Altaan pohjamateriaali
Valvoja: Moderaattorit
Altaan pohjamateriaali
Kohta puolin pitäisi alkaa sisustamaan uutta 850 litraista ja olenkin miettinyt ankarasti tätä pohjamateriaaliongelmaa. Toisaalta pidän hiekasta ulkonäön puolesta, mutta ainakin tuossa pienemmässä oli lähes mahdotonta saada virtauksia sellaisiksi, että hiekka oikeasti pysyisi pohjassa. Ja kun ne sitten pysyivät niin virtaukset olivatkin varsin yksiviivaisia eli vaihtelut olivat hyvin minimaalisia.
Mitähän konkareilla olisi sanottavaa hiekan suhteen. Kyllä kovasti tekisi mieli jättää pohja paljaaksi, jotta voisi tykittää streameillä täydellä teholla ja mahdollisimman sattumanvaraisella setupilla. SPS-tankki kuitenkin tulee ja olen ymmärtänyt, että kovat virtaus on erittäin tärkeää. Eli vaikka hiekka onkin visuaalisesti oleellinen osa riuttaa, niin kysyisinkin: kuinka moni jättäisi hiekat laittamatta, jos näin jälkikäteen saisi päättää?
Olen kuitenkin siinä uskossa, että aika harvalla Suomessa on paljasta pohjaa. Olen myöskin miettinyt noita faux-pohjia ja akryylipohjia, mutta kyllä ne vaihtoehdot tällä hetkellä koostuvat muutaman sentin hiekasta tai paljaasta pohjasta.
Mitähän konkareilla olisi sanottavaa hiekan suhteen. Kyllä kovasti tekisi mieli jättää pohja paljaaksi, jotta voisi tykittää streameillä täydellä teholla ja mahdollisimman sattumanvaraisella setupilla. SPS-tankki kuitenkin tulee ja olen ymmärtänyt, että kovat virtaus on erittäin tärkeää. Eli vaikka hiekka onkin visuaalisesti oleellinen osa riuttaa, niin kysyisinkin: kuinka moni jättäisi hiekat laittamatta, jos näin jälkikäteen saisi päättää?
Olen kuitenkin siinä uskossa, että aika harvalla Suomessa on paljasta pohjaa. Olen myöskin miettinyt noita faux-pohjia ja akryylipohjia, mutta kyllä ne vaihtoehdot tällä hetkellä koostuvat muutaman sentin hiekasta tai paljaasta pohjasta.
-
- Starting Member
- Viestit: 46
- Liittynyt: 17:44, 11.02.2005
- Paikkakunta: Laihia
pohjahiekka
Terve,
Minulla oli edellinen akva ilman pohjahiekkaa, ja nykyinen hiekalla. Omasta kokemuksestani äänestän kyllä hiekan puolesta. Paremman näköinen ja tuntuisi olevan edullinen vaikutus muutenkin.
Streamit eivät ole koskaan olleet ongelma hiekan kanssa (blue devil kylläkin
) Molemmissa päissä 12 000l/h streamit joita molempia multicontroller ohjaa n. suhteessa 50 / 100 %. Eli kiertoa on.. Akvaario on 175 pitkä, 70 korkee ja 60 syvä..
Minulla oli edellinen akva ilman pohjahiekkaa, ja nykyinen hiekalla. Omasta kokemuksestani äänestän kyllä hiekan puolesta. Paremman näköinen ja tuntuisi olevan edullinen vaikutus muutenkin.
Streamit eivät ole koskaan olleet ongelma hiekan kanssa (blue devil kylläkin

Ei ne streamit sitä pohjahiekkaa pöllytä, ellet suuntaa niitä pohjaa kohti.
Olen myös perustamassa uutta allasta ja kysellyt apuja sieltä täältä mm. pohjahiekan välttämättömyydestä ja määrästä, ja tullut tulokseen että n. 5cm soraa pääaltaassa on riittävä/oltava.
Refuun sitten ns. normaali DSB vaatima n. 10cm.
