Kasveja kiekoille?

[Chaoz]

Onko mitään kasveja jotka kestäisivät kiekoille ihanteellisia olosuhteiteita, matala PH, korkea lämpö, hämärä valaistus? Kiekkojen kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia, mutta tuntuu että kaikki kasvit tekevät kuolemaa. Akvaarion PH n.6-6,6 lämpö 30astetta. Toistaiseksi ainut kasvi jonka olen huomannut kestävän näitä olosuhteita on vallisneria.

[marinum]

Haulla löytyy:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... ht=kasv%2A

[f_isu]

Minulla on kiekkolassa (lämmöt tosin piirun yli 28) karttulehteä (aluksi näytti kuolevan, mutta nyt puska on komia!), helmiruohoa (kasvaa kohisten), jättiläismiekkaa ja jättiläisvallua.

[camina]

Mulla kasvaa hyvin erinlaiset sammaleet, ja poimupatsuli kasvaa ihan kohisten. Mut sitä en ymmärrä miksi kiekkolassa pitäisi olla hämärä valaistus? Mulla ainakin kunnon valot niin kavit kasvaa ja kiekot viihtyy.

[JKE]

Ehkä tuolla valaistuksella haetaan luonnollisia olosuhteita. Kiekot kun viihtyvät varjopaikoilla luonnonjoissaan. Tietysti niitä voi tehdä kirkkaasti valaistuun akvaarioonkin.

[Morpho]

Mulla kasvaa hyvin erinlaiset sammaleet, ja poimupatsuli kasvaa ihan kohisten. Mut sitä en ymmärrä miksi kiekkolassa pitäisi olla hämärä valaistus? Mulla ainakin kunnon valot niin kavit kasvaa ja kiekot viihtyy.

Olen aikaisemminkin kertonut että en suosi hämärää valaistusta kiekoille sillä Amazonin tropiikin aurinkoa kirkkaampaa valaistusta ei voi olla.
Itselläni on vain luonnonkiekkoja joiden luulisi olevan kaikkein arimpia valaistuksen suhteen.

Kiekot kuitenkin oleskelevat altaani keskellä avoimessa vesitilassa jossa valo pääsee esteettä akvaarioon. Kaloilla olisi mahdollisuus körotellä varjossa, sillä purkissa on isoja kantoja joiden päässä kasvaa jaavan saniaiskasvusto ja alle muodostuu luonnollisia varjopaikkoja.

Jos kalat arvostaisivat varjoa niin miksi ne hakeutuvat kuitenkin paikkaan jossa kolme 150W monimetallivalaisinta paahtaa kaikkein armottomammin eikä kyseessä ole jalostettuja kaloja jotka olisivat oppineet sietämään kirkasta keinovaloa vaan villejä kiekkoja jotka uivat vielä vuonna 2006 Amazonissa.

Lamput tuottava n.12 000-15 000 lumenia valaistustehoa kappale joten valoa pitäisi riittää vaikka akvaario onkin 80cm korkea.

[Tuukkis]

Katoppas, onpas siinä morpholla komea kiekko. Liekö ihan tefeltä asti.
Olen myös sitä mieltä että ei se kiekko piilottele suuremmin kirkasta valaistusta jos sen asiat on kunnossa, eli sillä on asiansa osaava hoitaja.

[Bucket]

Rsg?

[Morpho]

Rsg?

Jep, Tefen red spotted green ainakin brasililaisen tuottajan mukaan, vaikka Tihe täällä kirjoittikin joskus että koskaan ei voi olla varma mistä viherkiekko on kotoisin ja Tefen kiekosta on tullut määrätynlainen viherkiekon yleisnimitys.
Olen kuitenkin tutkinut satoja kuvia viherkiekoista ja tuo on kaukana Putumayo joen muodosta eikä muistuta Coari tai Japura jokien viherkiekkojakaan.
Kyllä nämä ostamani kiekot ovat hyvin saman näköisiä kuin Bleherin ja kumppanien Tefen saaliit.

Itse odotan tästä alla olevasta yksilösta vielä enemmän.


Kuva alkuvuodelta karanteeni altaasta
Helkutin hyvä muoto ja lupaava väritys, koko noin 8cm.





Viimeisimmät kuvat samasta yksilöstä. Koossa on mennyt jo tuon edellisen postauksen yksilöstä ohi vaikka on selvästi nuorempi ja pienempi silmäinen. Koko nyt n. 15cm.



