Hei kaikille, ja heti kauhia kysely päällä!

[iso5817]

Elikkäs uutena foorumille esittäydyn: olen 24-vuotias entinen akvaristi, nykyinen haaveilija, ja toiveissa olisi merivesiakvaario, kunhan vain tiedot karttuu ja rohkeutta kerääntyy lisää

Nurkassa nököttää tommonen 150 litrainen ihan tyhjän panttina, ja siitähän tulis mainio ala-allas, eiks je? siis missään nimessähän mä en voi laittaa tota akvaarioksi, enhän ny toki

Tällä hetkellä aktiivinen tiedonkeruu ja lukeminen meneillään -aiheesta kirjoitetut kirjat kiinnostaisi kovasti. Jos jollakulla lojuu tyhjän panttina jotain pätevää opasta niin tarjotkaa ihmeessä mulle YV:nä, joko lainaan tai omaksi asti..

Kysymyksiäkin on jo, eli ihan ensimmäisenä tosta refusta, eli onko sille jotain suositeltua kokoa olemassa? Entäs millaiset valot vaatii -käykö siihen tällänen perus makeanveden akvaarion putkivalaisin? Itse ajattelin, että jos laittaisin siis ton pitkän akvaarion useampaan osastoon, ja niistä yksi vois olla se refugio -vai voiko? Pitääkö refugion olla ihan oma osionsa vai voiko olla siinä "väliosastona", siis ennen veden pumppausta akvaarioon? Refugiossa siis on elävää kiveä ja hiekkapetiä?

Tuosta hiekkapedin paksuudesta kait on monia mielipiteitä -mutta onko ihan väärin kuvitella laittavansa se paksu peti sinne pääaltaaseen. Onkos sitten mitään hyötyä laittaa myös refugioon suhteellisen paksusti hiekkaa?

Ajatuksissa olisi sellainen akvaario, joka ei sisältäisi mitenkään mahdottomasti kaloja. Mureenan naamassa joku viehättää, mutta mureenat eivät kait ole mitenkään kiitollisia kasvatettavia akvaariossa? Rapuja, tai siis katkoja tms pitäis olla, ja sitten vuokkokala tai -pariskunta kiinnostaisi. Kuitenkin niin, että akvaariossa pääosassa olisivat kivet/korallit ja vain muutama harva ja valittu kala olisi seassa, ikäänkuin valopilkkuina.

Asetelman näen tietenkin jo päässäni

Eli siis korkeampia ja jykeviä asetelmia kiveä, ja joko keskellä tai päädyssä avointa tilaa/vaaleaa pohjaa. Miten saisi pohjalle imitoitua aaltojen tekemiä heijastuksia -siis siten, että pohjaa pitkin vilistäis ne meressä niin tyypilliset valo-aallot? Onko kenelläkään kokemusta?

Myös aamu/iltahämärän imitointi kiinnostaisi -pystyykö näitä valaistuksessa käytettäviä valoja himmentämään ihan normaalein keinoin? Olis ihana "herätellä" akvaario aamukuuden maissa, ja antaa sitten päivän paistaa iltaan saakka, ja sitten alkaa hämärrellä paikkoja...

Mikäs ihme on se kuuvalo mistä usein puhutaan? Entäs mitä virkaa on sinivalolla, joka usein laitetaan muiden lamppujen yhteyteen? Tuoko se vain sen riutta-akvaariolle tyypillisen värin vai onko sillä jotain tärkeämpääkin funktiota esim.yhteyttämisen tai kasvien värin kannalta?

Sitten: nimetkää sellainen nk.mukavuuslaite (eli laite joka ei ole aloittavalle välttämätön) jonka kuitenkin kehoittaisitte hankkimaan, sillä se helpottaa akvaristin elämää huomattavasti!

Olikos mulla muuta... Joo: jos joku teistä asustelee tässä Seinäjoki-Vaasa-Kokkola-akselilla, niin olisin enemmän kuin otettu, jos pääsisin tutustumaan altaisiinne joskus, ihan ohimennen! Myös rakenteluvaihekuvia otan kiitollisna vastaan!

Meillä projekti olisi tarkoitus aloitella, kuten jo sanoin, sitten kun olen valmis. Iso akvaario (500-800l) ala-altaineen olisi tiedossa olohuoneen katseenvagitsijaksi, itse rakennetulla jalustalla. Suunnitelmissa olisi sellainen jalusta, että se jättäisi mahdollisesti tyylikkäästi myös tekniikkaa esille, jos ei muuta niin ainakin ala-altaan/refugion ja ehkä myös vaahdottimen.

No, toivottavasti ei päreet palanu tän pitkän postin myötä ja joku teistä intoontuisi myös vastailemaan!

Yst.terv.Aksu

[tmpitkan]

Siinäpä sitä olikin kysymystä... Olet varmaan lukenut (mieluummin ajatuksella ja sulatellen) tuon merivesioppaan joka on tuossa merivesi viesti valikossa? Se antaakin vastauksen useimpiin kysymyksiin.