Näillä ohjeilla itse aion uutta pyttyä perustaa, koska en ulkonäkösyistä haluaisi pääaltaaseen tuota 10cm paksua sorakerrosta.
Olen myös perustamassa uutta allasta ja kysellyt apuja sieltä täältä mm. pohjahiekan välttämättömyydestä ja määrästä, ja tullut tulokseen että n. 5cm soraa pääaltaassa on riittävä/oltava.
Refuun sitten ns. normaali DSB vaatima n. 10cm.
Näillä ohjeilla itse aion uutta pyttyä perustaa, koska en ulkonäkösyistä haluaisi pääaltaaseen tuota 10cm paksua sorakerrosta.
FOMA rules
Jos tuntuu 10 cm esteettisesti liian paksulta niin esim. 5 cm mustaa kontaktimuovia kiertämään alareunaa. Itselläni on listat kiertämässä joten hiekkaa ei näy kuin sen 5 cm verran.kk kirjoitti: Näillä ohjeilla itse aion uutta pyttyä perustaa, koska en ulkonäkösyistä haluaisi pääaltaaseen tuota 10cm paksua sorakerrosta.
En ihan varauksetta lähtisi DSB:tä enää suosittelemaan. Monta riutta-allasta purkamassa olleena on tullut huomioitua kuinka suuri määrä detritusta hiekkaan kertyy. Ilman hiekkaa se päätyy helpommin vaahdottajan/ vedenvaihdon kautta pois kierrosta.
DSB:ssä on varmasti paljon etuja, mutta ilmankin tulee hyvin toimeen. Oma mielipiteeni tätänykyään on että pohjan peittävä hiekkakerros riittää. Silloin hiekalla elävät öttiäiset viihtyvät altaassa, hiekkaan ei mahdu paljoa detritusta, kaloilla on 10cm korkeampi uimatila ja kaiken lisäksi se näyttää paremmalta
.
Faktoja tästä aiheesta löytyy vain vähän. Erilaisia mielipiteitä riittää sitten niidenkin edestä
.
DSB:ssä on varmasti paljon etuja, mutta ilmankin tulee hyvin toimeen. Oma mielipiteeni tätänykyään on että pohjan peittävä hiekkakerros riittää. Silloin hiekalla elävät öttiäiset viihtyvät altaassa, hiekkaan ei mahdu paljoa detritusta, kaloilla on 10cm korkeampi uimatila ja kaiken lisäksi se näyttää paremmalta

Faktoja tästä aiheesta löytyy vain vähän. Erilaisia mielipiteitä riittää sitten niidenkin edestä
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Tämä on mielenkiintoinen aihe. Itsekin olen joutunut purkamaaan kolme allasta ja niistä olen saanut jonkinlaisen aavistuksen hiekkapedin toiminnasta.Jukka kirjoitti:En ihan varauksetta lähtisi DSB:tä enää suosittelemaan. Monta riutta-allasta purkamassa olleena on tullut huomioitua kuinka suuri määrä detritusta hiekkaan kertyy. Ilman hiekkaa se päätyy helpommin vaahdottajan/ vedenvaihdon kautta pois kierrosta.
... Oma mielipiteeni tätänykyään on että pohjan peittävä hiekkakerros riittää. Silloin hiekalla elävät öttiäiset viihtyvät altaassa, hiekkaan ei mahdu paljoa detritusta...
Minun huomioini ovat seuraavat. Jos altaan sisäinen vedenkierto on riittävä niin detritusta ei kovinkaan paljon laskeudu hiekalle ja siellä oleva eliöstö hoitaa sen jotakuinkin kokonaan vaikka pedin paksuus olisi 10 cm. Merimakkara ja käärmemeritähdet yms. puhdistavat hyvin.
Ala-altaaseen 'lokerikot' keräävät detrituksen erittäin hyvin mutta ne olisi muistettava puhdistaa aika-ajoin. Biltemasta löytyy käsin toimiva pilssipumppu jolla puhdistuksen saa tehtyä helposti.