Vähän valoisampi kuva.



Sinistä ja punaista tulee päivä päivältä lisää, fisusta tulisi täydellinen kutu yksilö.


Näillä ja 16 muulla villillä on tosiaan yhteensä 450W monimetalli valaistus jossa kiekot ja kasvit viihtyvät hyvin kirkkaasti valaistussa kasvialtaassa ja tuottavat reilusti hiilidioksiidia kasvien tarpeisiin.
Ainoa haitta tulee ruokinnasta joka tuottaa runsaasti ravinteita akvaarioon (typpeä).

[karihe]

Upeen näköisiä ovat.
Nyt alkoi himoittaa taas noita villejä. Taidan jossain vaiheessa vaihtaa tuon pääaltaan karkkikiekot villeiksi. Jäähän karkeille muut altaat sitten.

No täytyy odottaa sen aikaa että saa punaisten poikaset myyntikuntoiseksi.

[urmutti]

OT: Mutta pakko jälleen sanoa,että kauneinpia kiekkoja mitä olen tähän päivään menessä nähnyt,huh,huh! Morpholla on homma hallussa.

[Morpho]

Upeen näköisiä ovat.
Nyt alkoi himoittaa taas noita villejä. Taidan jossain vaiheessa vaihtaa tuon pääaltaan karkkikiekot villeiksi. Jäähän karkeille muut altaat sitten.

No täytyy odottaa sen aikaa että saa punaisten poikaset myyntikuntoiseksi.

Muista laittaa ne pimeään purkkiin jossa on vain mutaa ja juuria, sehän on kiekkojen lempi biotooppi monien uskomuksien mukaan

Täyttä puppua ja pystyn todistamaan sen.

[Bucket]

yks kysymys vielä niistä villeistä

Mitä sä tykkäät.. kasvavat ne hitaamin kuin "tavallisia" Kiekkoja?

mä on paljon siellä ruotsalais kiekko foorumi ja he sanovat että villiä kiekkoja kasvavat hitaamin..

tai se on se että oo vaan vaikea tietää kuinka vahna villi kiekko oo.. kyllä se silmän ja kroppan välisen koko näe mutt.

ai niin.. sori jos mun suomenkieli ei oo parhamillan oo tanskalainen ja jos mä kirjoitan sitä te ette ymmärrää mitään

kiitos jos voitte vastata.

[Morpho]

yks kysymys vielä niistä villeistä

Mitä sä tykkäät.. kasvavat ne hitaamin kuin "tavallisia" Kiekkoja?

mä on paljon siellä ruotsalais kiekko foorumi ja he sanovat että villiä kiekkoja kasvavat hitaamin..

tai se on se että oo vaan vaikea tietää kuinka vahna villi kiekko oo.. kyllä se silmän ja kroppan välisen koko näe mutt.

ai niin.. sori jos mun suomenkieli ei oo parhamillan oo tanskalainen ja jos mä kirjoitan sitä te ette ymmärrää mitään

kiitos jos voitte vastata.

Saa ihan hyvin selvää ja kirjoitat paljon paremmin suomenkieltä kuin minä englantia.

Lähes kaikki villit tuodaan aikuisina, jolloin ne voivat olla mitä tahansa ikäluokkaa 1-15 vuoden väliltä.
Heckeleitä jostain syystä saa usein keskenkasvuisina.

Yli vuoden ikäinen kiekko kasvaa hitaammin ja on saattanut kärsiä pahimmassa tapauksessa yli 8kk nälkää.
Jos kala on pyydystetty edellisellä pyyntikaudella (jäänyt myymättä pyydystys kauden jälkeen )esim. 8kk sitten ja lojunut jossain betonialtaassa niin kehitys on pysyvästi taantunut, älä osta tällaisia luonnokiekkoja.
Jos luonnnokiekko erä saapuu akvaarioliikkeeseen ennen marraskuuta jolloin pyydystyskausi on vasta alussa ja kalat ovat todella laihoja kyseessä on viime pyydystyskaudelta (loka-tammikuu) oleva erä.
Mieti - ne eivät olisi kerkineet laihtua lyhyessä ajassa jos olisivat uutta saalista

Toisaalta viljelty kiekko on akvaariossa lähempänä ihanne olosuhteitaan koska on tottunut vesijohtoveteen.