Jos haluat laittaa kivikoralleja, suositellaan monimetalleja, vaikka kai alkaa yhä useammalla olla (ainakin Suomen rajojen ulkopuolella) myös vaihtoehtoisesti t5-putkia. Mutta ymmärtääkseni niillä ei saa aikaan sitä "aaltojen välkettä" ja niin eloisaa vaikutelmaa. Oikaiskaa jos päästelen sammakoita suustani

Suosittelen todellakin lukemaan, perehtymään ja vierailemaan myös muilla merivesipalstoilla ja jos mahdollista käymään katselemassa muiden altaita.

Jokaisella on varmaan omanlainen mielipide siitä, mikä laite on ehdoton ja helpottaa harrastusta. Minun mielestäni, hyvä elävä kivi, kunnollinen vaahdotin, osmolaattori, kunnon streamit....jaahas, vaikea sanoa yhtä ylitse muiden. Mutta mukavuuslaitteeksi sanoisin osmolaattorin, ei tarvitse itse lirutella joka päivä korvausvettä.

[-Alix-]

Tervetuloa suolaisen harrastuksen piiriin Vastaanpa niihin kysymyksiin, joihin osaan vastata.

Kysymyksiäkin on jo, eli ihan ensimmäisenä tosta refusta, eli onko sille jotain suositeltua kokoa olemassa? Entäs millaiset valot vaatii -käykö siihen tällänen perus makeanveden akvaarion putkivalaisin? Itse ajattelin, että jos laittaisin siis ton pitkän akvaarion useampaan osastoon, ja niistä yksi vois olla se refugio -vai voiko? Pitääkö refugion olla ihan oma osionsa vai voiko olla siinä "väliosastona", siis ennen veden pumppausta akvaarioon? Refugiossa siis on elävää kiveä ja hiekkapetiä?

Refuhan on eri asia kuin ala-allas. Refussa kasvaa kamaa, ala-allas voi olla pelkkä tekniikkatila. Refuun riittää joku putkivalaisin jos aikomuksena on nimenomaan kasvattaa levää. Jos se on tekniikkatila niin se ei vaadi valoa ollenkaan. Kumpaankin ei ole mitään varsinaista suosituskokoa, kunhan refu tuottaa tarpeeksi eliöstöä varsinaisen altaan tarpeisiin (esim jos siinä on paljon kaloja jotka eivät syö kuin elävää kamaa). Refu voi hyvin olla samassa tasossa yläaltaan kanssa kunhan keksii tavan siirtää eliöt altaan puolelle ilman että joutuvat mihinkään silppuripumppuun, eli kyllä se refu voi olla osa varsinaista allasta. Se on sitten eri asia kuinka kaunista katsottavaa leväpommi on...

Tuosta hiekkapedin paksuudesta kait on monia mielipiteitä -mutta onko ihan väärin kuvitella laittavansa se paksu peti sinne pääaltaaseen. Onkos sitten mitään hyötyä laittaa myös refugioon suhteellisen paksusti hiekkaa?

Jos paksu hiekkakerros lähtee käymään kunnolla niin yläallas voi helposti olla kuolemanvaarassa. Jos peti on eri altaassa, saa sen kytkettyä pois kierrosta jos se alkaa käyttäytymään ilkeästi.

Miten saisi pohjalle imitoitua aaltojen tekemiä heijastuksia -siis siten, että pohjaa pitkin vilistäis ne meressä niin tyypilliset valo-aallot? Onko kenelläkään kokemusta?

Monimetallit tuovat elävää välkettä altaaseen ja waveboksi voi parhaimmillaan tehdä hiekkapohjasta aaltoharjakuvioisenkin.

Myös aamu/iltahämärän imitointi kiinnostaisi -pystyykö näitä valaistuksessa käytettäviä valoja himmentämään ihan normaalein keinoin? Olis ihana "herätellä" akvaario aamukuuden maissa, ja antaa sitten päivän paistaa iltaan saakka, ja sitten alkaa hämärrellä paikkoja...

Meillä on ihan makeissa altaissa sisustushalogenit hämärävaloina ja ledit kuuvaloina. Siitä vaan väsäämään, ajastintekniikoita on tavallisesta kellokytkimestä tietokonevirityksiin. Haku on ystäväsi

Mikäs ihme on se kuuvalo mistä usein puhutaan?

Kuuvalo on esim. muutama sininen ledi joka imitoi kuuta ja luo altaaseen hennon hohteen yöllä, ei pahan näköistä ollenkaan.

Entäs mitä virkaa on sinivalolla, joka usein laitetaan muiden lamppujen yhteyteen? Tuoko se vain sen riutta-akvaariolle tyypillisen värin vai onko sillä jotain tärkeämpääkin funktiota esim.yhteyttämisen tai kasvien värin kannalta?

Kasvejahan merialtaassa ei ole lainkaan, lähinnä kasveja ovat levät Sini- ja kuuvalosta lienee monta eri koulukuntaa, meillä ne lähinnä ovat sen takia, että allas saisi tyypillisen värityksensä.

Sitten: nimetkää sellainen nk.mukavuuslaite (eli laite joka ei ole aloittavalle välttämätön) jonka kuitenkin kehoittaisitte hankkimaan, sillä se helpottaa akvaristin elämää huomattavasti!

