Yllätyin kovasti tuloksista. Ensinnäkin luhtasirppisammaleeksi, Drepanocladus aduncus, luulemani sammal onkin lehtoritvasammal, Amblystegium serpens (engl. nano moss).

Sain vastikään USA:sta sammalta, jonka lajia ei kukaan tiennyt, mielestäni se vaikutti vähän samanlaiselta kuin isonäkinsammal ja mietin että josko olisi jokin sukulaisensa. Mutta ei, kyseessä onkin saukonsammal, Leptodictyum riparium (engl. stringy moss). Tämä on melkomoisen nätti sammal samoin kuin tuo lehtoritvasammalkin, mutta toisin kuin sileä ja hento kaverinsa, on saukonsammal karhea ja sitkeä, eli ehkäpä omiaan myös vähän rajumpien asukkaitten altaisiin.

Isokokoisen ja kauniin sammallajin nimi vahvistui epäilemäkseni isonäkinsammalen gigantea-muodoksi, eli Fontinalis antipyretica var. gigantea.

Sain eräältä harrastajalta Tanskasta vähän aikaa sitten isonäkinsammalen tavallista muotoa, eli Fontinalis antipyretica var. antipyretica. Tässä kuvassa sitä etualalla, takana saukonsammalta.

Tässä molemmat isonäkinsammalen muodot rinnakkain:

Ehkä kiinnostavinta on uusi tieto liittyen mysteerilajiin "Süßwassertang". Kukaan ei ole tuntunut tietävän oikein mitään tuosta lajista, ei ole ollut varmuutta edes siitä, että onko kyseessä sammal, vai ihan jotain muuta. No, kyseessä on ihan jotain muuta, nimittäin se on saniaisen gametofyytti, lajista ei ole tietoa. Ja tässä onkin hyvin kiintoisa laji, botanistit pitkin maailmaa ovat yrittäneet saada tätä siirtymään seuraavaan kasvuvaiheeseensa, jossa se kasvattaa varren ja lehdet, mutta tuloksetta. Jos joku tässä onnistuisi, olisi kyseessä huima läpimurto.

Täällä noita tunnistuksia englanniksi.