Tiedän että kun joku on saanut poikasia villeistä niin niistä tulee aikuisina jopa 18-20cm kokoisia.
Varsinkin Heckeleissä villin ja F1 sukupolven kokoero on huima.
Heckeleiden elinalueet Rio Negron liepeillä ovat hyvin niukkaravinteisia, veden happamuuden vuoksi eivät edes sääskentoukat pysty selviytymään siellä.
Akvaariossa Heckeleiden poikaset saavat heti alusta lähtien reilusti eläinvalkuaista ravinnossaan.

[Bucket]

yks kysymys vielä niistä villeistä

Mitä sä tykkäät.. kasvavat ne hitaamin kuin "tavallisia" Kiekkoja?

mä on paljon siellä ruotsalais kiekko foorumi ja he sanovat että villiä kiekkoja kasvavat hitaamin..

tai se on se että oo vaan vaikea tietää kuinka vahna villi kiekko oo.. kyllä se silmän ja kroppan välisen koko näe mutt.

ai niin.. sori jos mun suomenkieli ei oo parhamillan oo tanskalainen ja jos mä kirjoitan sitä te ette ymmärrää mitään

kiitos jos voitte vastata.

Saa ihan hyvin selvää ja kirjoitat paljon paremmin suomenkieltä kuin minä englantia.

Lähes kaikki villit tuodaan aikuisina, jolloin ne voivat olla mitä tahansa ikäluokkaa 1-15 vuoden väliltä.
Heckeleitä jostain syystä saa usein keskenkasvuisina.

Yli vuoden ikäinen kiekko kasvaa hitaammin ja on saattanut kärsiä pahimmassa tapauksessa yli 8kk nälkää.
Jos kala on pyydystetty edellisellä pyyntikaudella (jäänyt myymättä pyydystys kauden jälkeen )esim. 8kk sitten ja lojunut jossain betonialtaassa niin kehitys on pysyvästi taantunut, älä osta tällaisia luonnokiekkoja.
Jos luonnnokiekko erä saapuu akvaarioliikkeeseen ennen marraskuuta jolloin pyydystyskausi on vasta alussa ja kalat ovat todella laihoja kyseessä on viime pyydystyskaudelta (loka-tammikuu) oleva erä.
Mieti - ne eivät olisi kerkineet laihtua lyhyessä ajassa jos olisivat uutta saalista

Toisaalta viljelty kiekko on akvaariossa lähempänä ihanne olosuhteitaan koska on tottunut vesijohtoveteen.

Tiedän että kun joku on saanut poikasia villeistä niin niistä tulee aikuisina jopa 18-20cm kokoisia.
Varsinkin Heckeleissä villin ja F1 sukupolven kokoero on huima.
Heckeleiden elinalueet Rio Negron liepeillä ovat hyvin niukkaravinteisia, veden happamuuden vuoksi eivät edes sääskentoukat pysty selviytymään siellä.
Akvaariossa Heckeleiden poikaset saavat heti alusta lähtien reilusti eläinvalkuaista ravinnossaan.

aivan mahtava vastaus.

mä kiitän

[JKE]

Muista laittaa ne pimeään purkkiin jossa on vain mutaa ja juuria, sehän on kiekkojen lempi biotooppi monien uskomuksien mukaan

Täyttä puppua ja pystyn todistamaan sen.

Kalojen tunnetiloja tai muita "lempijuttuja" sen enempää kommentoimatta, ole hyvä, lyö todisteet pöytään ja kerro meille lyhyesti kattavista tutkimusmatkoistasi Amazonille. No vitsi vitsinä, mutta faktahan on, että tulva-ajan ulkopuolella eli 2/3 vuodesta kiekkojen elinympäristö on hyvin karua. Eikä se aurinko sinne viidakon pohjalle tulva-aikanakaan pääse täydeltä terältä porottamaan, vaikka kuinka olisikin zeniitissä.

[karihe]

Upeen näköisiä ovat.
Nyt alkoi himoittaa taas noita villejä. Taidan jossain vaiheessa vaihtaa tuon pääaltaan karkkikiekot villeiksi. Jäähän karkeille muut altaat sitten.

No täytyy odottaa sen aikaa että saa punaisten poikaset myyntikuntoiseksi.

Muista laittaa ne pimeään purkkiin jossa on vain mutaa ja juuria, sehän on kiekkojen lempi biotooppi monien uskomuksien mukaan

Täyttä puppua ja pystyn todistamaan sen.