Vedenpinnantasaaja ja suuri korvausvesikanisteri, aivan ehdottomasti.

[Tatu Vaajalahti]

Laitanpa omiakin näkemyksiä ansiokkaiden vastausten jatkoksi:

Nurkassa nököttää tommonen 150 litrainen ihan tyhjän panttina, ja siitähän tulis mainio ala-allas, eiks je? siis missään nimessähän mä en voi laittaa tota akvaarioksi, enhän ny toki

Kyllä käy ala-altaaksi (ja pääaltaaksikin). Pientä jännitystä voi teoriassa aiheuttaa akvaariossa mahdollisesti aiemmin käytetyt lääkkeet, varsinkin kuparipohjaiset. Kupari nimittäin sitoutuu jopa lasiin ja on periaatteessa mahdollista, että esimerkiksi kotilot kärsivät siitä.

Kysymyksiäkin on jo, eli ihan ensimmäisenä tosta refusta, eli onko sille jotain suositeltua kokoa olemassa?

Yksinkertaisesti mitä suurempi, sen parempi

Entäs millaiset valot vaatii -käykö siihen tällänen perus makeanveden akvaarion putkivalaisin?

Käy... tosin valomäärä ei ehkä riitä kasvattamaan kaikkia leviä tehokkaasti (jos nyt leviä haluat refussa kasvattaa).

Itse ajattelin, että jos laittaisin siis ton pitkän akvaarion useampaan osastoon, ja niistä yksi vois olla se refugio -vai voiko?

Juu, juuri näin useimmat ala-altaat onkin tehty: osa tekniikalle ja osa refugiumiksi. Toisilla, kuten minulla, on erilliset altaat (eli tekniikka- ja refualtaat).

Refugiossa siis on elävää kiveä ja hiekkapetiä?

Kyllä ja mielellään paljon levää ja valaistus käänteisenä pääakvaarioon nähden (ts. refussa valot yöllä) - tämä pienentää yöllistä happivajetta ja auttaa pitämään pH:n ylempänä.

Tuosta hiekkapedin paksuudesta kait on monia mielipiteitä -mutta onko ihan väärin kuvitella laittavansa se paksu peti sinne pääaltaaseen.

Hiekkapeti kannattaa nimenomaan laittaa pääakvaarioon! Itse suosittelen n. 10 cm hiekkapetiä (tai vähän vajaa).

Onkos sitten mitään hyötyä laittaa myös refugioon suhteellisen paksusti hiekkaa?

Noooo, ei siitä haittakaan ole Monet levät "juurtuvat" hiekkaan ja hiekka toimii pienten eliöiden asuinsijana (aivan kuten pääakvaariossakin)

Mureenan naamassa joku viehättää, mutta mureenat eivät kait ole mitenkään kiitollisia kasvatettavia akvaariossa?

Mureenojen pitämisessä on oikeastaan vain kaksi ongelmaa: useimmat kasvavat isoiksi ja useimmat syövät ainakin osan akvaarion muista kaloista (jos mahtuvat suuhun).

Kuitenkin niin, että akvaariossa pääosassa olisivat kivet/korallit ja vain muutama harva ja valittu kala olisi seassa, ikäänkuin valopilkkuina.

Kuulostaa hyvältä

Miten saisi pohjalle imitoitua aaltojen tekemiä heijastuksia -siis siten, että pohjaa pitkin vilistäis ne meressä niin tyypilliset valo-aallot?

Tällainen efekti syntyy pistemäisellä valolähteellä eli tässä tapauksessa monimetallilampulla. Ei se vastaa oikean meren valoshowta koska aivan yhtä suuria aaltoja ei akvaariossa ole ja polttimokin on veden pintaa hieman lähempänä kuin aurinko...

Myös aamu/iltahämärän imitointi kiinnostaisi -pystyykö näitä valaistuksessa käytettäviä valoja himmentämään ihan normaalein keinoin? Olis ihana "herätellä" akvaario aamukuuden maissa, ja antaa sitten päivän paistaa iltaan saakka, ja sitten alkaa hämärrellä paikkoja...

Aamun ja illan simulointi ei ole välttämätöntä mutta jos sellaisen haluaa, yleisimmin käytetään valaisinta, jossa on sekä loisteputket että monimetallit. Loisteputket ajastetaan sitten vain syttymään hieman ennen monimetalleja ja päinvastoin. Kuten sanottua, tällä on enemmänkin merkitystä akvaarion omistajan kuin eläinten kannalta (Poikkeuksiakin on)

Mikäs ihme on se kuuvalo mistä usein puhutaan? Entäs mitä virkaa on sinivalolla, joka usein laitetaan muiden lamppujen yhteyteen? Tuoko se vain sen riutta-akvaariolle tyypillisen värin vai onko sillä jotain tärkeämpääkin funktiota esim.yhteyttämisen tai kasvien värin kannalta?