Lisäksi minulla on käytössä puoliautomaattinen veden vaihtojärjestelmä ja kun vaihdossa käytettävän saavin jättää kiertoon mukaan vaikkapa viikoksi niin vedessä oleva detritus laskeutuu tuon saavin pohjalle ja silloin helposti näkee kuinka paljon sitä kertyy tuossa ajassa - eikä ihan vähän. Saavissa on myös hyvä tehdä erilaisia 'toimenpiteitä' kuten korallien kiinnittäminen elävään kiveen tai esim. mantiksen poistaminen kivestä.
Eli paksua hiekkapetiä ei tarvitse sijoittaa ala-altaaseen jos vedenkierto on riittävä ja ala-allasta voi käyttää detrituksen keräämiseen. Olen huomannut, että minulla ylähyllyllä olevaan refugioon ei juurikaan kerry kierrosta tulevaa epäpuhtautta tai jos tuleekin niin eliöstö pitää siitä huolen.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 4264
- Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Meillä on allas ollut muuton jälkeen kokonaan ilman hiekkaa, eli noin puoli vuotta. Jonkun verran levää altaassa on, ehkä hiekkakerros tasapainoittaisi allastas, tosin mene ja tiedä. Ala-ataan refu-osasto on tupaten täynnä elävää kiveä ja siellä uskoisin olevan monipuolinen eliöstö.
Kuitenkin ajattelin jossain vaiheessa laittaa hiekkaa yläaltaaseen lähinnä esteettisyyden takia. Ja Sand Sifter saisi jotain mitä siftata
Ongelmana oli meillä kuitenkin edellisessäkin altassa sama kuin aloittajakysyjällä (ymmärtääkseni tämä olikin varsinainen kysymys), että ihan ohut kerros ei pysy millään paikallaan. Veikkaan, että siinä matalassa ja pitkässä altaassa ei 5 cm:kään olisi pysynyt paikoillaan (meillä oli ihan ripaus korallihiekkaa pohjalla). En minäkään haluaisi 10 cm paksun pohjan yläaltaaseen vain siksi, että se jotenkuten peittäisi pohjalasin... Itse en koskaan keksinyt ratkaisua tuohon ongelmaan.
Detritusta on muuten kertynyt nykyiselle pohjalasille puolen vuoden jälkeen melkoisesti eikä sitä lapota kivien alta mitenkään helposti, eli paljas pohja ei myöskään ole mitenkään esteettinen...
Kuitenkin ajattelin jossain vaiheessa laittaa hiekkaa yläaltaaseen lähinnä esteettisyyden takia. Ja Sand Sifter saisi jotain mitä siftata

Detritusta on muuten kertynyt nykyiselle pohjalasille puolen vuoden jälkeen melkoisesti eikä sitä lapota kivien alta mitenkään helposti, eli paljas pohja ei myöskään ole mitenkään esteettinen...
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
Kovin näyttäisi porukka olevan pohjahiekan kannalla. Mitään DSB:tä ei pääaltaaseen tule. Refu muodostaa yli 20 prosenttia kokonaistilavuudesta ja sinne tulee DSB, joten pääallas saa pärjätä ilman. Eiköhän refusta riitä hiekasta riippuvaista pienelämää pääaltaankin tarpeisiin.
Paljon olen hakenut mallia tuosta Haagan TheSimpleReefistä, joten Haagalta olisi mukava saada kantaa, kumpi olisi hänen valintansa, jos uutta allasta lähtisi perustamaan. Jos olen oikein ymmärtänyt tuon low-maintanance riutan perusteet, niin tarkoituksena on tuoda järjestelmään mahdollisimman vähän kuormitusta ja suodatus hoituu sitten biologisesti ja kemiallisesti (aktiivihiili/antiphos). Näin suodatus hoitaa haitalliset aineet ei niin haitalliseen muotoon ja ne on helppo poistaa kierrosta massojen- ja vedenvaihdoilla.
