Juovaharjarapu kuollut

[Arnold]

Tänään bongasin akvaariosta meillä n.kuukauden tai kaksikin olleen KUOLLEEN rapusen. Se liikkui ennen kyllä mukavasti, mutta akvaarion vesiarvot ovat sanonko mistä ja koristelaivakin on peittynyt levään kokonaan, emmekä osaa tehdä asioille yhtään mitään. Kaikki on levässä vaikka kuinka putsaisimme akvaariota tai mitä ikinä tekisimmekään. Miksi rapu kuoli? Kuolevatko kaikki kalat? Oikeasti olemme aivan avuttomia ja itse olen kyllä melkein paniikissa kun sain kuulla tuosta rapujutusta.

[Adrianna]

Mitkäs ne sanotki mistä olevat vesiarvot ovat? Nitriitti, nitraatti, peehoo, lämpötila, kokonaiskovuus? Kuinka usein vaihdatte vettä, mitä tään siivousrutiiniin kuuluu? Tietoja, tietoja, tietoja .

[Arnold]

No sekaisin on ollut koko homma jo aika pitkään enkä tiedä onko missään enää mitään järkeä. Mutta lämpötila on n.25 -astetta, vettä vaihdetaan parin viikon välein (ollaan ruvettu vaihtamaan), pH suunnilleen 8 ja muuta ei tiedetä. Mutta sen voin sanoa, että ei se muu kyllä ole mistäkään kotoisin. Hommaan juuri parhaillani uusia kasveja akvaarioon ja ajattelin tehdä sinne suursiivouksen...

[Adrianna]

Selvitätkö vielä vähän historiaa. Kauanko tuo allas on ollut, ketä siellä asuu, miten se perustettiin, kypsytettiinkö ja miten?

[nirppu]

Jos vesi on kovin kuormittunut, tekisin seuraavasti: n. viikon ajan joka päivä 20%:n vedenvaihdot. N. puolivälis vois putsata suodattimen. Sen jälkeen kerran viikossa 30%. Sisusteista ylimääräiset levät pois.

[Arnold]

Ei kypsytetty silloin lainkaan, ja otettiin heti alkuunsa taistelukala, sinineontetroja ja partamonneja, mutta nykyään on vain sinineontetrat ja pikkupartis. Akva tuli meille viimekeväänä.

No nykyään olen vähän viisaampi mutta miten voi muka tehdä jotain, jos pelkää koko ajan epäonnistuvansa eikä tiedä mistä aloittaa? Uudet kasvit ovat tulossa ja niiden istuttamisen yhteydessä ajattelin putsata akvaarion levästä (siis kaiken mikä on levässä), lapota pohjan huolellisesti ja ottaa vettä vähän vähemmäksi ja ruveta säännöllisesti putsaamaan. Huono idea vai?

[nirppu]

Jos se vesi on kuormittunut ja sulla on siellä kaloja, niin ne ovat tottuneet likaiseen veteen. Sen takia ens alkuun pieniä vedenvaihtoja usein, jottei kaloille tule shokkia. Muuten ok idea.

[Sami]

Isojen harjarapujen yleisin kuolinsyy - jos suljetaan vesiarvotekijät arvioinnin ulkopuolelle* - on ruokinnan riittämättömyys.

Atya -sukuiset harjaravut syövät pääasiassa veden virtauksen mukana kulkevaa hienojakoista ruokaa, jota ne pyydystävät ensimmäisten kävelyjalkapariensa päissä olevilla pyyntisukasilla. Näiden pyyntisukasten kattama pyyntipinta-ala on varsin pieni ja ravun koko on melko suuri.
Näin ollen ruokaa tulisi olla melkein koko ajan saatavilla, jotta rapu saa riittävästi energiaa elintoimintojensa ylläpitämiseen. Tämän lisäksi ravun on saatava ylimääräistä energiaa, jotta se kykenee kasvattamaan lihasmassaansa ja kasvamaan kokoa.

Normaalissa tehosuodatetussa, kirkasvetisessä akvaariossa on hyvin vähän vedessä leijuvia pieneliöitä tai muita ruokahiukkasia. Tästä syystä akvaristin, tulee lisätä veteen päivittäin riittävästi harjaravuille sopivaa ruokaa.
Toisaalta harjaravut ovat kotoisin hyvin vuolaasti virtaavista joista ja puroista, joissa vesi on aina hyvin puhdasta ja hapekasta.

