Mikä Hypancistrus?

[pleko_88]

Nyt tulee paha pala. Ainakin omasta mielestäni. Mikä mahtaa olla kuvien esittämä Hypancistrus? Kaikissa kuvissa on sama yksilö kyseessä, kamera väärentää värejä osissa. Ruumiin muoto on todella pitkulainen, solakka verraten mitä Hypacistruksilla yleensä.

Väritys on hyvin selkeä pikimusta/kirkkaan valkoinen. Pituutta 13cm, tulee tosin luultavasti vielä kasvamaan lisää, sillä alkanut pikkuhiljaa vasta kasvattamaan poski/rintaevän piikkejä ja alkaa ottamaan luolaa itselleen. Kyseessä siis mitä ilmeisemminkin nuori koiras.

http://www.plecofanatics.com/gallery/sh ... puser/2562
http://www.plecofanatics.com/gallery/sh ... puser/2562
http://www.plecofanatics.com/gallery/sh ... puser/2562
http://www.plecofanatics.com/gallery/sh ... puser/2562
http://www.plecofanatics.com/gallery/sh ... puser/2562

Kuvat ovat vähän huonohkoja, mutta ehkä niistä näkee tarpeeksi. Lähinnä tuo ruumiin muoto on tärkein, kuvissa se on monesti vääristynyt hieman kököksi, ehkä normaalisti vielä enemmän pitkulainen.

Helmipallopleko L-201 se ei ainakaan ole. Ei kokonsa eikä ruumiinmallinsakaan puolesta. Ja tässä se vaikeus: Mielestäni se ei ole yhtään L-102:senkaan näköinen. Pilkut ovat koko ruumiin mitalla tasakokoisia ja niitä on yhtä paljon. Pyrstö on erilainen ja pää kovasti solakampi.

[Nono]

Onko kyseessä varmasti Hypancistrus-laji? Voisiko mahdollisesti olla pallotulipleko Baryancistrus sp. ? Muistuttaa kovasti meidän pallotuliplekoa, mutta aikuiskoko kertoo varmaan jotain. Pallotulipleko kasvaa nimittäin melko isoksi ( omamme jo yli 15 cm jötkäle ).Hypancistrukset jäävät yleensä pienemmiksi.

[Tigeri]

Täytyy kyllä veikata L-142 eli ei olisi Hypancistrus ollenkaan, vaikka uskoisinkin Pleko_88:n tuntevan nämä plekot itseäni paremmin

[Mörrikkä]

LDA-33 / L-142 se ei ainakaan ole, sillä pyrstö on erilainen. Tässä vielä toinen kuva

Meiltä paras arvaus on L-368

[zebra]

Toinenkin ääni L 368:lle Voi olla joku muukin Scobinancistrus mutta 368:a tulee ilmeisesti aika paljon L 142:n joukossa.

[pleko_88]

Toinenkin ääni L 368:lle Voi olla joku muukin Scobinancistrus mutta 368:a tulee ilmeisesti aika paljon L 142:n joukossa.

Tuo L-368 menee pelottavan lähelle ulkomuodoltaan. Silmäkin on ihan kuin tuolla. Otan sen kiinni ja katson hampaat. Siitä sen näkee. Hypacistruksilla niitä on todella paljon ja pieniä, kun taas scobiancistruksilla vain 3-4kpl molemmissa leukaluissa.

L-142/LDA-33:sen voi heti hylätä, se tuo ei nyt ainakaan ole.

-----------------------

Nyt se selvisi! Loistohomma. Sehän oli kuin olikin Scobiancistrus hampaistaan ja siten mitä ilmeisemminkin tuo L-368.

Saapahan tuosta kultaplekolle kaverin, kunhan kasvaa. Täytyykin siirtää se tuonne lämpimämpään ja kovemmin virtaavaan altaaseen tuolta hypacistruksien seasta.

Mikähän mahtaa olla Suomenkielinen nimi? Onko näitä ollut muuten tarjolla kun en ole koskaan törmännyt?

[Mörrikkä]

Hyvä että löytyi
akvaariokeskuksen sivuilla on nimeksi mainittu kromipleko.

Tiedätkös sanoa tuon keskusteluun laittamani kuvan perusteella sanoa, josko kyseessä olisi tosiaan aitotäpläpleko?