Kanssasi samaa mieltä minulla on pääaltaassa 3x58w + heijastimet eli valoa piisaa ja kiekot viihtyvät etulasintuntumassa missä on kaikkein kirkkainta.

[Morpho]

Muista laittaa ne pimeään purkkiin jossa on vain mutaa ja juuria, sehän on kiekkojen lempi biotooppi monien uskomuksien mukaan

Täyttä puppua ja pystyn todistamaan sen.

Kalojen tunnetiloja tai muita "lempijuttuja" sen enempää kommentoimatta, ole hyvä, lyö todisteet pöytään ja kerro meille lyhyesti kattavista tutkimusmatkoistasi Amazonille. No vitsi vitsinä, mutta faktahan on, että tulva-ajan ulkopuolella eli 2/3 vuodesta kiekkojen elinympäristö on hyvin karua. Eikä se aurinko sinne viidakon pohjalle tulva-aikanakaan pääse täydeltä terältä porottamaan, vaikka kuinka olisikin zeniitissä.

"Runsaat sateet Amazonas-alueella alkavat joulukuussa.
Jo tammi-, helmikuussa joet saavuttavat suurimman vedenkorkeutensa.
Syntyy tulvia, jotka jatkuvat aina kesäkuulle asti jonka jälkeen vesi alkaa hitaasti laskea."

Joten kyllä sitä tulva-aikaa on yli puoli vuotta.

"Veden korkea lämpötila voimakkaassa auringonpaisteessa laukaisee kalojen kutuvietin. Samanaikaisesti syntyy paljon pienelijöitä, jotka yhdessä kaikkien mahdollisten pikkuotusten kanssa tarjoavat kalanpojille runsaasti ravintoa.Näissä vesistöissä jotka eivät ole metsän peittämiä, lämpötila on 32C niin että kiekkokaloille tarjoutuu ihanteellinen kutulämpötila. Tämä tieto meidän on sovellettava myös kiekkoakvaarioihimme."

Lainaukset Lebensraum Amazonien.

"Rankkasateet alkavat todella useimmissa Amazonin alueen osissa joulukuussa mutta jokien vesien nousu alkaa tammi-helmikuussa. Niinpä kiekkokalojen kerääminen on erittäin vaikeaa suurimman osan vuotta, poikkeuksena loka- ja marraskuu.

Kuivana kautena ne ovat pienissä matalissa virroissa. Lienee tarpeetonta sanoa että niitä on paljon helpompi pyydystää tähän vuoden aikaan."

Lainaus: Jack Watley kiekkokala käsikirja.

Jack Mainitsee kijassaan myös että tiiviin lehvästön alla virtaavissa virroissa on hyvin vähän kiekkoja ja ne harvat yksilöt jotka on pyydystetty näistä kylmemmistä vesistä sairastivat silmäpaiseita ja kasvaimia.

Kiekkoja on tietysti helpompi pyydystää vesialueilta joissa ei kasva tiivistä rantakasvillisuutta.
Se ei kutenkaan tarkoita etteikö kiekkoja niillä alueilla ole.

Amazonin pääjoissa ei juurikaan kiekkoja ole vaan sivujoissa ja varsinkin niiden pienemissä haaroissa.

Varmasti kannattaa rakentaa akvaarioon tulva-ajan biotooppi koska se on kiekoille inhanteellinen ja kestää suurimman osan vuotta.
Aurinkoisiin paikkoihin joissa veden lämpötilä on selvästi korkeampi kalat kuitenkin hakeutuvat ympäri vuoden.

[JKE]

Juu, puolisen vuotta se tulva-aika kestää riippuen alueesta. Minun virhe.

Bleher (2006) toteaa saman, että kiekkojen pyydystys ja tutkiminen on vaikeaa tulvaveden (High-water period) aikaan. Kiekkojen pyydystys tuskin on taas ainoa tapa arvioida kiekkojen levinneisyyttä. Yhtä kaikki hän on vuosien varrella mitannut vesiarvoja niin lisääntymiskaudella kuin muulloinkin, eikä lämpötiloissa 1,5-2,5 metrin syvyyksissä ole ollut tuollaisia yleistettäviä eroja, jotka sitaattisi väittävät. Toki lämpötilojen voisi olettaa seisovassa vedessä jonkin verran nousevan. Bleher myös sanoo, että hänen tutkimuksensa on siinä määrin perusteellinen ja kattava, että vanhemman kiekkotutkimuksen voi lähinnä unohtaa.