Tämän tiedon varjossa on syytä tarkemminkin miettiä, miten rapujen ruokinta on parasta toteuttaa pilaamatta vettä.
"Kuollut ruoka", kuten hienonnettu hiutaleruoka ja nestemäinen poikasruoka, pilaa veden hyvin helposti.
Sen sijaan likoeläimet ja elävä artemia ovat hyvin lähellä harjarapujen luonnollista ruokavaliota - tosin jälkimmäistä ei kannata tarjota aivan pienimmille harjaravuille.
Hyvä menú harjaravuille koostuukin päivittäin pääruokana annosteltavista likoeläimistä, ajoittain lisukkeena tarjottavista artemioista, mikromadoista, hiennonnetusta hiutaleruoasta ja silloin tällöin ruokajuomana nestemäistä poikasruokaa (ajoittain ja silloin tällöin tarkoittavat 'pari kertaa viikossa').
Likoeläimet on hyvä annostella akvaarioon aamupäivällä, jotta harjarapujen aktiivisimpaan aikaan päivällä olisi ruokaa tarjolla.

Likoeläinten viljely on helppoa, joten miksipä ei käynnistäisi viljelmää harjarapujen hyvinvoinnin edistämiseksi, sillä saavathan kalat ajoittain pakasteruokia, vegetaristi-monnit kurkkua ja kasvit hiilidioksia kiljupullosta.
Jukka Järvi on kirjoittanut kotisivuilleen varsin seikkaperäiset ohjeet likoeläinten (tohvelieläinten) viljelyyn ja ne löytyvät täältä. Noihin ohjeisiin voi vielä lisätä, että jos on liian laiska (tms. ) ryhtyäkseen hamstraamaan heinää eläinkaupoista, markkinoilla on Hobbyn valmistama puriste, Protogen, jolla saa käynnistettyä likoeläinviljelmän. Protogenia saa ainakin Helsingin Akvaariokeskuksesta.

Vaikka ruokinta olisikin kunnossa, ei viikottaisista vedenvaihdoista kannata tinkiä.



*Ei siis koske tätä tapausta, sillä alkuperäisen viestin kirjoittaja ilmoittaa, että vesiarvoja ei tunneta, mutta ne ovat ilmeisesti huonot. Huonot vesiarvot ovat huono lähtökohta minkään vesieläimen hyvinvoinnin kannalta.

[7330]

Kannattaa aloittaa nuo tiheät vedenvaihdot jo ennen uusien kasvien tuloa. On sitten parempi vesi kasvienkin aloittaa kasvunsa.

Nitraattitesti auttaisi selvittämään riittävät vedenvaihtojen määrät, mutta levien kasvutahdista päätellen akvaariossa tosiaankin on liikaa ravinteita, joten näillä näkymin vettä ei voi vaihtaa liikaa. Vaihda vettä päivittäin tai vaikka joka toinen päivä viikon-parin ajan ja nypi/raaputa levää vähemmäksi mahdollisuuksien mukaan, niin allas on pian kuin uusi.

pH 8 on reilusti liikaa sinineontetroille, kuten varmaan tiedätkin. Sitä kannattaisi tässä samalla alkaa laskea vaikkapa hiilidioksidilevittimen, turpeen tai lepänkäpyjen avulla. Hiilidioksidilevitin muuten myös parantaisi kasvien kasvua ja luultavasti myös heikentäisi leviä. Suosittelen.

Halvat ja yksinkertaiset ohjeet täältä: http://koti.mbnet.fi/pleko_88/nettisivu ... e_text.htm

[Sami]

Atya -sukuiset harjaravut syövät pääasiassa veden virtauksen mukana kulkevaa hienojakoista ruokaa, jota ne pyydystävät ensimmäisten kävelyjalkapariensa päissä olevilla pyyntisukasilla. Näiden pyyntisukasten kattama pyyntipinta-ala on varsin pieni ja ravun koko on melko suuri.
Näin ollen ruokaa tulisi olla melkein koko ajan saatavilla, jotta rapu saa riittävästi energiaa elintoimintojensa ylläpitämiseen. Tämän lisäksi ravun on saatava ylimääräistä energiaa, jotta se kykenee kasvattamaan lihasmassaansa ja kasvamaan kokoa.

