Sukaravut seura-akvaariossa?

[Xia]

Heipsan!

Olen tässä perustamassa uutta akvaa (monen vuoden tauon jälkeen). Litratilavuus on n.65l. Kaloja siellä vielä ei ole, mutta tulee kyllä kuhan on kypsynyt. Olen ajatellut laittaa tuonne pariskunnan perhoskirjoahvenia, mustaneontetroja/tms.pieniä tetroja, punasen noitamonnin ja monnisia. Kuitenki nuo ravut, isommat ja pienemmät on aina kiinnostanut mua, ja nyt sitten kyselisin teiltä viksummilta, että voisiko tuollaisten kalojen kanssa menestyä sukaravut? Ja jos menestyy, niin montako kannattaisi ottaa? Akvasta tulee todella kasvipainotteinen, tosin kanto ja simpukankuoria somisteena.

-Minsku-

[marinum]

Vinkkinä vain , että tuo punanoitamonni tarvitsisi väh. 100 litran altaan, sekä lajitovereiden seuraa.
Tuon kokoiseen altaaseen mahtuisi parhaiten ottoja:
http://sv.aqua-web.org/nuolimonni.html
Tai jokunen katinkultamonni:
http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/ka ... -lda25.htm
Isoimmille monnislajeillekin tuo altaasi koko on vähän siinä ja siinä.
Kääpiö,- pikku- ja nuolimonniset sen sijaan mahtuisivat hyvin, väh. 15 kpl porukassa.

[viivis]

Myös perhoskirjoahvenille on 65l liian pieni, tylsää heti tyrmätä Sinun suunnitelmat.

Kääpiöahvista tulee mieleen keltakääpiöahven, joka on siinä-ja-siinä tuohon altaaseen, miltäs tuo vaikuttaisi?

Sukarapuja ei kannata laittaa ahventen kanssa, ahvenet syövät kaiken, mikä mahtuu suusta ( ja vaikka ei aina edes mahdukaan, nekin syödään ).

Miten olisi taistelukala vai onko liian tylsä/tavallinen vaihtoehto ( syö sukaravut muuten tuokin veijari )?

[crisse_83]

Minua sitten jaksaa välillä tympiä tämä "sukarapuja+kaloja mahdollisuuden" tyrmääminen täällä, hyvähän se on varoittaa syömiseksi joutumisen mahdollisuudesta, mutta kun ei ole oikein minkään lajin kohdalla tähtiin kirjoitettu.
Paljon on tehtävissä sillä, että allasta sisustaessa huomioi rapujen selviytymisen kannalta ison piilopaikkojen lukumäärän jonne kalat eivät pääse. Olisi myös ihanteellista että sukaravut hankittaisiin ennen kaloja (ainakin niitä ns. "pahimpia petoja") ja niiden annettaisiin kasvaa ja jos kyseessä makeassa vedessä lisääntyvät lajit niin sitten myös kannan lisääntyä kiitettäviin mittoihin ennen kalojen tuontia.
Myös jonkinverran sattaa vaikutusta olla altaaseen valittavan sukarapu lajin värityksellä, esim. kirsikka,- ja tulisukat houkuttelevat aivan varmasti enmmän kaloja puoleensa kuin esim. vihersukaravut.

Nimim. löytyy altaista kirsikka,- helmi,- viher,- sekä leväsukarapuja ja niiden kanssa on/ on ollut kiekkoja, lehtikaloja, punakääpiöahvenia, töyhtökääpiöahvenia, kääpiörihmakaloja, korurihmakaloja, taistelukaloja,- tiikeribarbeja, hehkurasboroita, musta,- kupari,- kerri,- rubiini,- sinineon,- mustaneontetroja, kynäkaloja, tapparoita, piikkisilmiä, kärsänuoliaisia, monnisia, ottoja, noitamonneja, partiksia, isopurje,- kultajuova,- sekä harmovampyyripleko, banjomonneja...

Kaloista en nyt sano mitään, niistä kun on jo neuvottu, mutta noihin simpukankuoriin sen verran, että kovin kauaa ne tuskin kauniita katseltavia ovat, levättyvät nimittäin melkoisen äkkiä.

[Xia]

No kylläpä tuli seinä vastaan! Mielessäni oli myös tuo keltakääpiö kun tässä kaloja mietin. Mitään kaloja ei ole vielä varattu/ostettu. Toisaalta en halua akvaariooni mitään perus pläty/miljoonakala/neontetra-hommeleita. Haluaisin jotain hieman erilaisempaa tällä kertaa. Mahtaisiko tuohon mun n.65-70l sammioon mennä mikään pallokala? Kääpiöpallo? Vai ovatko kovin tuhoavaisia..? ..jostakin luin, että kaikki syödään eikä riitäkkään.. Nämä ahvenet eivät ole mikään välttämättömyyn tuolla, kuten ei se noitamonnikaan. Joten nyt olisi hyvä tilaisuus ehdotella.. Tosiaan, akvaan on laitettu paljon kasveja ja piilopaikkoja, että ehkä se sukarapu-ajatus ei sitten olisi ihan kuollut ja kuopattu..