Kuuvalolla tarkoitetaan pientä lamppua jonka kirkkaus muuttuu kuunkierron mukaisesti, ts. kontrolleri säätää ulostuloa ohjelmoidun syklin mukaisesti. Joskus näkee "kuuvaloja" joissa on yksinkertaisesti pikku lamppu öisin päällä mutta sen kirkkautta ei muunnella - tämähän ei tietenkään simuloi kuunkiertoa mitenkään... Kuuvalo ei ole välttämätön ja sen hyödyllisyydestäkin voidaan keskustella...

Sinivaloilla on nimenomaan enemmänkin merkitystä akvaarion ja sen eläinten ulkonäön kannalta. Sinivalot eivät ole "pakollisia".

Sitten: nimetkää sellainen nk.mukavuuslaite (eli laite joka ei ole aloittavalle välttämätön) jonka kuitenkin kehoittaisitte hankkimaan, sillä se helpottaa akvaristin elämää huomattavasti!

Ehdottomasti automaattinen pinnantasaus !

[iso5817]

No nyt olis taasen kysymys, ja varmaankin tyhmä sellainen

Eli siis mitä eroa/todellista virkaa on
a)ala-altaalla
b)refugiolla
c)sumpulla

Oman käsitykseni mukaan ala-altaassa voi olla kaikenmaailman ökkömönkiäisiä, eli siis ikäänkuin akvaario nro.2, mutta ei sisällä kaloja yms petoja, refugiossa tarkoitus on kasvattaa vaan leviä ja toi sumppu... no öö laitteita varten vaan? Vai siis hä? Oonko mä ihan harhainen?

Ja homma periaatteessa menee siis niin, että pääaltaasta vesi valuu eka sinne osastoon missä on vaahdotin, sitten tulee ala-allas missä on niitä eliöitä (ja mihin tehdään mm.kalkkilisäys) ja sitten sieltä menneepi takas altaaseen. Mutta mitä refugio tekee, ja missä ihmeen välissä Mä taidan olla vähä yksinkertaanen...

Kiitos taasjo etukäteen vastaajille...

Ja hiekkapetiin liittyen mulla olis kysymys, eli kun hiekkapedin ideanahan on paitsi majoittaa eliöitä, niin myös muodostaa niitä anaerobisia mestoja, eikös? Mutta luin kyllä jostakin, että niitä alueita muodostuu myös elävän kiven sopukoihin -eli periaatteessa vois tyytyä ohuempaan hiekkapetiin pääaltaassa ja sen sijaan laittaa enemmän elävää kiveä, ja sitä hiekkaa sitten paksummin ala-altaaseen tai refugioon, tai siis miten ne nyt sitten erotellaankaan... Voi ku joku ymmärtäis mitä ajan takaa...

[Jorg]

No nyt olis taasen kysymys, ja varmaankin tyhmä sellainen

Eli siis mitä eroa/todellista virkaa on
a)ala-altaalla
b)refugiolla
c)sumpulla

a) allas pääaltaan alla jonne tulee vaahdotin,pinnantasaus, nostopumppu+muuta mitä katsoo tarpeelliseksi. Ala-allas on siis kokonaisuus joka sisältää yleensä useamman osion pienempiä altaita.
b) allas(pääaltaan alla tai päällä) jossa kasvatetaan markolevää+örkkejä.
c) sumppu on synonyymi ala-altaalle.

Oman käsitykseni mukaan ala-altaassa voi olla kaikenmaailman ökkömönkiäisiä, eli siis ikäänkuin akvaario nro.2, mutta ei sisällä kaloja yms petoja, refugiossa tarkoitus on kasvattaa vaan leviä ja toi sumppu... no öö laitteita varten vaan? Vai siis hä? Oonko mä ihan harhainen?

Juuri näin

Ja homma periaatteessa menee siis niin, että pääaltaasta vesi valuu eka sinne osastoon missä on vaahdotin, sitten tulee ala-allas missä on niitä eliöitä (ja mihin tehdään mm.kalkkilisäys) ja sitten sieltä menneepi takas altaaseen. Mutta mitä refugio tekee, ja missä ihmeen välissä Mä taidan olla vähä yksinkertaanen...

Yleisin tapa lienee että vesi tulee pääaltaasta vaahdottimelle josta se menee tekniikkaosioon jossa hoidetaan pinnantasaus+lisätään tarvittavat lisäaineet. Nostopumppu nostaa veden takaisin pääaltaaseen josta osa vedestä johdetaan refuun, josta se valuu tekniikka osioon tai pääaltaaseen. Riippuu konstruktiosta onko refu alhaalla vai ylhäällä. Toiset pitävät refua ylhäällä josta vesi valuu itsekseen pääaltaaseen. Näin pieneliöt eivät joudu menemään pumpun(silppurin) läpi joka tappaa ainakin osan eliöistä.

Kiitos taasjo etukäteen vastaajille...

Ja hiekkapetiin liittyen mulla olis kysymys, eli kun hiekkapedin ideanahan on paitsi majoittaa eliöitä, niin myös muodostaa niitä anaerobisia mestoja, eikös? Mutta luin kyllä jostakin, että niitä alueita muodostuu myös elävän kiven sopukoihin -eli periaatteessa vois tyytyä ohuempaan hiekkapetiin pääaltaassa ja sen sijaan laittaa enemmän elävää kiveä, ja sitä hiekkaa sitten paksummin ala-altaaseen tai refugioon, tai siis miten ne nyt sitten erotellaankaan... Voi ku joku ymmärtäis mitä ajan takaa...