Tuohon kohtaan yritin jälkikäteen lisätä seuraavan pätkän, mutta 7330 olikin jo ehtinyt lähettää uuden viestin.

Mikäli harjarapu ei saa riittävästi energiaa ravinnostaan, sen elimistö alkaa käyttää energianlähteenä jo olemassa olevaa lihaskudosta.
Jokainen varmaan käsittää, että tämä ei ole hyvä asia ja sen äärimmäisenä oireena on ravun fyysisen koon pienentyminen: kuorenvaihdon jälkeen rapu on pienentynyt. Pikkuhiljaa rapu muuttuu passiivisemmaksi, sillä sen yleiskunto heikkenee, se on hyvin altis tulehduksille (mm. kouristustauti) ja pikkuhiljaa se näivettyy. Nuorten harjarapujen kasvun pysähtyminen johtuu myös pääosin ravinnon vajavaisuudesta.

Viimeisestä lauseesta esimerkkinä voi mainita, että juovaharjarapu kasvaa 10cm mittaiseksi (TJEU: ota viivotin käteen ja katso kuinka paljon on 10cm), eivätkä ne akvaarioliikkeissä myytävät 5-6cm yksilöt ole lähellekään täysikokoisia.

[Arnold]

Kiitos informaatiosta. Hmm, minun tietoni oli aika puutteellista, ja osittain senkin takia, että meille tuo myytiin vain katkarapuna ja kerrottiin, että se syö levää, joten oletin sen olevan leväsukarapu, kunnes jonkin ajan päästä tajusin että eihän se leväsukarapu olekaan. Ensimmäinen rapu, eikä kovin hyvät muistot.

Ajattelin siis päivän tai kahden välein ottaa 20-30% vedestä pois, mutta lappoanko pohjan? Siis kippaanko vain vettä pois ja takaisin, vai ihan lappoan? Lappoaminen olisi varmasti oikeampi keino. Tänään jo raaputan suodattimen, lasit ja kaikki sisustushommelit kokonaan pois levästä, vaihdan vettä 30% ja huomenna 20% pois. Siitä eteenpäin samalla tyylillä kasvien tuloon asti, johon ei ole enää pitkä aika?

Ihan kokonaan uudet kasvit siis akvaarioon tulossa. Miten niitä lepänkäpyjä lisätään? Kuinka monta, jos akva on 54L? Haluaisin laskea pH -arvoa niin, että se on 6.

[nirppu]

Joo, kannattaa lapota, mutta jos peset suodattimen, älä samana päivänä lappoa tai vaihda vettä. Partis kuuluu muuten yli 100 litraan. Esim. sukaravut ovat hyviä levänpoistajia.

[Arnold]

^Juu, lappoan siis. En suodatinta puhdista läheskään joka kerta.

Ja tiedän, että partis kuuluu isompaan akvaarioon, mutta muuta kotia ei tunnu löytyvän. Olisiko armeliasta vain tappaa se? Nyt on niitä sinineontetroja, ja niitä ajattelin ottaa lisää vähän, kun nyt niitä on kai 8, eli pari kappaletta lisää ja taistelukalan. Mitäköhän pohjalle sitten..? Ensin kuitenkin hoitaisin kasvit ja akvaarion kuntoon, ennenkuin kalasoppa jatkuu. Seuraavalle eläinkauppareissulle siis pari parvikalaa ja vesitestejä ostoslistalla, mutta mitäköhän pohjalle...tuota on tullut pohdittua hirmu kauan. Enkä uskalla eläinkaupasta vain summamutikassa ottaa jotain.

[Arnold]

Noniin, äsken rappasin mahd.paljon levää pois ja otin vettäkin sen 30% vekeen, lapposin siis pohjan. Huomenna 20% ja siitä eteenpäin joka päivä kasvien tuloon saakka.

[7330]

Hienoa, eiköhän se allas vielä kuntoon saada.

