Helppo rele

[HarriL]

Heps,
Olisin kiinnostunut tiedosta, mistä löytyisi perus (2x150w) monimetalliivalaisimiin riittävän induktiivisenkuorman kestävän releen ohjauskortti suht' halvalla hinnalla.
Voisin kokeilla viritellä ohjauslogiikkoja, jos löytyy tarvittavat ajurit...

[jafar]

Ei tuota valaisinta kannata suoraan logiikan ojauskorttiin kytkeä, menee kortti vielä rikki. Hommaa kontaktori minkä ohjauskela toimii ohjauskortin lähdön jännitteellä.

[HarriL]

Mistäköhän ko. kontaktoreita kannattaisi kysellä?

[jafar]

Itse ostan yleensä sähkötarvikkeet SLO:lta. Tuo taitaa olla tukkuliikke joten en tiedä saako tuolta ostaa "siviilit". Varmaankin ihan perus sähköliikkeistä saa ainakin tilaamalla. Jos sun ohjauskortti toimii 24VDC jännitteellä niin mulla on ainakin yksi ylimääräinen kontaktori jonka voi hakea.

http://www.slo.fi

Edit: Muistaakseni noita saa myös Bauhausista hyllystä 230VAC kelalla.

[HarriL]

Kiitti vinkistä. Ajattelin lisätä kontaktorin viritykseen mukaan. Eli tulen ohjaamaan releellä kontaktoria....

[jafar]

Täytyy nyt vielä varmistaa että puhutaan samasta asiasta. Eli sulla on logiikka missä on jokin lähtökortti. Haluaisit siis ohjata logiikalla lähtökortin kautta valaisinta. Eli tarvitset kontaktorin valaisimen ja lähtökortin väliin. Logiikkojen lähtökorteillahan ei pääsääntöisesti ohjata mitään suoraan koska kortit eivät kestä kytkentävirtoja ja ulkoisiin piireihin halutaan galvaaninen erotus. Ihan vaan sen takia kyselen ettet osta mitään ylimääräistä.

Mulla itsellä on tehty valaisimen ohjaus siten että IKS ohjaa 230VAC ohjauskelallista kontaktoria. Kontaktorin toisiopiiriin on kytketty valaisin joka on eri sulakkeen takana. Jos jäi jotain epäselvää ja pyörit Myyrmäessä päin niin olet tervetullut katsomaan...

[HarriL]

Logiikkana on vanha läppäri, jossa käyttiksenä on todennäköisimmin XP. Ohjainkortiksi ajattelin jotain tämän tyyppistä USB-liitännäistä
Eli korttia en ole vielä hommannut. Vinkkejä otetaan ammattilaisilta vieläkin vastaan

[Micke]

Luitko tuon ohjeen?
Se kestää ehkä induktiivisia kuormia ohjattuna suoraankin koska siinä on varistorit. (varistorit on kulutuskomponentteja jos kytkentöjä tulee paljon)
Tiedätkö ovatko nuo releet vaihdettavissa?

Tiedätkö laitteen hintaa?
Entäs ohjema tuolle?

[jafar]

Kuten Micke sanoi niin noi releet pitäisi ainakin speksien mukaan kestää noi monimetallien kytkennät. Tuon tyyppiset releet on yleensä aina vaihdettavissa ja bulkkikamaa, esim. http://relays.tycoelectronics.com/schra ... eberle.asp. Pakko kyllä tähän vielä lisätä kun olen vastaavia releitä joskus avannut, tutkinut ja viallisia vaihtanut että en noihin sataprosenttiseti luota. Kontaktori on aina parempi. Mä aina ylimitoitan kaikki systeemit moninkertaisesti kun en mihinkään ihmisen tekemään luota, joten ei mun puheita kestävyydestä kannata välttämättä niin tosissaan ottaa...

Mikäli oikein ymmärsin niin kortti näyttäisi vaativan oman 24VDC syötön joten kannattaa varautua sellaisen hommaamiseen.

[ykä]

En ole varma tuliko tässä esille ,mutta eräs vaihtoehto on että kontaktoria
kontroloi ihan perusajastin(220v) .Sellaisiakin malleja löytyy.
Ajastimen voi rikkoutuessa helposti vaihtaa uuteen. Ja jos ostaa
vähän järeämmän kontaktorin kestää pidempäänkin.

[Micke]

Jos haluaa sitä kontaktoria käyttää niin valitse jokin moottorikontaktori jonka ylimitoitat noin 50%. Se kestää varmasti (ehkä) kymmeniä vuosia.

Ja jos raha ei ole esteenä niin valitse puolijohdekontaktori. Niitä löytyy Juha-Elektrolta.

[Shaynah]

Jos aikoo käyttää puolijohde releitä induktiivisten kuormien ohjaukseen niin mielestäni tulisi AINA käyttää ns. piikin tappajaa. Esto suunnassa diodi, jonka kanssa sarjassa kondensaattori. Näitä saa alan liikkeistä, jokaiselta kontaktori valmistajalta suoraan sopivia malliin sopivia. Kytketään siis kuorman rinnalle.