Sinulla varmasti Morpho on raakasti kokemusta kiekkojen hoidosta ja osaat kalasi hoitaa sitä en epäile. Noin yleisesti sanoisin kuitenkin, että kannattaa koittaa erottaa oikeat tieteelliset tutkimukset omista harrastajan puuhasteluistaan. Akvaario on hauska harrastus, mutta jos harrastelija lähtee esim. kommentoimaan mitään tutkimusten laadusta tai vetämään näistä uusia johtopäätöksiä ollaan kyllä heikoilla hangilla.

Lisätään vielä, että minä en tiedä kiekkojen pidosta juurikaan mitään. Tieteen teosta sen sijaan jotain.

[Morpho]

Juu, puolisen vuotta se tulva-aika kestää riippuen alueesta. Minun virhe.

Bleher (2006) toteaa saman, että kiekkojen pyydystys ja tutkiminen on vaikeaa tulvaveden (High-water period) aikaan. Kiekkojen pyydystys tuskin on taas ainoa tapa arvioida kiekkojen levinneisyyttä. Yhtä kaikki hän on vuosien varrella mitannut vesiarvoja niin lisääntymiskaudella kuin muulloinkin, eikä lämpötiloissa 1,5-2,5 metrin syvyyksissä ole ollut tuollaisia yleistettäviä eroja, jotka sitaattisi väittävät. Toki lämpötilojen voisi olettaa seisovassa vedessä jonkin verran nousevan. Bleher myös sanoo, että hänen tutkimuksensa on siinä määrin perusteellinen ja kattava, että vanhemman kiekkotutkimuksen voi lähinnä unohtaa.

Sinulla varmasti Morpho on raakasti kokemusta kiekkojen hoidosta ja osaat kalasi hoitaa sitä en epäile. Noin yleisesti sanoisin kuitenkin, että kannattaa koittaa erottaa oikeat tieteelliset tutkimukset omista harrastajan puuhasteluistaan. Akvaario on hauska harrastus, mutta jos harrastelija lähtee esim. kommentoimaan mitään tutkimusten laadusta tai vetämään näistä uusia johtopäätöksiä ollaan kyllä heikoilla hangilla.

Lisätään vielä, että minä en tiedä kiekkojen pidosta juurikaan mitään. Tieteen teosta sen sijaan jotain.

En tiedä miten sen voisi selvemmin kertoa
Minulla on tuo Bleherin kirja kotona ja mikään edellä esitetty ei ole sen kanssa ristiriidassa.

Kiekkojen pyydystys ei olekkaan oikea tapa arvioida kalojen tyypillisiä elinolosuhteita. Kun pyydystys tapahtuu usein yöllä kun kalat ovat lähellä pintaa kantojen alla kyljellään niin se ei todellakaan kerro kuin murto-osan niiden elinolosuhteista.
Lisäksi pyydystyskausi on todella lyhyt ja kalat elävät loput 10kk aivan erilaisissa olosuhteissa.
Vanhat kiekkobiotooppi ehdotelmat ovat perustuneet usein kokonaan pyydystystilanteen simuloimiseen.

Tämän ajatusmallin hylkääminen on myös ollut pointti omassa ehdotelmassani kiekkobiotoopiksi.

Lämpötiloista sen verran että kirjoitin aivan eri asiasta.
Pienissä virroissa jotka ovat tiheän lehvästön peittamiä ei juuri esiinny kiekkokaloja, sitä vastoin paikoissa jossa vesi alue on vapaan taivaan alla lämpötilat ovat korkeampia ja kiekkoja löytyy runsaasti.
Jos sinusta tämä tosia-asia on harrastelijan johtopäätös niin katsopa Bleher´s Discus kirjan sivuilta eri kiekkotyyppien elin alueista valokuvia.
Ovatko ne tiheän lehvästön peittämiä vai avoimen taivaan alla? Rannoilta roikkuvat risut voi jättää huomioimatta. En päättele vaan huomioin vain tosiasiat, jotkut tutkijat kun ovat mitanneet lämpötiloja myös alueilta joissa ei kiekkoja esiinny ja näille alueille yhteista on matalampi lämpötila, nopeammin virtaava vesi tms. ja veden lämpötila korreloi suorassa suhteessa taivaan peittävaan tiheään levästöön.