[Heka]

Itselläkin on tuollainen pleko. Se ostettiin LDA-33:na vain muutaman sentin pituisena toisen pienen LDA-33:n kanssa. Molemmat plekot ovat kasvaneet paljon ja nyt ne ovat aivan eri näköisiä ruuminmuodoltaan.
Tämä tuntematon pleko (luultavasti L-368) on akvaarioni vilkkain pleko ja se ei ole ollenkaan ujo.

Tässä aito LDA-33 http://www.plecofanatics.com/gallery/sh ... puser/2663
Ja tässä tuntematon otus
http://www.plecofanatics.com/gallery/sh ... puser/2663
http://www.plecofanatics.com/gallery/sh ... puser/2663
http://www.plecofanatics.com/gallery/sh ... puser/2663
http://www.plecofanatics.com/gallery/sh ... puser/2663

[Mörrikkä]

Mielenkiinnosta kysyn, että minkä kokoinen ja ikäinen tuo LDA-33 nyt on? Itselle saatiin tuo meidän omamme akvaariokaupan yhteydessä ja sen ikää olemme voineet vain arvailla.

[pleko_88]

Tämä tuntematon pleko (luultavasti L-368) on akvaarioni vilkkain pleko ja se ei ole ollenkaan ujo.

No niinpä on ihan samanlainen!! Sama kaveri kyseessä. Juu tuokin on todella vilkas verraten plekoihin yleensä. Toisaalta niin on tuo minun samaan sukuun kuuluva iso kultaplekokin. Sahaa aina ympäri allasta ja keikkuu kiertovesipumpun virtauksessa.

Mukavia nämä scobinancistrus - suvun jaloplekot.

Hyvä että löytyi
akvaariokeskuksen sivuilla on nimeksi mainittu kromipleko.

Tiedätkös sanoa tuon keskusteluun laittamani kuvan perusteella sanoa, josko kyseessä olisi tosiaan aitotäpläpleko?

Tämä oli varmaan tarkoitettu minulle.. Täytyy sanoa, että en edes uskalla lähteä arvaamaan onko tuo aitotäpläpleko. Täpläplekojen määrä on niin huima, että se on melkeinpä mahdotonta. Lisäksi kun otetaan vielä huomioon tieteellisesti kuvaamattomien lukumäärä, niin vaikeaksi menee.

Tässä on linkki nimensä puolesta oikeaan aitotäpläplekoon.
http://www.planetcatfish.com/catelog/sp ... cies_id=87

EDIT: Tässä esimerkkiä Pertti Rassin sivuilta kuvattujen täpläplekojen määrästä (huom! osa tiedoista voi hyvinkin olla vanhentunutta, mutta lajimäärä ei ainakaan ole pienentynyt.):