Se, kuinka paljon esimerkiksi lepänkäpyjä pH:n laskemiseen vaaditaan, riippuu veden kovuudesta. Ainakin kH-arvo olisi hyvä tietää. Muutenhan se menee kokeilemalla: Lisää ensin vaikka 5 käpyä (olen nähnyt jossakin suosituksen käpy/ 10 l) ja jos pH ei parin päivän päästä ole riittävästi laskenut, lisää niitä, kunnes vesi on sopivaa. Ne hajoavat akvaariossa pikkuhiljaa, joten vedenvaihdon yhteydessä niitä voi aina heitellä muutaman lisää.

Saattaa kyllä olla, että hiilidioksidi tai turve olisi tehokkaampi keino, kun pH on alkujaan noinkin korkealla. Ainakaan itse en ole kävyillä saanut sitä laskemaan muutamaa desimaalia enempää.

Onko pohjalla siis soraa, päätellen siitä että lappoat sitä? Kunnon puhdistus ei ole pahitteeksi soralle, ainakaan jos se on ollut huonolla hoidolla, mutta älä kuitenkaan liian hyvin jynssää lietettä pois. Siinähän elää hyödyllisiä bakteereita.

Sorapohjalle tuon kokoiseen altaaseen ja lämpimään veteen ei taida kovin montaa pohjakalavaihtoehtoa olla. Ehkä kannattaisi hankkia niitä oikeita leväsukarapuja muutama yksilö. Ne ovat aika lailla harjarapua helppohoitoisempia ja syövät oikeasti levää. Lisäksi niille maistuvat kalojen pohjatabletit mainiosti ja oppivatpa syömään hiutaleita pinnaltakin.

Partamonnista kannattaa yrittää hankkiutua pian eroon, mutta jos se ei onnistu, on varmaankin parasta lopettaa se.

Kannattaa nostaa lämpötilaa parilla asteella ennenkuin hankit taiston. Se viihtyy paremmin lämpöisessä vedessä, eikä sinineontetroillakaan mitään sitä vastaan ole.

Asukeiksi voisi sitten loppujen lopuksi, kun olot ovat kunnossa, tulla
1 taistelukala
15 sinineontetraa
4-5 leväsukarapua

[Arnold]

Laitan tähän vaatimukset pohjan asukeille:
-Selviävät sorapohjalla
-Eivät vaadi mitään erikoishoitoja, esim.lisäyksiä veteen eikä ruokavaliokaan saisi olla kovin monimutkainen
-54L akvaan sopivia
-Ei rapuja

Eikö vaihtoehtoja ole?

[7330]

- imunuoliaiset, mutta vaativat kovaa virtausta, pohjalle laakeita, sileitä kiviä ja useimmat lajit myös viileää vettä
- nuolimonnit, mutta vaativat virtaavaa ja hapekasta vettä, useimmat lajit myös viileää
- pienimmät monnislajit (pikkumonninen, nuolimonninen, marmorimonninen), mutta vaativat hiekkapohjaa
- pienet joki- ja koskimonnit, mutta vaativat viileää ja virtaavaa vettä

Niin, enempää tuon kokoiseen purkkiin sopivia en kyllä äkkiseltään keksi.

[Arnold]

Ihan yksittäisiä lajeja jos olisi, melkein kaikki käy. Esimerkiksi ulkonäöllä ei hirveästi ole merkitystä.

[Arnold]

Noniin, asia alkaa ehkä parantua. Viitenä päivänä peräkkäin olen akvan putsannut, sunnuntaina otin 30% vedestä pois, ja siitä eteenpäin neljänä päivänä 20% ja huomenna en ota ollenkaan vaan putsaan suodattimen, sitten lauantaina sen 20% pois ja sunnuntaina myös. Pientä levää lukuunottamatta akvaario näyttää siistimmältä, jätevesi ei ole rusehtavaa vaan melko kirkasta eikä pohjalta pöllähdä lietettä jos vähän soraa siirtää. Mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä...? pH oli 7.5-8.

[7330]

Kalatkin varmaan voivat sitten jo paremmin.

Olisi hyvä hankkia niitä vesitestejä muitakin kuin pH. Yritin vilkaista, onko siitä puhuttu aiemmin tässä keskustelussa, mutta ei ainakaan sattunut silmään. Voi tietysti olla, että olen sokea.