Enempi elävääkiveä=vähempi tilaa koralleille/kaloille. Lisäksi EK on suhteellisen kallista. N. 20€/kg. Refut ovat yleensä aika pieniä verrattuna pääaltaaseen joten ei sinne kovin suurta hiekkapetiä saa tehty. Monet eläimet tykkäävät myös kaivautua hiekkaan. Ala-altaaseen jos hiekkaa laitat niin laita vaan sinne refuun, jos sen alas laitat. Ei siis vaahdotin tai tekniikka osioon.

[Tatu Vaajalahti]

Ja vielä jos hieman selventää :

Ala-allas = sumppu. Tästä altaasta voi olla myös jaettu osa refuksi. Ehkä terminä apuallas olisi parempi koska ala-allas ei välttämättä ole alhaalla ja sumppu on vain väännös englannin sump sanasta...

Apualtaaseen sijoitetaan suodatuslaitteisto mukaan lukien vaahdotin.

Refu on se allas tai osa apualtaasta jossa kasvatetaan kaikenmaailman öttiäisiä ja yleensä myös levää. Siis ei erillistä levä- ja öttiäisallasta. Päin vastoin kuin apualtaan tekniikkaosio, tämä osio tulee olla valaistu.

[iso5817]

Eli siis periaatteessa refugio voi olla / on ihan oma erillinen altaansa / altaan puolikkaansa, ja siitä vesi virtaa itsenäisesti (siis toki pumppamalla/painovoimalla) pääaltaaseen?

Eli siis on pääallas, mistä vesi voipi valua kahteen paikkaan: ala-altaaseen (missä tekniikat) tai refugioon? Refugiosta vesi tulee sitten vähän kiertäneenä takasin pääaltaaseen ja aikanaan sama vesi sitten ajautuu sinne ala-altaaseen puhdistukseen jne?

Entäs voiko kaikki vesi kulkea refugion läpi? Eli kuten aiemmin esitin, ensin vaahdotuksesta läpi ala-altaassa, sitten semmonen "lepo-osasto" vaikka, mihin tehdään tarvittaessa kalkkilisäys yms, ja sitten sieltä menis refugioon ja refugiosta suoraan pääaltaaseen? Voi hitsi, onko se tosiaan niin, että pumppu kämäyttää sitten noi eliöt tossa refugion ja pääaltaan välillä, että ei oikein onnistu pumpatakaan...

[-Alix-]

Simppeli ala-allas refulla menee esim. näin: Pääaltaasta vesi tulee ekaan kammioon, tässä on vaahdottaja ja muu tekniikka. Väliseinä ei tietenkään tule ihan ylös asti, vaan vesi valuu väliseinän yli refuun. Sen yllä on valo ja sen annetaan olla rauhassa, mitä nyt välillä revitään leviä ulos. Siitä vesi valuu vikaan kammioon jossa on vedenpinnantasaus ja nostopumppu, tähän kammioon voi hyvin tehdä kaikenmaailman ainelisäykset. Näitä voi sitten modifioida loputtomiin, meillä on esim. "roskankerääjäväli" ala-altaassa jossa on pelkkä tekniikkatila/vaahdottjan ja refu on erillisenä yläaltaana.

Refu ala-altaasa on ihan OK, mutta jos haluaa maksimoida pääaltaseen siirtyvän eliöstön määrän niin sitä ei pumppaa ylös vaan laitetaan erillinen refu pääaltaan yläpuolelle josta eliöt pääsevät valumaan alas käymättä pumppusilppurin läpi.

Ala-allas on siis ihan vaan yleisnimike altaalle joka on pääaltaan alla, yläallas on pääaltaan yllä. Niillä voi sitten olla eri käytöt, esim. refu tai tekniikkakammio.

Mitä enemmän on erilaisia kammioita ja putkistoja, sen suurempi on vuotoriski ja etenkin äänihaitta!

[Tatu Vaajalahti]

Kannattaa tutustua ulkomaisten riuttafoorumeiden kuvagallerioihin, sieltä saat paljon ideoita. Tässä muutama esimerkki http://www.reefsanctuary.com jäsenten ala-altaista

[Tatu Vaajalahti]

Vielä sellainen kommentti, että tuon suunnittelun kanssa ei kannata niin kauheasti stressata. Yleisenä nyrkkisääntönä mitä yksinkertaisempi sen parempi.

Lyön Capnella fragin vetoa, että kukaan ei pysty osoittamaan korrellaatiota eri apuallastyyppien ja akvaarioiden hyvinvoinnin välillä Itse asiassa, usein näkee uskomattoman monimutkaisia virityksiä (kts. ensimmäinen kuva edellisestä viestistäni...) jotka saavat insinöörien sukat pyörimään jaloissa mutta joiden pääallas näyttääkin kovin huonovointiselta...

