Tulirihmakala hautoo

[Carmila]

Miten suurimmalla todennäköisyydellä saataisi haudonta onnistumaan, ja vielä lapsetkin pysymään hengissä sen jälkeen? Jokin poikashäkki Borneoon vai uskaltaako kaverin siirtää toiseen purkkiin hautomaan nyt kun on "vahinko jo tapahtunut"? Viimemainitussa tapauksessa pitää kyllä tehdä hankitoja, koska omissaan jo pyörivät perhosten ja helmimonnisten lapset. Kumma lisääntymisbuumi.

1.8.
Nyt isäkala on tainnut niellä lapsiparat. Ainakin leukapussi on ohentunut eilisestä. No, voihan sitä kokemattomalle iskälle noin käydä. Vai voikohan se päästää lapset pois ja syödä välillä? Ruokailua ei todistettavasti ole tapahtunut, mutta tänään oli räkmix-herkkupäivä, joten voihan olla, että houkutus oli liian suuri.

[-Antti-]

Jos haudonta on jatkunut ~viikon tai enemmän kurkkupussi pienenee huomattavasti poikasten kuoriutuessa. Kun kala syö, haudonta on ohi. Käsittele kalaa kuin hautovaa kunnes olet varmasti nähnyt sen syövän. Kalan siirtämistä kannattaa harkita vasta haudonnan loppuvaiheessa.

Antti

[Carmila]

Kiitos Antti!
Seurailen tilannetta.

2.8.
Edelleen on lapsentekopuuhissa. Piti loppuviikosta sen verran kiirettä, ettei ehtinyt kunnolla tutkailla kalojen tilaa. Tulirihmanaaras oli kyllä aivan tolkuttoman upeissa väreissä varmaan jo viikon puolesta välistä. Siispä pariskunnan "aikataulut" jäävät yllätykseksi.
Hain eilen sellaisen poikasverkon, johon siirrän isän kun arvelen ajan olevan kypsä. Mietin vain, että pitäisiköhän molemmat siirtää ettei isän pasmat mene sekaisin, vai pystyyköhän äitikala vahtimaan häkin ulkopuoleltakin.
Ja ilmeisesti isä pois, kun poikaset ovat ulkona? Kuluuhan se loma näinkin, kalojen h-hetkeä kyttäillen...

3.8.
No eipä tarvitse enää kyttäillä tai pohtia. Ruoka tuntui herralle maistuvan.

[appura]

Nostelen tätä vanhaa aiheitta ylös, kun kysymys kuitenkin koskee samoja kaloja.
Elikkäst, kun olen menossa yhden "kasvattajan" luo katsomaa melkein täyskasvuisia, kalpeita tulirihmoja, niin mistä erotan sukupuolet?
Ja millaisella jakaumalla näitä kannattaisi ottaa 250 litraisee altaaseen?

[appura]

Huhuu... osaako joku auttaa?

[marinum]

Nostelen tätä vanhaa aiheitta ylös, kun kysymys kuitenkin koskee samoja kaloja.
Elikkäst, kun olen menossa yhden "kasvattajan" luo katsomaa melkein täyskasvuisia, kalpeita tulirihmoja, niin mistä erotan sukupuolet?
Ja millaisella jakaumalla näitä kannattaisi ottaa 250 litraisee altaaseen?

Tulirihmoissahan koiras on vaatimattoman ruskea ja vähän suurempi ja naaras taas loistavan punainen varsinkin hyvin happamassa vedessä pidettynä. Nämä voivat olla agressiivisiä toisilleen, mutta oman parin valittuaan pariskunta elää ihan sopuisasti.

[-Tassu-]

Juu, tuo vaan ei pidä paikkaansa keskenkasvuisten kalojen suhteen Eipä siinä auta juuri muu kuin odotella, että kalat kasvavat sukukypsiksi, jolloin naaraat alkavat saada väriä.

Näiden kanssa voi toimia, kuten monen muunkin lajin: ota pieni parvi. Kun pariskunta on muodostunut, ylimääräiset kalat myydään pois. Kun omiani ostin, mulle ainakin sanottiin näitä voi olla useampi koiras yhtä naarasta kohti, tai sitten tasapari.

[Lenie]

Nyt on nähtävästi itselläkin käynyt onni ja ainakin yksi tulirihmakoiras hautoo, varmaankin vasta muutaman päivän, mutta asiasta ei ole varmuutta kun en ole pariin päivään allasta kovin tiiviisti tuijotellut. Ja kaiken järjen mukaan hautookin kun muuten kaikki rihmat syöksyvät syömään kun altaaseen heittää mitään ruokaan viitaavaakaan, niin tämä koiras ei ja kurkkukin on punainen ja pullea. Nyt siis kaikki vinkit olisivat kullanarvoisia. Samassa altaassa on tulirihmojen lisäksi pikkuparvi hehkurasboroita ja muutama lakritsirihma. Kysymys kuuluukin, miten kannattaa toimia? Siirränkö koiraan vai muut kalat altaasta toiseen, vai koiraan haudonnan loppuvaiheessa verkkohäkkiin ? Minkä kokoisia poikaset ovat kun koiras päästää ne suustaan, menevätkö kenties hehkurasboras tai lakritsirihman suuhun? pH oli viime mittauksen yhteydessä vain 5,5, mutta ajattelin laskea lisää vielä tujulla turveuutteella ja rikkihapolla. Nyt vaan muitten vinkkejä odotellessa.

[Carmila]

Katastrofin jälkeen olen minäkin uskaltautunut uudelleen tulirihmojen pariin.

Tulirihmakaloja kannattaa tosiaan pitää niin, että koiraita on useita yhtä naarasta kohti. Haudonnat tahtovat loppua siihen, että naaras haluaa kutea uudelleen, joten koiras päättää siksi popsia jälkikasvun. Jatkuva hautominen myös heikentää koirasta, joten siitäkin syystä useampi hautoja on paikallaan.
Toinen vaihtoehto on se, että naaras muuttaa altaasta muualle haudonnan ajaksi tai liian usein koiraan "siunattuun tilaan" saattaessaan, mutta tätä vaihtoehtoa en suosittele, koska herkkänä kalana muutto voi koitua kohtalokkaaksi tulirihmalle.
Kuteminen onnistuu kun pH saadaan riittävän matalaksi.

Kun valitset tulirihmoja, valitse mahdollisimman isoja, "tukevarakenteisia" ja hyvin syöneitä yksilöitä. Hennot kalat nimittäin eivät pärjää kovin hyvin. Samoin herkkuja, kuten surviaista ei kannata säästellä, jotta koiraat voivat hyvin myös haudontaputkien aikana.

Laittaisin hautovan koiraan verkkohäkkiin. Tosin haudonta saattaa loppua siihen paikkaan, mutta toisaalta poikasetkaan eivät selviydy isossa altaassa tulematta syödyksi.

Raportoihan haudonnan edistymisestä.