Induktiiviseksi kuormaksi lasken vähääkään isommat kontaktorit esim. 2.2kW AC3 3~vaihe ja kuristimet jne. Tälläistä piikin tappajaahan voi käyttää ihan tavallisenkin releen kärjen suojaamiseen, tehoiltaanhan useimmat monimetalli viritelmät ovat hyvinkin naurettavan pieniä verrattuna teollisuuskäyttöjen kuormiin joihin näitä komponenttejä yleensä käytetään.

Itselläni on logiikan perässä tälläiset releet (vanhempi malli mutta kuitenkin..)
http://www.omron-industrial.com/fi_fi/h ... efault.asp

Logiikalta 24VDC kelalle ja kärjen puolella pelataan sitten verkkosähköllä. MUISTAKAA kuitenkin ketkä näitä viritelmiä teette, että jos ette katkaise releellä / kontaktorilla molempia (nolla ja vaihe) karvoja niin syöttävän sähkön napaisuus täytyy lukita (teippiä, nippusiteitä ihan sama) niin ettei missään vaiheessa pääse käymään niin että valaisimessa on 230V ja vain nolla puuttu. Tällöin lamput ei pala, mutta kuoren sisällä on kuitenkin täysi tohina päällä. Aina siis varmistuttava siitä, että ainakin vaihe katkaistaan! Maajohdintahan ei ikinä saa katkaista tai omissa kytkennöissä yhdistää nollan kanssa.

Nyt on pari vuotta releen kärjellä kytketty 500W monimetalleja päälle ja pois joka päivä eikä ongelmia ole ollut saati releen mustumista havaittavissa. 10A * 230V = 2300W joten nämä kuormat on monesti tosi pieniä..

Nyt viimeiset pari kuukautta on käytössä olleet elektroniset himmennysmahdollisuuden omaavat monimetallin liitäntälaitteet joilla tehokerroin nousee yli 0.9:n eli kuormakaan ei ole enää juurikaan induktiivinen.

Vikavirtasuoja on kuitenkin halpa henkivakuutus veden ja sähkön kanssa leikittäessä. Kysyä kannattaa, jos on vähääkään epävarma näissä asioissa. Ei kannata päätyä tilastoja komistamaan tai toimittaa jotain muuta sinne.

[Micke]

Kerroppa nyt mulle mitä suojaat puolijohdereleessä sillä piikin tappajalla?

[Shaynah]

Kuorman irroitus hetkellä induktiiviseen kuormaan (kelaan) vapautunut energia purkautuu lataukseen nähden käänteisellä napaisuudella ja suurella jännitteellä. Lataa 9v patterilla kelaa ja irroita patteri, mutta pidä kiinni kelan johdoista niin saat kivan tällin. Kokeile jos et usko..

Jos mittään paikkaa ei ole jossa tämän voi turvallisesti purkaa, purkautuu se kytkevän puolijohteen (triac, transistori, IGBT, MOSFET jne.) suojapiiriin ja sen hajotessa (tai puutteessa) tuhoaa sitten itse kytkevän osan. Esim. jos kytket Delcon 24VDC releen puolijohde kärjelle väärinpäin plussan ja miinuksen johtaa se koko ajan suojapiirin kautta.

Joissakin kontaktoreissa on jo sisään rakennettuna diodi ja konkka ja silloin se näkyy piirrosmerkissä.

Puolijohdereleiden hyötyhän tulee monesti silloin kun kytkemistaajuus on suuri ja sitä kautta kertojen määrä kasvaa. Tällöin releet ovat hitaita (esim. PWM) ja vaikka nopeusriittäisikin ei mekaaninen rakenne kestä kuin esim. 100 000 kytkentää. Tietenkin paljon mallista riippuen.

[Micke]

Juuri esim. nuo Delconin releet ei tarvitse mitään erillistä suojapiiriä kelojen ohjauksessa. Näin olemme laittaneet noita noin 1000 kpl ohjaamaan 50W hydrauliikka venttiilejä ja valmistaja on antanut 5v. takuun. Ko. releet toimii noin 1,5 miljoonaa kertaa vuodessa.
Mekaaniset releet 16A kullatuilla koskettimilla kestää noin 3-6 kk noiden kelojen ohjauksessa.
Delconit ovat loistavia vempeleitä mutta niillä ei ole oikein sopivia komponentteja tehty 250W:n monimetallien ohjaamiseen.

Yleensä nuo suojauspiirit suojelee mekaanisia komponentteja kipinöinnin aiheuttamilta hitsautumilta ja vielä suurin osa kuluu loppuun hyvin nopeasti. Ei kylläkään akvaariovalojen ohjauksessa.

En tunne kaikkia Delconin releitä mutta kun esitimme Temmekselle ongelmamme niin hän tuli vierailulle valmiin ratkaisun kanssa.
SLO 24TR 3A jatkuva/ 90A piikki 20ms. Sopisi jopa 250W valon ohjaukseen jos muu ohjaus olisi 24VDC.

Sitten Siemensiltä löytyy sellainen sarja joka avaa koskettimet aina nollahetkellä jolloin virtapiikkiä ei synny lainkaan. En ole itse testannut ko. sarjaa muuta kuullut siitä vasemmalla korvalla juttua.