[-Alix-]

Vau mitä härveleitä! Tatun vastaus on mainio "pelota aloitteljia kuoliaaksi" -vastaus Paljon yksinkertaisempikin ratkaisu toimii tosiaan hyvin. Minusta ala-altaan pääidea on lähinnä tekniikan hävittäminen yläaltaasta ja tarkempi ja tasaisempi korvausveden lisäys. Ylärefun tarpeellisuudestakaan en ole satavarma meikäläisten suht vähäkalaisessa altaassa... Ukko kuitenkin halusi rakentaa ja rakensi. ny kuulemma kelpaisi kokonaan ala-altaaton versio

[tmpitkan]

Ja minä syntinen täten tunnustan, ettei minulla ole edes ala-allas systeemejä ollenkaan... Vain korvausvesi säiliö ja ulkosuodattimet pää altaan alapuolella. Pikku öttiäisiä syövät kalat, kuten huumakala voi silti paksusti. Mutta elävän kiven määrä on sitten yläkanttiin.

[HarriL]

Kuvien perusteella PVC-palikoilla leikkiminen on ilmeisesti muidenkin mielestä kivaa Varsinkin Tatun lähettämä ensimmäinen kuva tulee varmaan ensi yönä uniini....

[Tatu Vaajalahti]

Siis juu, taisi tulla lähinnä varoittavia esimerkkejä liian monimutkaisista systeemeistä Tarkoitus oli tosiaan innostaa vain etsimään kuvia netistä, kuvat kun kerotvat enemmän kuin jne jne

Mitä enemmän putkia ja mitä monimutkaisempi konstruktio sen huonompi! Yksikään ammattilainen ei rakentaisi moisia virityksiä.

Ja ala-allastahan ei tosiaan tarvitse välttämättä ollenkaan mutta suosittelen sen asentamista ehdottomasti! Pelkästään akvaarion pintaveden kierrätys on jo riittavä syy, puhumattakaan laitteiden piilottamisesta. Automaatinen pinnansäätely toimii paremmin apualtaassa ja esimerkiksi aktiivihiilisuodatin ei ime ihan kaikkia akvaarion pikkueliöitä itseensä. Jne. Refugiumin merkitys on hieman kyseenalaisempi.

Apuallas voi sijaita altaan alapuolella, yläpuolella, vieressä, kellarrissa tai naapurissa, sillä ei ole käytännön merkitystä akvaarion hyvinvointiin.

[Tatu Vaajalahti]

Kuvien perusteella PVC-palikoilla leikkiminen on ilmeisesti muidenkin mielestä kivaa

Ja nuo eivät ole vielä pahimmasta päästä, esim:

[Jyrkiboy]

Kuvien perusteella PVC-palikoilla leikkiminen on ilmeisesti muidenkin mielestä kivaa

Ja nuo eivät ole vielä pahimmasta päästä, esim:

Ei juma...

Refugiumin merkitys on hieman kyseenalaisempi.

Tätä hieman miettinyt itsekkin, tällä hetkellä itsellä tulee ala-altaaseen vain tekniikkaa, eli vaahdotin, pinnantasaus ja lisäaineiden annostelu. Lisäksi ala-altaaseen tulee hanat, joilla sen voi laskea tyhjäksi lattiakaivoon vedenvaihdon yhteydessä.

Refun teen, jos teen, erikseen ylös sivukaappiin. Vakavasti harkitsen poisjättämistä, josko tuosta sittenkään niin suurta apua on systeemin hyvinvoinnille.

Nykyisestä systeemistä kun on Caulerpa racemosa levinnyt refusta ihan kiitettävästi pääaltaaseen.

[akvaarioprojekti]

Ja ala-allastahan ei tosiaan tarvitse välttämättä ollenkaan mutta suosittelen sen asentamista ehdottomasti! Pelkästään akvaarion pintaveden kierrätys on jo riittavä syy, puhumattakaan laitteiden piilottamisesta. Automaatinen pinnansäätely toimii paremmin apualtaassa ja esimerkiksi aktiivihiilisuodatin ei ime ihan kaikkia akvaarion pikkueliöitä itseensä.

Entäpä jos pintaveden kierrättää pinnasta imevän aktiivihiilisuodattimen avulla?

Olen lukenut mainintoja myös sellaisesta, että vaahdottimen olisi hyvä saada työstettäväksi myös muuta kuin pintavettä (perusteluja en muista) -normaalilla ylivuotototeutuksella ala-altaaaseen taas menee ainoastaan pintavettä.

Laitteita saa ala-altaaseen piiloon, mutta ylivuoto on vastaavasti näkyvillä. Pääaltaaseen sijoitettavista laitteistakin voi valita vähemmän erottuvia vaihtoehtoja, esim. altaan sisäiseksi vaahdottimeksi ei tarvitse valita sellaista läpinäkyvää kuplaputkea vaan vaikkapa musta, joka voi olla myös taustan väri. Altaan ulkopuolella roikkuvat mallitkin ovat yksi vaihtoehto joka on varsin huomaamaton altaan sisällä.

Miksi automaattinen pinnansäätely toimisi paremmin apualtaassa?