Nyt voisit jatkaa normaaleilla vedenvaihdoilla, vaikkapa 40 % kerran viikossa. Nitraatit on varmaankin saatu jo sopivalle tasolle. Samalla voisit alkaa hivuttaa sitä pH:ta alaspäin hankkimalla käyttöön jonkun tai vaikka useammankin noista mainituista pH:n laskutavoista.

Jos et vielä lannoita kasveja, se kannattaa aloittaa uusien kasvien tullessa. Viihtyvät ja kasvavat silloin todennäköisemmin. PMDD on hyvä ja halpa lannoite, mutta noin pienessä akvaariossa eivät akvaarioliikkeiden tavallisetkaan nestemäiset lannoitteet tule kovin kalliiksi.

[Arnold]

Juu, eli ihan alkuun hankin sitä lannoitetta, jotain pH:n laskuun ja uudet kasvit tietenkin. Mitä vesitestejä kannattaisi vielä hankkia? Haluaisin vain hyviä vesitestejä, mutta ne ovat älyttömän kalliita. Mustissa&Mirrissä oli joitain aika halpaan hintaan, mutten ollut aiemmin sellaisia nähnyt.

Kiitos kaikille avusta tähän mennessä! Kalat tuntuvat jostain syystä uivan ripeämmin ja akvaariota on mukava katsella ja sen hoito on viihtyisämpää kun se ei muistuta pitkälti lietesäiliötä.

[jumase]

Muista jatkossa pitää kiinni viikottaisista vedenvaihdoista. Usein tuppaa unohtumaan, että mikään muu asia ei vaikuta niin paljon akvaarion hyvinvointiin, kuin säännölliset runsaat vedenvaihdot. Suodatin voi silloin tällöin olla puhdistamatta pidemmänkin jakson, pohjakin pärjää lappoamatta pidempiäkin aikoja. Myöskään erilaiset valaistukset- ja lämpötilanvaihtelut eivät aiheuta lyhytaikaisina poikkeuksia ongelmia, mutta vedenvaihtojen laiminlyönti sen sijaan aiheuttaa.

Lähestulkoon kaikki yleisimmät ongelmat sairauksia ja kotiloita lukuunottamatta voi korjata säännöllisillä vedenvaihoilla. Toisaalta asia on kyllä ihan itsestäänselvä. Akvaarion lisätään ravinteita jatkuvasti ruokinnalla sekä muita kanavia pitkin. Vedenvaihdot poistavat nämä ravinteet. Usein tehdään se virhe, että kuvitellaan että kaikki kuona kertyy pohjalla kalankakkana, mutta käytännössä bakteerit käsittelevät suurimman osan kuonasta. Pohjalle jää kyllä tavaraa, mutta se on pääasiassa sellaista materiaalia, jota bakteerit eivät pysty lyhyeässä ajassa hajottamaan. Sen sijaan kaikki sellainen tavara, joka tästä kuonasta on hajotettavissa, kyllä hajotetaan ja se päätyy pääasiassa nitraattina veteen.

Eli muista tehdä vedenvaihtoja usein ja mielestäni kaikille akvaarioharratajille ensimmäinen hankittava apuväline olisi jonkin sortin letkuhässäkkä, jolla vedenvaihdot olisivat mahdollisimman helppoja. Näin vedenvaihtojen tekemättä jättämiselle jäisi mahdollisimman vähän tekosyitä. Ämpärien kanssa lotraamisessa on oma ongelmansa, joten jos laiskottaa, niin helposti jää vedet vaihtamatta. Toki sinulla on sen verran pieni allas, että 1 suuren ämpärillisen vaihto viikoittain riittää. Sen verran pitäisi jaksaa, vaikka tilanne olisi mikä... Mutta älä unohda vedenvaihtoja, ne pitävät levät kurissa, vesiarvot kunnossa ja kalat hyvävointisina.

[memma]

Lähestulkoon kaikki yleisimmät ongelmat sairauksia ja kotiloita lukuunottamatta voi korjata säännöllisillä vedenvaihoilla.

Kyllä mielestäni vedenvaihto voi vaikuttaa kalojen sairastumiseenkin. Mitä enemmän likaisessa vedessä kelluu bakteereita, sen suurempi on infektiopaine kaloja kohtaan. Jos vesi on kauan vaihtamatta, usein myös sen pH alenee. Kalojen altistuminen nopeasti muuttuviin olosuhdemuutoksiin voi altistaa ne sairastumaan, ja mahdollisia taudinaiheuttajia löytyy altaasta aina. Sairauksia voi siten ainakin ennaltaehkäistä puhtaalla vedellä, ja lieviä bakteeriperäisiä sairastumisia myös sillä parantaa.