Niin ja kytkentävirheet ovat sitten ihan oma juttu. Niitä tulee aina joskus ja ne ovat aina "vaarallisia".

Sen verran olen noilla keloilla leikkinyt että tiedän ne vaarallisiksi. Jos lykkäät sopivaan kelaan tuon 9V niin voit saada siitä "kovan" iskun, niin että olehan kokeiluissasi varovainen.

[HarriL]

Kiitokset kaikille asiantuntevista kommenteista. Tässä on tullut monta mielenkiintoista vaihtoehtoa ja kommenttia, jotka käyn ajan kanssa läpi.
Mahdolliset kytkennät tulen tarkastuttamaan jokatapauksessa vielä henkilöllä, jollla on riittävä käytännön kompetenssi kykennän läpikäyntiin.
Kytkennän turvallisuusaspektia en ole ehkä vielä miettinyt riittävästi. Kotona pyörii pieni lapsi, jolloin kytkennän ja koteloinnin pitää kestää myös hänen syvempi tarkastelunsa.
Vahinkotilannetta ajatellen isompikin myyntierällinen, mahdollisesti rikkimeneviä ajastimia tuntuu loppujen lopuksi suht' halvalta hinnalta.

[ealex]

Kannattaa käyttää "zero cross switching" puolijohdinreleitä niin kytkentä tapahtuu aina verkkojänniteen ollessa 0V.

Mikä on muuten estosuunta vaihtovirtareleessä?

[Shaynah]

Delconit ovat hyviä pelejä, eivät siitä halvimmasta päästä, mutta parhaasta kyllä. Erilliset piikintappajat ovat kustannuksiltaan luokkaa muutama euro, joten ei ole paha investointi vaikka puolijohde releessä olisikin omansa jo.

Tasavirrallahan monesti muodostuu ongelmaksi induktiivisen kuorman kanssa valokaari, joka palaa sitkeästi koskettimien välillä muodostaen piikin toiseen koskettimeen ja tuhoten kontaktin ennen pitkää. Vaihtovirrallahan ei moista ongelmaa (piikin muodostumista) ole koska virta kulkee aina välillä toiseenkin suuntaan.

Jos kytkevä osa on triac tai tyristori on totta mitä ealex sanoo, näissähän johtaminen loppuu "itsestään" virran mennessä riittävän pieneksi (vaihtojännitteen nollakohdassa). Näin toimii esim. kotona valohimmentimet (halvemmat versiot).

Ykän ehdotus ei myöskään ole ollenkaan huono, vastaavaan tyyliin olen autonlämmityksen hoitanut digitaalisella kellokytkimellä.

Mutta edelleenkin mielestäni kuormat akvaarioissa ovat todella pieniä eikä tähän asiaan paljoa vaihdettavissa olevaa relettä enempää kannata panostaa. Nuo hyde ja höyryventtiilit ovat ikäviä kuormia johtuen suuresta tehostaan, mutta noita tavallisia koskettimia olisi piikintappaja säästänyt. Pitkä ikäisiähän niistä ei tuon hiilipiikin muodostumisen takia saa muuten kuin vaihtamalla vaihtovirtaan. Noissa on puolijohde paikallaan.

Tuossa kela hommassahan idea on laittaa patteri lataamaan energiaa ensiöpuolelle ja pitää ensiöstä kiinni kun iroittaa patterin, tällöin käsille purkautuu vain kelan magneettikenttään varautunut energia eli ei tapa, mutta vahvistaa Toisiostahan sitä tälliä ei saa ottaa ellei tiedä muuntosuhdetta..

Magnetronissa tuota testailtiin http://fi.wikipedia.org/wiki/Magnetroni

[ykä]

Kokeilin tässä taannoin jos ajastimen rinnalla olisi ns kipinän vaimennus piiri (tässä tapauksessa vastus ja polyesterkonkka sarjassa katkaisimen rinnalla) ei kovinkaan suurta vaikutusta. Vähän pidempään kesti kuin vakioajastimet mutta pian taas hitsautu kiinni. Voi olla ettei konkan arvo (ajoitus) ollut ehkä oikea, en osaa varmasti sanoa. Tämä nykyinen kontaktoriratkaisu (täällä kyseisellä piirillä) on kestänyt tosi hyvin eikä kytkeytymisongelmia ole ollut(vastaava piiri on myös ajastinpuolella). Kuitenkin kun verkko puolella toimitaan "varovaisuus" on aina tarpeen.

[ykä]

Vielä piti lisäämän , kun näitä merivesipuolen laitteiden hintakattoja tarkkailee niin monessa systeemissä on suunnittelu vaikuttanut vähän puolinaiselta. Ikäänkuin laite ei olisi merivesipuolelle tarkoitettukaan vaan johonkin ihan muuhun. Luulisi kuitenkin näinkin arvokkaasta harrastuksesta(elämästä)kun on kyse niin veisivät suunnitelun loppuun asti(ainakin valaisimet,ei kaikki). Vai onko se vanha tuttu "kysynnän ja tarjonnan laki". Pistät paljon ja saat paljon, vai onkohan sittenkään???