Usein mainittu vesitilan lisääminen ei mielestäni ole kovin hyvä perustelu, koska vesitilaa voi tehdä lisää pääaltaaseenkin.

Yksi asia, johon en ole keksinyt ala-altaan korviketta, on erilaisten litkujen lisääminen altaaseen - suoraan pääaltaaseen lisättäessä niitä ilmeisesti joutuu laimentamaan etukäteen? Kuinka esim. balling-nesteiden automaattinen lisäys onnistuu ilman ala-allasta, vai saako ne roiskia sekaan sellaisenaan?

Näitä ala-altaan hyötyjä mietittäessä pitäisi aina ottaa tarkasteluun myös miinuspuolet. Itselleni tulee mieleen ainakin tilan tarve, lisäkustannukset, äänihaitat, vuotoriskit.

[heikki]

Meillä on kyllä ötökoitä joka paikassa, putsasin just ulkosuodattimen se oli täynnä pikku ötökkää ja eskoja. Vaadottimesta löytyy eskoa ja pikkuista meritähteä. Pumpun läpi ne on sinne joutuneet joten ei ne pumput ainakaan kaikkea tapa, tosin eipä pumput kyllä lisää kovasti ötököiden elin mahdollisuuksia.

[Tatu Vaajalahti]

Entäpä jos pintaveden kierrättää pinnasta imevän aktiivihiilisuodattimen avulla?

En tunne tällaista konstruktiota mutta epäilemättä toimisi hyvin! Pintaveteenhän kerääntyy orgaanista ainesta joten aktiivihiili olisi omiaan sitä poistamaan.

Olen lukenut mainintoja myös sellaisesta, että vaahdottimen olisi hyvä saada työstettäväksi myös muuta kuin pintavettä (perusteluja en muista) -normaalilla ylivuotototeutuksella ala-altaaaseen taas menee ainoastaan pintavettä.

Itse asiassa asia on päinvastoin. Yleensä suositellaan nimenomaan pintaveden johtamista suoraan vaahdottimeen koska, kuten todettua, pinta-vesi (ainakin teoriassa) sisältää enemmän liuenneita orgaanisia aineita. Itse en koe tätä kovinkaan tärkeäksi, pääasia, että pintavesi "kuoritaan".

Laitteita saa ala-altaaseen piiloon, mutta ylivuoto on vastaavasti näkyvillä. Pääaltaaseen sijoitettavista laitteistakin voi valita vähemmän erottuvia vaihtoehtoja, esim. altaan sisäiseksi vaahdottimeksi ei tarvitse valita sellaista läpinäkyvää kuplaputkea vaan vaikkapa musta, joka voi olla myös taustan väri. Altaan ulkopuolella roikkuvat mallitkin ovat yksi vaihtoehto joka on varsin huomaamaton altaan sisällä.

Kaikki mitä sanot on totisinta totta kohtuullisen pienissä akvaarioissa. Suurempien (200+ litraa) akvaarioiden vaatimia laitteita ei mitenkään saa altaan sisälle tai reunoille järkevästi.

Miksi automaattinen pinnansäätely toimisi paremmin apualtaassa?

Pinnan muutokset ovat paljon nopeampia koska tilavuus on pääakvaariota paljon pienempi -> täyttövettä annostellaan useammin ja pienemmissä erissä (erit. tärkeää kun täyttävesi on kalkkivettä). Lisäksi täyttövesi sekoittuu apualataassa ennen joutumista pääaltaaseen.

Usein mainittu vesitilan lisääminen ei mielestäni ole kovin hyvä perustelu, koska vesitilaa voi tehdä lisää pääaltaaseenkin.

Totta, mutta toisaalta kyse ei ole aivan samasta asiasta: apualtaassa ei tarvita valoa, se ei nosta akvaarion suodatustarvetta ja lisäksi apuallas voi olla vaikka jokin omituinen muoviallas. Kustannukset 1000 litraisen riutta-akvaarion ja 500 litraisen akvaarion + 500 litraisen apualtaan välillä ovat aika merkittävät. Idea on siinä, että systeemin vesitilavuutta voidaan kasvattaa erittäin edullisesti.

Kuinka esim. balling-nesteiden automaattinen lisäys onnistuu ilman ala-allasta, vai saako ne roiskia sekaan sellaisenaan?

Saa, kunhan eri aineiden annostelu porrastetaan jotteivat ne reagoi keskenään altaassa (kts. Balling artikkeli: http://www.aqua-web.org/aponogeton/Apon ... 5_2006.pdf)

Näitä ala-altaan hyötyjä mietittäessä pitäisi aina ottaa tarkasteluun myös miinuspuolet. Itselleni tulee mieleen ainakin tilan tarve, lisäkustannukset, äänihaitat, vuotoriskit.

Oikein suunniteltu ja yksinkertainen järjestelmä ei kärsi mistään näistä.