H. aburensis Posada, 1909
H. affinis (Steindachner, 1876) ?
H. agna (Miranda-Ribeiro, 1907)
H. alatus Castelnau, 1855
H. albopunctatus (Regan, 1908) = valkotäpläpleko
H. ancistroides (Ihering, 1911) = paranantäpläpleko
H. angipinnatus (Leege, 1922)
H. argus (Fowler, 1943)
H. asperatus Castelnau, 1855
H. aspilogaster (Cope, 1894)
H. atropinnis (Eigenmann & Eigenmann, 1890)
H. auroguttatus Natterer & Heckel, 1954
H. bolivianus (Pearson, 1924)
H. borellii (Boulenger, 1897) ?
H. boulengeri (Eigenmann & Kennedy, 1903)
H. brevicauda (Günther, 1864)
H. brevis (Nichols, 1919)
H. butantanis (Ihering, 1911)
H. carvalhoi (Miranda-Ribeiro, 1937)
H. comersonii Valenciennes 1836 = isotäpläpleko
nec commersonii
limosus (Eigenmann & Eigenmann, 1888)
spiniger (Hensel, 1870)
H. comersonoides (Marini, Nichols & La Monte, 1933) ?
H. coppenamensis Boeseman, 1969
H. corantijni Boeseman, 1968
H. cordovae (Günther, 1880) ?
H. crassicauda Boeseman, 1968
H. derbyi (Haseman, 1911)
H. dlouhyi Weber, 1985
H. eptingi (Fowler, 1941)
Chaetostoma e.
H. fluviatilis (Schubart, 1964)
H. francisci (Lütken, 1874)
H. garmani (Regan, 1904)
H. gomesi (Fowler, 1942)
H. goyazensis (Regan, 1908)
H. gymnorhynchus (Norman, 1926) ?
H. hemiurus (Eigenmann, 1912) = ruostetäpläpleko
H. hermanni (Ihering, 1905)
H. hoplonites Rapp Py-Daniel, 1988
H. iheringii (Regan, 1908)
H. interruptus (Ribeiro, 1918)
H. isbrueckeri Reis, Weber & Malabarba, 1990 = reunustäpläpleko
H. itacua Valenciennes, 1840
H. jaguribensis (Fowler, 1915)
H. johnii (Steindachner, 1876)
H. laplatae (Eigenmann, 1907)
H. latifrons Weber, 1986
H. latirostris (Regan, 1904)
H. lexi (Ihering, 1911)
H. lima (Lütken, 1874)
H. longiradiatus (Holly, 1929)
H. luetkeni (Steindachner, 1877)
H. luteomaculatus (Devincenzi & Teaque, 1942)
H. luteus (Godoy, 1980) = keltatäpläpleko
H. macrophthalmus Boeseman, 1968
H. macrops (Eigenmann & Eigenmann, 1888)
H. margaritifer (Regan, 1908) = kultatäpläpleko
H. meleagris (Marini, Nichols & La Monte, 1933)
H. micromaculatus Boeseman, 1968 = tummatäpläpleko
H. mutucae Knaack, 1999
H. myersi (Gosline, 1947)
H. nematopterus Isbrücker & Nijssen, 1984 = pantteritäpläpleko
H. niceforoi (Fowler, 1943)
H. nickeriensis Boeseman, 1969
H. niger (Marini, Nichols & La Monte, 1933)
H. nigromaculatus (Schubart, 1964)
H. nudiventris (Fowler, 1941)
H. obtusirostris (Steindachner, 1907)
H. occidentalis Boeseman, 1968
H. pantherinus (Kner, 1854)
H. papariae (Fowler, 1941)
H. paranensis Weyenbergh, 1877
H. paucimaculatus Boeseman, 1968
H. paulinus (Ihering, 1905)
H. piratatu Weber, 1986
H. plecostomus (Linnaeus, 1758) = surinamintäpläpleko
H. pseudohemiurus Boeseman, 1968
H. punctatus Valenciennes, 1840 = aitotäpläpleko
H. pusarum (Starks, 1913)
H. rachovii (Regan, 1913)
H. regani (Ihering, 1905) = hunajatäpläpleko
H. robinii Valenciennes, 1840
H. rondoni (Miranda-Ribeiro, 1912)
H. saramaccensis Boeseman, 1968
H. scabriceps (Eigenmann & Eigenmann, 1888)
H. scaphyceps (Nichols, 1919)
H. seminudus (Eigenmann & Eigenmann, 1888)
H. sipaliwinii Boeseman, 1968
H. strigaticeps (Regan, 1908)
H. subcarinatus de Castelnau, 1855
H. surinamensis Boeseman, 1968
H. taeniatus (Regan, 1908)
H. tapanahoniensis Boeseman, 1969
H. tenuicauda (Steindachner, 1878)
H. ternetzi (Boulenger, 1895)
H. tietensis (Ihering, 1905)
H. topavae (de Godoy, 1969)
H. unae (Steindachner, 1878)
H. uruquayensis Reis, Weber & Malabarba, 1990 = monitäpläpleko
H. vaillanti (Steindachner, 1877)
H. variipictus (Ihering, 1911)
H. varimaculatus (Fowler, 1945)
H. variostictus (Miranda-Ribeiro, 1912)
H. ventromaculatus Boeseman, 1968
H. vermicularis (Eigenmann & Eigenmann, 1888)
H. winzi (Fowler, 1945)
H. wuchereri (Günther, 1864)

[Mörrikkä]

Se on sitten vissiin aito täpläpleko.
On se hieno eläin... hieno se on.

[Heka]

Mielenkiinnosta kysyn, että minkä kokoinen ja ikäinen tuo LDA-33 nyt on? Itselle saatiin tuo meidän omamme akvaariokaupan yhteydessä ja sen ikää olemme voineet vain arvailla.

Ei se kovin vanha voi olla koska kun se hankittiin se oli alle 5cm ja nykyään se on pyrstö mukaan lukien yli 15 cm. Olen kuullut että monilla on ollut vaikeuksia saada Baryancistrus suvun plekoja kasvamaan, tähän suurin syy lienee että kaloja pidetään liian alhaisissa lämpötiloissa (itsellä reilu 29C)

Tässä kuva LDA-33:sta kun se oli nuorempi
http://www.plecofanatics.com/gallery/sh ... puser/2663 (Tuo suodatin on eheim 2252 joten voi kokoa hieman arvioida)