia olisi tullut?

[f_isu]

Pääluku on tippunut n. 20 poikaseen. Olen vaihtanut vettä altaaseen päivittäin ämpärillisen verran.

[nam]

Eilen ilmesty kutu akvaarion nurkkaan peroskirjoahventen toimesta. Kutu on nyt pariskunnan toinen. Edellinen pariskunta kuti kerran viikossa kunnes uros kuoli kahden kuukauden jälkeen. Naaras pyöritti urosta kyllä aika kovin. Uuden uroksen kanssa meno on ollut paljon rauhallisempaa.

Kutuja on siis akvaariossa ollut jo aika monta, mutta vain kerran poikaset on päässeet pienien nuijapäitten näköisiksi, muuten vanhemmat ovat aina syöneet poikaset. Kohta muut kalat siirtyy isompaan akvaarioon kun silikonit on siitä saatu vaihdettua. Sitten ehkä vanha akvaario toimii paremmin kutualtaana.

Ihana kuva pienistä perhosvauvoista! Jos siirtää vanhemmat pois kutualtaasta kudun jälkeen, missä vaiheessa se olisi paras tehdä? Heti, päivän parin jälkeen vai sitten kun vauvat ui?

[f_isu]

Itse siirsin vanhemmat pois poikasten luota viime maanantaina, eli lapsoset olivat uineet tasan viikon. Syy siirtoon oli pelko poikasten syömisestä, vanhemmat kun väänsivät uuden kudun (tämä kutu nyt sitten tuhoutui tuossa siirrossa).

Tällä hetkellä lapsosia on edelleen tuo parikymmentä ja kasvua on havaittavissa.

[nirppu]

Jotkin lajit (muistaakseni ainakin lippukirjoahven) saattavat väsätä uuden kudun vanhemmille poikasille ruoaksi. En sitten tiedä toimivatko perhoskirjot niin.

[f_isu]

Jotkin lajit (muistaakseni ainakin lippukirjoahven) saattavat väsätä uuden kudun vanhemmille poikasille ruoaksi. En sitten tiedä toimivatko perhoskirjot niin.

Hyi kauheeta , mähän olisin saanut hermoromahduksen lasin toisella puolella, jos olisin nähnyt kuinka poikaset syövät sisaruksiaan

[allablaze]

Mites teillä on perhosvaavien kanssa sujunut?

[f_isu]

Ovat kasvaneet ja porskuttavat omia teitään. Pitäisi oikein raivata kasvit pois hetkeksi poikasaltaasta, niin näkisi kunnolla montako poikasta siellä oikein on.

[nam]

Minulla taas perhosvauvat syötiin. Sen koomin ei ole uutta kutua näkynyt.

Uusi isompi akvaario-projekti on vaiheessa vieläkin. Olen jo kaksi kertaa laittanut silikonit uusiksi, mutta on vaan vuotanut. Motivaatio on melkeinpä nollassa, mutta meinaan vielä joku päivä saada isomman akvaarion valmiiksi, jotta sitten perhosilla on ihan oma allas.

[Lizzie]

Tietääkö kukaan minkä ikäisenä poikaset lähtee kunnolla uimaan, niinkuin tavalliset kalat? Omat on 3pv vanhoja (kuoriutumisen jälk.) ja möngertää pohjalla. Artemia ei ilmeisesti maistu. Onko altaassani "vammaisia" vai onko tää normaalia. Apuva!
t. huono äiti

[tanija]

Lisään oman perhospoikueeni tähän soppaan.

Karanteenissa oleva perhospariskunta ehti sitten kutemaan ennen oikeaan altaaseen siirtoa ja poikaset ovatkin tänään kuoriutuneet. Samassa altaassa vain sattuu olemaan karanteenissa kerritetrat.. Kerritetrojen oma allas ei ole vielä kypsä, mutta ajattelin siirtää ne toistaiseksi isompaan altaaseen, muuten taitavat mennä poikaset ruuaksi. Ketjun luettuani tulin siihen tulokseen ettei perhosia tarvitse siirtää, eivät ilmeisesti syö jälkikasvuaan?

Mutta kuinka mahtavat selvitä aikuisiksi perhosten poikaset 100-litraisessa runsas kasvisessa akvaariossa, ruokinnan kannalta? Pohja kuitenkin on hiekkaa, tilaa ja kasvipäheikköjä paljon. Onnistuvatko poikaset löytämään ruokaa jos tuonne esimerkiksi JBL:n NobilFluidia hulauttaa?

[sandee]

mul olis tämmöne kysymys et onkos se iha normaalii ku siirsin noi perhoset 60 litrasee ja koitan kudettaa niit mut molemmat on koko aja näykkiis toisen kylkee?

[Ruma mies]

Jos molemmat ovat hyvän värisiä ja pitävät eviä terhakasti pystyssä, se on normaalia pariskunnan käyttäytymistä. Varsinkin jos molemmat osallistuvat tökkimiseen (eikä siis vain toinen), se on hellyydenosoitus ja voi enteillä kutemista.

Jos toinen (yleensä naaras) on joko tavallista kalpeampi tai erityisen tumma tai pitää eviään supussa, tökkiminen johtuu siitä, että toinen toinen osapuoli (yleensä naaras) ei ole valmis kutemaan. Silloin koiras voi nujuuttaa naarasta kovastikin -> pitää olla piilopaikkoja akvaariossa.

******************

Kysynpä nyt saman tien, että miten onnistuu ison perhoskirjoahvenpoikueen kasvattaminen? Tai siis, mistä johtuu se, että vaikka perhospoikueessa voi olla 100-200 poikasta siinä vaiheessa, kun ne alkavat vapaasti uimaan, määrä ainakin minulla tippuu 10-20 kappaleeseen noin viikossa. Likoeläimiä ja nesteytettyä artemiaa olen syöttänyt.

[sandee]

onko lämpötila kunnos ku nehä on tosi herkkiä niille ja itellä oli happipuute noiden perhoskirjoje kaa yhes vaihees mut siitä päästiin vetyperoksideilla