Suurissa vedenvaihdoissa veden laatu tuppaisi muuttumaan paljon, ellei vaihto olisi säännöllistä. Jos esimerkiksi pH hyppää nopeasti viitosesta seiskaan, on siinä kaloilla jo kestämistä. Säännöllisillä vedenvaihdoilla veden parametrit säilyvät tasaisempina, ja semmoiseen kalat ovat yleensä evoluutiossa sopeutuneet. Vaihdettavan veden määrä riippuu altaan koosta ja kalastosta. On suhteellista, paljonko on "suuri vaihto", mutta säännöllistä sen kannattaa olla yhtä kaikki.

[jumase]

Suurissa vedenvaihdoissa veden laatu tuppaisi muuttumaan paljon, ellei vaihto olisi säännöllistä. Jos esimerkiksi pH hyppää nopeasti viitosesta seiskaan, on siinä kaloilla jo kestämistä.

Mielestäni vedenvaihtojen suuruutta pelätään Suomessa hieman turhankin päiten. Toki joillakin alueella vesijohtoveden ominaisuudet saattavat olla hyvinkin poikkeavia normaalista allasvedestä, jolloin suuri vedenvaihto saattaa vaikuttaa varsin suurestikin, riippuen paljon myös altaassa olevan veden vesiarvoista. Eli kannattaa varmistaa mitä tekee.

Mutta yleisesti ottaen Suomessa vesijohtoveden pH on aika lähellä neutraalia, yleensä hieman emäksisen puolella. Koska pH-asteikko on eksponentaalinen, tarvitaan melkoisia vedenvaihtoja, jotta saadaan pH:ta kovin suuresti muutettua. Lisäksi akvaariovedessä on paljonkin ns. puskurointiin kykeneviä aineita, joten pH:n muutokset eivät toteudu läheskään täydellisinä, mutta tässä muutama esimerkki täydellisestä pH:n muutoksesta vedenvaihtojen yhteydessä.

Jotta altaan pH nousisi viidestä seitsemään täytyy altaan vedestä vaihtaa 100 prosenttia, jos korvausvesi on neutraalia. Jos vedestä vaihdetaan 90 prosenttia nousee pH vain yhde asteen.

Jos korvausveden pH on 8, tarvitaan hieman yli 80 prosentin vedenvaihto, jotta altaan pH nousisi kuuteen tai vaihtoehtoisesti yli 90 prosentin vedenvaihto, jotta päästäisiin seitsemään.

Jos taas altaan pH on kuusi, riittää 50 prosentin vedenvaihto muuttamaan tilanteen neutraaliksi, jos korvausveden pH on 8.

Joka tapauksessa puskurointikyky vaikuttaa näihin ideaalisiin esimerkkeihin laskevasti, joten voidaan todeta, että suuria pH:n muutoksia saadaan käytännössä aikaan oikeastaan vain vaihtamalla koko altaan vesi. 50 prosentin vedenvaihdot ovat mielestäni täysin turvallisia, jos vesijohtovesi ei poikkea kovin suuresti "normaalista" 50 prosentin vedenvaihtojen hyödyllisyydestä en ole niinkään varma, mutta ottaen huomioon vedenvaihtojen hyödyllisyyden, vaihtaisin itse vettä aina 30-50 prosenttia altaan tilavuudesta. Esimerkiksi Helsingissä vesijohtoveden pH on hyvin likellä kahdeksaa ja vaikka vaihdoin aikanaan kiekkoaltaaseen puolet vedestä viikoittain, niin pH ei altaassa liikahtanut mihinkään siitä normaalista 6:sta. Veden puskurointikyky piti huolen siitä, että pH pysyi kuudessa.

[Arnold]

Akvaario paremmassa jamassa. Vedenvaihtotiheys tästä lähtien normaali, ja uudet kasvit tulleet, vielä pitää hankkia lannoitteita ja lisää vesitestejä. Kasveja siis vain lisäämään..