Tiesitkö muuten että Rio Negron vesialueella vedenpinnan nouseminen sadekausina on minimaalista - entä mistä se johtuu?
Entä miten se vaikuttaa Heckelien pyydystykseen?

Ei Bleherin kirja esitä paljonkaan uutta, esim. ruskeiden ja sinisten kiekkojen F1 poikueissakin on aina ollut kaloja blankosta ruskeasta kokonaan juovalliseen siniseen royal blue tyyppiin asti.
Olen lukenut 20 vuotta sitten asioista joita Bleher "päättelee" uudessa kirjassaan.

Huippu kaveri ja hyvä kirja, huolestun vain volume 1 tekstistä kirjan selkämyksessä, pitääkö noita hankkia montakin yhtä kallista osaa?
Kirjan olisi voinut kasata johdonmukaisemmin hyppimättä asiasta toiseen ja taas takaisin. Kuvatekstejä on välillä myös vaikea yhdistää oikeaan kuvaan kun ensin sepustetaan sitten mainitaan kuvan numero ja jälleen sepustusta, sekavaa...

Yksilöi vielä tarkemmin mitä harrastelijamaisia omia päätelmiä olen tekstissäni tehnyt ja mikä niistä ei sovi yhteen Bleherin opuksen kanssa.
Voisit kertoa myös oman näkemyksesi kiekkobiotoopista tieteentekijän näkökulmasta.

[JKE]

Ei tässä faktoista ole niinkään kyse ollut vaan tavoista esittää asioita. Mitä "vanhoihin tutkimuksiin" tulee, niin Bleherhän kokoaa vuosikymmenien varrella keräämiään tuloksia tässä kirjassa tuoreempien ohella. Varsinainen "uusi" tutkimushan on julkaistu erikseen tieteellisenä artikkelina.

Kirjan vol.2 taas käsittelee käsittääkseni enemmän akvaarioharrastepuolta, vähemmän Amazonia.

[Morpho]

Ei tässä faktoista ole niinkään kyse ollut vaan tavoista esittää asioita. Mitä "vanhoihin tutkimuksiin" tulee, niin Bleherhän kokoaa vuosikymmenien varrella keräämiään tuloksia tässä kirjassa tuoreempien ohella. Varsinainen "uusi" tutkimushan on julkaistu erikseen tieteellisenä artikkelina.

Voisit neuvoa tieteellisellä kokemuksellasi miten voisin osallistua keskusteluun "olematta heikoilla hangilla" .
Joskus tulee vain innostuttua aiheesta kun kiekot ovat lähellä sydäntä.
Olen kyllä usein ärsyttävän itsevarma teksteissäni, mutta meitä taitaa olla kaksi samanlaista.

Et muuten vielä vastanut kysymyksiini vaikka sinulla on mainio hakuteos hyllyssäsi.
Terveisiä kissallesi...

[JKE]

En vastannut kysymykseen, koska käsittääkseni tiedät jo vastauksen. Kuitataan tämä "kiistely" tähän ja todetaan että meillä vaan on hieman erilaiset tavat esittää mielipiteitään. Ja innostus on vain hyvästä.

Kissa kiittää ja kiitos samoin.

[JKE]

Tässä vielä alkuperäiseen aiheeseen liittyvä sitaatti Heiko Bleheriltä Simply Discus -foorumilta.

Dear all,

my name is Heiko Bleher and I saw the texts for planted Discus tank.
As some of you may know I have researched and worked with discus all my life – since the early 1950s - and most of the other freshwater fishes around the world (but that is not important, if you dont). And I showed many times in exhibitions and in international shows as well as in my recent book, how discus live. So I want to give you some advice to make your discus aquarium a biotope as to what the "king of the Amazon" deserves.
Mark made a lot of work here and wrote a long text, but I cannot suggest the following:
1. Do NOT buy alot of plants !
The less can plant in the tank the better. The tank should NEVER be densely planted. Discus will feal on another planet... (it is like when you displace an forest elephant into the desert).
2. Do NOT plant Cryptocoryne species in a discus aquarium (crypts are only found in Asia, were no discus lives, discus do not know what they are...) and do NOT plant Vallisneria, as they also do not know them and can get tangeled up in it.