Siitä en aivan ole päässyt selville, kuinka hiekkapohja toimii tällaisessa järjestelmässä. Se toki luo perusta biologiselle suodatukselle, mutta toisaalta voisin kuvitella, että se myös sitoo paljon niitä haitallisia aineita, joita olisi muuten mahdollista poistaa kierrosta kemiallisella ja biologisella suodatuksella. Avainkysymys onkin lienee se, että prosessoiko pohja näitä aineita vai varastoituvatko ne vain sinne? Muiden harrastajien kokemuksen perusteella voisi päätellä, että pohja toimii enemmänkin varastona. Sen verran mielenkiintoisia elämyksiä on tullut vastaan, kun pohjaa on lähdetty sekoittamaan. Miksi siis ehdoin tahdoin hankkia ikävää ravinnevarastoa altaaseen, jos biologisen suodatuksen pystyy järjestämään ilmankin.
Biologinen suodatus on kuitenkin mahdollista järjestää suhteellisen helposti muutamalla kammiolla, joihin järjestetään sopivat olosuhteen sekä aerobiselle, että anaerobiselle bakteerikannalla. Näissä olisi ainakin se etu, että bakteerikantaa ja ravinnekertymää olisi tarpeen vaatiessa mahdollisuus muokata muuttamalla kammioissa olosuhteita tai pesemällä massoja. Pohjahiekassahan tämä ei oikein ole mahdollista.
Minulla olisi ainakin se etu, että sumppu on vielä rakenteilla, joten pystyisin helposti järjestämään bakteeritoiminnalle sopivat olosuhteen ilman erillisten laitteiden tuomista systeemiin. Sopivat denitrifikaatiokammiot vain sumppuun ja paluukanavasta sopiva virtaus kammioon, niin siinähän se biologinen suodatus vaihdettavine ja helposti puhdistettavine materiaaleineen (esim Seachem Matrix) olisi. Jäänkin nöyränä odottelemaan, mahtaisiko Haagalta saada mielipidettä tähän pohjamateriaaliasiaan. Sen verran pitkälle on malli Haagan TheSimpleReefistä haettu, että mielipide olisi erittäin tervetullut.
Paljon olen hakenut mallia tuosta Haagan TheSimpleReefistä, joten Haagalta olisi mukava saada kantaa, kumpi olisi hänen valintansa, jos uutta allasta lähtisi perustamaan. Jos olen oikein ymmärtänyt tuon low-maintanance riutan perusteet, niin tarkoituksena on tuoda järjestelmään mahdollisimman vähän kuormitusta ja suodatus hoituu sitten biologisesti ja kemiallisesti (aktiivihiili/antiphos). Näin suodatus hoitaa haitalliset aineet ei niin haitalliseen muotoon ja ne on helppo poistaa kierrosta massojen- ja vedenvaihdoilla.
Siitä en aivan ole päässyt selville, kuinka hiekkapohja toimii tällaisessa järjestelmässä. Se toki luo perusta biologiselle suodatukselle, mutta toisaalta voisin kuvitella, että se myös sitoo paljon niitä haitallisia aineita, joita olisi muuten mahdollista poistaa kierrosta kemiallisella ja biologisella suodatuksella. Avainkysymys onkin lienee se, että prosessoiko pohja näitä aineita vai varastoituvatko ne vain sinne? Muiden harrastajien kokemuksen perusteella voisi päätellä, että pohja toimii enemmänkin varastona. Sen verran mielenkiintoisia elämyksiä on tullut vastaan, kun pohjaa on lähdetty sekoittamaan. Miksi siis ehdoin tahdoin hankkia ikävää ravinnevarastoa altaaseen, jos biologisen suodatuksen pystyy järjestämään ilmankin.
Biologinen suodatus on kuitenkin mahdollista järjestää suhteellisen helposti muutamalla kammiolla, joihin järjestetään sopivat olosuhteen sekä aerobiselle, että anaerobiselle bakteerikannalla. Näissä olisi ainakin se etu, että bakteerikantaa ja ravinnekertymää olisi tarpeen vaatiessa mahdollisuus muokata muuttamalla kammioissa olosuhteita tai pesemällä massoja. Pohjahiekassahan tämä ei oikein ole mahdollista.