[-Henna-]

Meillä oli joskus aikojen alussa taistelukala joka söi n.15 sukarapua. Nykyään on 7 taistoa samassa altaassa rapujen kanssa eikä kukaan ole edes käynyt tutkimassa näitä pikku otuksia, poikasiakaan ei syödä. Eli tosiaan riippuu hirveesti kalasta mitkä syö ja mitkä ei.
Jos jotain labyrinttikalaa saa ehdottaa, purppurataistelijat on aikas kivoja. Meillä ainakin sellanen poika on erittäin hyvissä väreissä ja sitkeä kuin mikä (hyppäsi omasta altaasta aksolotlien altaaseen ja eli ilmeisesti aksojen suodattimessa kolmisen kuukautta ja edelleen virkeä). Tämä kala on kyllä ainakin oman sydämen vienyt, suosittelen. Meidän poika on ainakin yhtä värikäs kuin tässä kuvassa: http://www.israquarium.co.il/FishPhoto/ ... bellis.jpg

[Xia]

Elikäs siis tuohon mun akvaan (se n.65-70l) ni vois laittaa useammanki taistelukalan..? ..mä oon aina luullu, että ne on erakoita.. heh.. Vaikka mullaki on ollu akvaarioita vaikka sun minkä kokosta, ni joka kerta oppii jotain uutta! Tää foorumi on oikeesti tosi hyvä paikka kerätä tätä tietoo.. joten ylläpitäjille kiitos!

[-Henna-]

Meillä on siis uros-taistoja 1, loput naaraita Tytötkin kyllä hyvän värisiä.

[Xia]

Meillä on siis uros-taistoja 1, loput naaraita Tytötkin kyllä hyvän värisiä.

Minkä kokoinen akvaario sulla on?

[crisse_83]

Ihan yleisesti taistelukalahaaremille (eli siis yksi koiras+ useampi naaras) suositellaan mieluiten yli 100litraista yhteisasuntoa ja tällöinkin olisi hyvä olla olemassa ns. vara-allas johon voi siirtää öykkärin jäähylle.

Kannattaa tutustua myös pieniin rihmakalaoihin kuten, korurihmakaloihin, hunajarihmakaloihin, jotka menisivät loistavasti tuollaisessa n. 65-70litraisessa altaassa.
Tosin jollet ole allasta ja varusteita vielä hankkinut, niin suosittelen tilan ja kukkaron antaessa periksi hankkimaan sen n. 1000160litraisen heti alkuunsa. Vesiarvot pysyvät vakaampina ja antaa laajemmat mahdollisuudet kalaston valinnan suhteen.
(Ja toki tämä harrastushan tunnetusti vie mukanaan.... )

[Drooms]

Tosin jollet ole allasta ja varusteita vielä hankkinut, niin suosittelen tilan ja kukkaron antaessa periksi hankkimaan sen n. 1000160litraisen

Tarkoitit kai 100-160 litrasen

[crisse_83]

Jep , liian nopeat sormet ja hitaat aivonystyrät tähän aikaan aamusta
Eli 100-160L, tosin kyllä tuollainen jättiallas jossain vaiheessa saattaa alkaa haaveissa siintää...

[Musta Leski]

Mun akvaan olisi tulossa lasimonneja ja lasiahvenia, ovat kyllä lihansyöjiä, mutta mahtavatko liikkua pohjalla sen vertaa, että sukaravut tulisi syödyksi?
Kun niin tekisi mieli jotain rapuja ottaa.
Entäs nuo pohjalla elelevät monniset, nehän on suht rauhallisia, onko ravuista ja monnisista haittaa toisilleen?
tietenkin minulla on mahdollista ja aikomuskin rakentaa jotain piiloja ravuille.

[marinum]

Eli niinkuin aiemmin on kerrottu, niin täyttä varmuutta ahventen kitaan joutumisesta on vaikea antaa. Leväsuka ja vihersukaravut ovat niitä vähän värittömämpiä, eivätkä siis ehkä niin herkullisen näköisiä.

Oma kokemus sukarapujen kanssa on sellainen, että ne elelivät ensin karanteenialtaassa, jonka jälkeen kippasin ne 464 l altaaseen ja leväsukaravut olivat ihan kauhuissaan kaloista, ne tunkivat kaikki itsensä suodattimen taakse ja osa oli siellä yli viikon, ennenkuin saalistin ne sieltä pois. Eli ne pelkäsivät kaloja niin paljon, että eivät uskaltaneet liikkua sieltä mihinkään. Eikä minulla ole siellä kuin mm. tetroja, monnisia, punakääpiöpari ja juovarihmahaaremi.
En tiedä sitten olivatko kaloja ennen nähneetkään ja sen takia olivat tuollaisia säikkyjä . Ehkä kalojen kanssa kasvaneet ovat rohkeampia.