What you should do for a 75G tank:
give very fine white sand into it as substrate. If you want a few white ROUND rocks, ok, but your most important decoration is a beautiful piece of driftwood, and/or a large root (it can stick out of the water) - but all the wood must be watered for at least 1-2 weeks (a month is better and water changes adviced to do in between).
If you insist to have plants, than only some large sword plants (ie Echinodorus bleheri and/or E. grandifolius or E. grandiflorus which grow out of the water as in nature) and if you want some section with dwarf plants, than E. tenellus or similar dwarf sword plant. The only other plants I can suggest are: floating plants, like Eichhornia crassipes, Pistia stratiotes, Lemna and/or Azolla, or Salvinia. But note that for most of these floating plants the top of the tank must be open - as in nature and good light above.

I suggest for discus NO CO2, no cardinals, black neons, for compatible rather some Geophagus, Uaru, Biotodoma, angelfishes and maybe some Leporinus. Corydoras only if you really wnat them, than a small group.

And as Mark said correctly: Take everything slow, an by no means rush putting discus into your new planted tank. Of course quarantine any new fish prior to introducing them into your planted tank.

All the very best

Heiko Bleher


*

[Morpho]

Tuosta nyt ei selvästi ilmene mikä on "Markin" ja mikä Heikon tekstiä, mutta...

1. Do NOT buy alot of plants !
The less can plant in the tank the better. The tank should NEVER be densely planted. Discus will feal on another planet... (it is like when you displace an forest elephant into the desert).
2. Do NOT plant Cryptocoryne species in a discus aquarium (crypts are only found in Asia, were no discus lives, discus do not know what they are...) and do NOT plant Vallisneria, as they also do not know them and can get tangeled up in it.

Pääasiassa olen samaa mieltä Bleherin kanssa, olen itsekin sortunut liialliseen kasvillisuuteen ja se ei toimi kiekkoaltaassa.
Kaunis ruoho matto ei sovi kiekkoaltaaseen sillä kiekkomixit tunkeutuvat sen joukkoon ja kiekot eivät sitä sieltä saa. Pitkäruotiset isot miekkakasvit soveltuvat paremmin.
E. tenellus muuten leviää hyvissä olosuhteissa myös pitkin pohjaa joten en sitäkään istuttaisi.
Melalehdistä olen eri mieltä ja juuri samasta syystä kuin Heiko, eli eivät ne kiekot sitä tiedä että sitä ei esiinny Amazonilla .
Tarkkaa biotooppia on vaikea tehdä kun monet sisustuselementit joita Suomesta saa eivät ole Amazonin alueelta (hiekka kivet monet juurakot), mutta toisaalta eivät kiekot sitäkään tiedä.

What you should do for a 75G tank:
give very fine white sand into it as substrate. If you want a few white ROUND rocks, ok, but your most important decoration is a beautiful piece of driftwood, and/or a large root (it can stick out of the water) - but all the wood must be watered for at least 1-2 weeks (a month is better and water changes adviced to do in between).
If you insist to have plants, than only some large sword plants (ie Echinodorus bleheri and/or E. grandifolius or E. grandiflorus which grow out of the water as in nature) and if you want some section with dwarf plants, than E. tenellus or similar dwarf sword plant. The only other plants I can suggest are: floating plants, like Eichhornia crassipes, Pistia stratiotes, Lemna and/or Azolla, or Salvinia. But note that for most of these floating plants the top of the tank must be open - as in nature and good light above.

I suggest for discus NO CO2, no cardinals, black neons, for compatible rather some Geophagus, Uaru, Biotodoma, angelfishes and maybe some Leporinus. Corydoras only if you really wnat them, than a small group.

Kantojen ulottuminen vedenpinnan yläpuolelle on taas riski, koska pitemmän ajan kuluessa kosteus saattaa synnyttää niihin sieniä tai hometta.

Olen samaa mielta CO2 on riski ja kiekot isoina kaloina kyllä luovuttavat sitä veteen riittävästi.
Uarut ja lehtikalat kuitenkin jättäisin pois jo tilanpuutteen takia koska isoina kirjoahvenina ovat reviirikaloja.
Jos tuo 75G (75 US gallons = 283.9 liter) tarkoittaa 75:n gallonan tankkia niin ei sinne mitään Uaruja mahdukkaan.
Lippulehtikala olisi parempi vaihtoehto, koska se vain erittäin harvoin muodostaa akvaariossa kutupareja.
Mutta itse en laittaisi 280 litran tankkiin kuin yhden kiekkokutuparin .



Uaru
Common name: Uaru Cichlid
Scientific name: Uaru amphiacanthoides
Size: 12 inches = 30.48 centimeters