Minulla olisi ainakin se etu, että sumppu on vielä rakenteilla, joten pystyisin helposti järjestämään bakteeritoiminnalle sopivat olosuhteen ilman erillisten laitteiden tuomista systeemiin. Sopivat denitrifikaatiokammiot vain sumppuun ja paluukanavasta sopiva virtaus kammioon, niin siinähän se biologinen suodatus vaihdettavine ja helposti puhdistettavine materiaaleineen (esim Seachem Matrix) olisi. Jäänkin nöyränä odottelemaan, mahtaisiko Haagalta saada mielipidettä tähän pohjamateriaaliasiaan. Sen verran pitkälle on malli Haagan TheSimpleReefistä haettu, että mielipide olisi erittäin tervetullut.
-
- Junior Member
- Viestit: 152
- Liittynyt: 10:29, 24.02.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Luumäki
Alixille oletteko kokeilleet "puhaltaa" kiertovesipumpulla detrtituksen liikkeelle? Jos on vaikea kohta ylettää niin jatkoletku pumpun päähän. Itse käyn kivet kerran viikossa läpi pumpulla ja joka kerta tulee lumimyrsky.
Martin's Mini Reef Merivesiakvaario-portaalissa:
http://kimmo.aqua-web.org/harrastajia.html#lindstrom
http://kimmo.aqua-web.org/harrastajia.html#lindstrom
-
- Katalysaattori
- Viestit: 4264
- Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
No jos rehellisiä ollaan, niin en ole kovinkaan aktiivisesti sitä edes koittanut poistaa. Puhaltaminen olisi varmasti pop, mutta töällä hetkellä altaassa on liian paljon irtonaisia frageja jotta moiseen pystyisi vahingoittamatta koralleja. Mutta ehkä jo piakkoin kun uuden ataan silikoni kuivuu ja saadaan se pystyynLugonn[71] kirjoitti:Alixille oletteko kokeilleet "puhaltaa" kiertovesipumpulla detrtituksen liikkeelle? Jos on vaikea kohta ylettää niin jatkoletku pumpun päähän. Itse käyn kivet kerran viikossa läpi pumpulla ja joka kerta tulee lumimyrsky.

Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
Koska tästä pohjahiekka asiasta on näköjään monilla hyvinkin erisuuntaisia mielipiteitä, pyydän että alan ykkösrivistö ( Haaga, Ealex, Tatu ) astuisi esiin ja selvittäisi meille enempivähempi "uunoille" voidaanko pää altaasta/ refusta jättää pohjahiekka pois.
Voiko esim. suuremmalla kivimäärällä korvata hiekan pois jättämistä?
Voiko esim. suuremmalla kivimäärällä korvata hiekan pois jättämistä?
FOMA rules
-
- Advanced Reefer
- Viestit: 85
- Liittynyt: 19:44, 23.11.2002
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kalliola
- Viesti:
Omassa altaassani hiekkakerroksen paksuus on 3-8cm, keskimäärin 5-6cm 0-2mm:n korallihiekkaa. Refussa on 5 cm 0-2mm korallihiekkaa. Itse suosittelen n. 5 cm hiekkakerrosta 0-2mm sekä pääaltaaseen että refuun. 10 cm DSB:stä en pidä lähinnä esteettisistä syistä ja sen vuoksi että mielestäni se ei tarjoa akvaariossa oleellisia etuja 5cm hiekkakerrokseen nähden. Jo 5cm, jopa matalemmassakin hiekkapedissä syntyy riittävästi anaerobisia alueita riittävään denitrifikaatoon. Jossain harrastukseni vaiheessa asenteeni hiekkapetiin oli sangen negatiivinen joidenkin ongelmieni vuoksi jotka silloin yhdistin hiekkapedin olemassaoloon ja jotka ratkesivat hiekkapedin poistolla. Nyt ehdottomasti kannatan hiekkapedin olemassaoloa ja uskon että veden riittävällä suodattamisella hyvällä aktiivihiilellä ja rautapohjaisella fosvaatinpoistajalla kyseiset ongelmat voidaan välttää.