[Xia]

Kiitos vastauksesta.

taidanpa jättää rapuhommat siis muille.. tai ehkä jonain päivänä hommaan ihan vaan rapulan ilman kaloja, ei sekään huono vaihtoehto.

[toukopouko]

Tuo sukarapuasia on joka altaassa vähän erilainen, meillä tulevat "pedot" ja ravut hyvin toimeen keskenään.

10:n villi kiekon kanssa uiskentelee erinäinen määrä sukarapuja ja kiekot katselevat nenän ohi huitelevia rapusia tyyliin, "hyh, mikähän se tuokin sätkijä on" . Näyttää, etteivät syö niitä vaikka maksettaisi.

Sitten tämä yksi allas on kirsikoita pullollaan, ja kalastona siellä on taistopari, 2 kääpiöpalloa, 8 bivittatum-killiä ja 2 australea, Venezuelan monnisia ja harjarapuja, ja tilanne tuntuu vain ryöpsähtävän käsiin sukarapujen kohdalla. Altaassa on paaaaaaaljon kasveja, mikä tietysti edellytys rapujen selviämiselle ja säntillinen ruokinta.

[miljoonakala84]

Hei kertokaapa, että onko sen punavalkean sukaravun vanha nimi ollut, tulikatkarapu?

--------------------

Eikö kellään ple tietoa?

[marinum]

Sukarapuja sanottiin ennen katkaravuiksi. Ja kärsivällisyyttä tuohon vastausten odotukseen, please .

[skare]

Nimim. löytyy altaista kirsikka,- helmi,- viher,- sekä leväsukarapuja ja niiden kanssa on/ on ollut kiekkoja, lehtikaloja, punakääpiöahvenia, töyhtökääpiöahvenia, kääpiörihmakaloja, korurihmakaloja, taistelukaloja,- tiikeribarbeja, hehkurasboroita, musta,- kupari,- kerri,- rubiini,- sinineon,- mustaneontetroja, kynäkaloja, tapparoita, piikkisilmiä, kärsänuoliaisia, monnisia, ottoja, noitamonneja, partiksia, isopurje,- kultajuova,- sekä harmovampyyripleko, banjomonneja...

Täytyy sanoa, että sinulla on käynyt hyvä tuuri! Itselleni kävi viime talvena ikävämpi juttu kun majoitin TAS:lle lahjoituksena tulleet töyhtökääpiöahvenet väliaikaisesti 100 litraiseen tulisukarapulaani. Käppänät herkuttelivat heti ensimmäisenä yönä sukaravuilla oikein olan takaa ja aamulla altaasta ei enää löytynyt kuin muutama rapulainen, nekin kiivenneinä laseja pitkin ilmaan kalojen ulottumattomiin (jäivät tosin henkiin kun pelastin ne sieltä väliaikaisesti kultakalamaljaan). En suosittele ahven+sukarapuyhdistelmää

[rsy]

Karanteenista katosi sukaravut 'parempiin' suihin pikkuaffenten toimesta myös täällä.

[crisse_83]

Tuuria tai ei, en siltin näe mitään syytä miksei sama "tuuri" voisi kohdata toistakin harrastajaa .
Välillä tuntuu kuin sukararapujen ja kalojen yhdistäminen nähtäisiin täällä liiankin mustavalkoisena=mahdottomana ja suotavaa lienee harrastuksen kannalta tuoda muutkin mahdollisuudet esille.

Lienee tosin sama asia kuin esim. marmorirapujen kanssa; itse en suurin surminkaan kokemusten pohjalta suosittele ko. ötökkää kalojen kanssa samaan altaaseen, toisilla puolestaan toimii hyvin yhdistelmä.

[rsy]

Karanteenista katosi sukaravut 'parempiin' suihin pikkuaffenten toimesta myös täällä.

Mutta toisaalta taas taistelukalat, rasborat ja monniset suhtautuvat rapulaisiin EVVK-asenteella. Samoin avainkirjoahvenilla meni yli puoli vuotta tajuta, että nämähän ovat herkkua.

[crisse_83]

Ja minä kun oikein toivon että tuolla kiekkolassa tajuttaisiin että noita helmi-, ja vihersukarapuja voi syödä... Mutta kun ei, perskutarallaa sitten millään .

[m2]

Itselläni menestyy myös perhoskirjoahvenien ja kirsikka-/vihersukarapujen yhteiselo. Ainakin molempia edelleen useamman kuukauden jälkeen altaassa liikuskelee, siis rapuja ja kaloja. Kasveja ja muita piiloja löytyy runsaasti. Eli kovin on tapauskohtaista tämä yhteiselo. Toisaalta monniset tuntuvat käyvän kovastikin perhosten hermoille ja niitä pitää jatkuvasti olla paimentamassa ja kyöräämässä. Voihan se tietysti olla, että joskus napsahtaa ja rapuset häviävät tyystin.

[waterwoman]

Miljoonakala84 :
Ne punavalkoiset ravut on Chrystal red tulisukarapuja.