[Tatu Vaajalahti]

Meillä on kyllä ötökoitä joka paikassa, putsasin just ulkosuodattimen se oli täynnä pikku ötökkää ja eskoja. Vaadottimesta löytyy eskoa ja pikkuista meritähteä. Pumpun läpi ne on sinne joutuneet joten ei ne pumput ainakaan kaikkea tapa, tosin eipä pumput kyllä lisää kovasti ötököiden elin mahdollisuuksia.

IMHO pumppujen vaikuksia ötököihin on liioiteltu aika rajusti (perustuu yhteen Wanhaan tutkimukseen, jossa todettiin jonkin pumpputyypin tappavan artemioita.

Itselläni jopa kardinaalikalojen poikaset menivät pumppujen läpi elossa

[iso5817]

Voi vitja te ootte ihania ku näin neuvotte mua hoopoa

Nyt on asia jo selkeesti selvempi, jopa mulle Ja noi putkiviritelmät... noo... myönnän kyllä olevani insinööri mutta silti selkäpiitä karmii *nauraa* Mitähän mies sanois kun nyt se on jo pikkuhiljaa tottunut ajatukseen peevelin isosta altaasta ja vielä ala-altaasta ja valoista ja laitteista ku läväyttäis sille tommosen kuvan eteen ja toteais että alahan rakennella niin ensi vuonna voit olla jo valmis

Näköjään makuja on monia, mutta itsellä tällä hetkellä tosiaan kutkuttaa siis ala-allas laittaa, koska pääakvaarion vaatima laitteisto tulee ilmeisesti olemaan melko kookasta. Ovatko kaikki vaahdottimet muutes korkeita? Tai siis ovatko kaikki markkinoilla/piireissä yleisesti luotettaviksi ja tehokkaiksi todetut vaahdottimet korkeita? Ja kuinka korkeita? Kyse olisi siis n.500 litraisesta akvaariosta.

Kun muutes puhutaan tilavuudesta, niin puhutaanko kokonaistilavuudesta (pääakvaario+refu+kierrossa oleva vesi) vai vain pääaltaan tilavuudesta?

Hiekkapeti jää edelleen nähtäväksi -mutta onneksi ei ole kiire vielä rakentelemaan! Ehkä sitten keväämmällä... vaikka sormet kyllä syyhyää jo niin mahottomasti

[Tatu Vaajalahti]

Voi vitja te ootte ihania ku näin neuvotte mua hoopoa

Hoopo olet vain siinä tapauksessa että rakennat tuollaisen putkivirityksen

Näköjään makuja on monia, mutta itsellä tällä hetkellä tosiaan kutkuttaa siis ala-allas laittaa, koska pääakvaarion vaatima laitteisto tulee ilmeisesti olemaan melko kookasta. Ovatko kaikki vaahdottimet muutes korkeita? Tai siis ovatko kaikki markkinoilla/piireissä yleisesti luotettaviksi ja tehokkaiksi todetut vaahdottimet korkeita? Ja kuinka korkeita? Kyse olisi siis n.500 litraisesta akvaariosta.

500 litraiseen ehdottomasti apuallas!Itse en ilman tunnontuskia voi tällä hetkellä suositella kuin ATIn BubbleMaster vaahdottimia (huomioiden hinta/laatu/äänekkyys ja ennen kaikkea teho/w): http://www.coralreef.fi/shop/catalog/pr ... cts_id=134 laitteen koko löytyy valmistajan kotisivuilta: http://www.atiaquaristik.com/index.php?id=92,0,0,1,0,0

Kun muutes puhutaan tilavuudesta, niin puhutaanko kokonaistilavuudesta (pääakvaario+refu+kierrossa oleva vesi) vai vain pääaltaan tilavuudesta?

Yleensä pää-altaan tilavuudesta. Jos apualtaiden tilavuus on merkittävä suhteessa pääaltaaseen, kannattaa toki sekin mainita keskusteluissa. Itselläni on 800 litrainen pääallas + kaksi 180 litraista apuallasta eli yhteensä 1160 litran systeemi ja netto vesitilavuus on varmaan siellä 800-900 litran tuntumassa.

[heikki]

Voi vitja te ootte ihania ku näin neuvotte mua hoopoa

Hoopo olet vain siinä tapauksessa että rakennat tuollaisen putkivirityksen

Miten muuten PVC-letku toimisi esim. nostopumpun ja altaan välillä=> vähemmän ääntä ja melko paljon halvempi & nopeampi tehdä.

[Tatu Vaajalahti]

Itse käytän ainoastaan letkuja - kunnollisia Eheimin akvaarioletkuja ja saman valmistajan liitoskappaleita. Joidenkin mielestä letkut ovat epävarmpia kuin kiinteät putkistot mutta lähes aina ongelmat johtuvat siitä, että käytetään joitakin ohutseinäisiä ale-letkuja.

IMHO putkiston rakentelu kotiakvaarioihin on useimmiten turhaa "hienostelua" joka johtaa joustamattomaan (! ) rakenteeseen sekä pumppujen tehon menetykseen (laske 90 asteen kulmat...)

Monet pitävät putkistojen "tyylistä" (tai kuten aiemmin nähtiin, ihan vain leikkimisestä) mutta varsinaista hyötyä (kotiakvaarioissa) niistä ei useimmiten ole.