Pääaltaani hiekkapeti on nyt yli 3 vuotta vanha. Pintahiekka on kauttaaltaan vaaleaa, eikä minkäänlaista leväongelmaa esiinny missään altaan osassa, ellei ongelmana pidä valtavaa makrolevänkasvua refussa. Detritusta en pidä ongelmana. Hiekkapedistäni noin kolmattaosaa voi kutsua lähinnä liejupediksi; hiekka ja detritus on muodostanut liejumaisen paksun tahmean materiaalin. Myöskään näillä alueilla ei leijun/hiekan päällä ole leväkasvustoa. Tridacnoilla on tapana pölläyttää hiekasta valtavia detrituspilviä, mihinkä korallit reakoivat normaalia suuremmaksi avautuvilla polyypeille, eli ne syövät detrituksen mukana olevaa materiaa, bakteereita, jne. Hiekkapetiä ei kuitenkaan kannata vartavasten suuremmin hämmennellä, koska se haittaa hiekkapedissä elävien eliöiden toimintaa ja vapauttaa sieltä ravinteita. Tosin hyvin voiva hiekkapeti ei vaikuta olevan moksiskaan suuristakaan muutoksista altaassa, mikä ilmeni hyvin siitä, kun karsin riuttaani viimeksi ja poistin lähes puolet altaan elävästäkivestä.

Hiekkapedin toimintaa voi tietty korvata lisäämällä elävän kiven määrää altaassa, mutta nykytrendi vaikuttaisi olevan enemmän elävän kiven määrän vähentäminen kuin lisääminen. Itselläni on ollut aikanaan myös paljaspohjaisia riuttoja, mutta niistä en pitänyt lähinnä esteettisistä syistä. Toki paljaspohjaisen riutankin saa toimimaan aivan yhtä hyvin kuin hiekkapohjaisenkin, mutta silloin täytyy valita hieman erilainen lähestymistapa riuttaan kuin esim. simppeliriutassa.
Pääaltaani hiekkapeti on nyt yli 3 vuotta vanha. Pintahiekka on kauttaaltaan vaaleaa, eikä minkäänlaista leväongelmaa esiinny missään altaan osassa, ellei ongelmana pidä valtavaa makrolevänkasvua refussa. Detritusta en pidä ongelmana. Hiekkapedistäni noin kolmattaosaa voi kutsua lähinnä liejupediksi; hiekka ja detritus on muodostanut liejumaisen paksun tahmean materiaalin. Myöskään näillä alueilla ei leijun/hiekan päällä ole leväkasvustoa. Tridacnoilla on tapana pölläyttää hiekasta valtavia detrituspilviä, mihinkä korallit reakoivat normaalia suuremmaksi avautuvilla polyypeille, eli ne syövät detrituksen mukana olevaa materiaa, bakteereita, jne. Hiekkapetiä ei kuitenkaan kannata vartavasten suuremmin hämmennellä, koska se haittaa hiekkapedissä elävien eliöiden toimintaa ja vapauttaa sieltä ravinteita. Tosin hyvin voiva hiekkapeti ei vaikuta olevan moksiskaan suuristakaan muutoksista altaassa, mikä ilmeni hyvin siitä, kun karsin riuttaani viimeksi ja poistin lähes puolet altaan elävästäkivestä.

Hiekkapedin toimintaa voi tietty korvata lisäämällä elävän kiven määrää altaassa, mutta nykytrendi vaikuttaisi olevan enemmän elävän kiven määrän vähentäminen kuin lisääminen. Itselläni on ollut aikanaan myös paljaspohjaisia riuttoja, mutta niistä en pitänyt lähinnä esteettisistä syistä. Toki paljaspohjaisen riutankin saa toimimaan aivan yhtä hyvin kuin hiekkapohjaisenkin, mutta silloin täytyy valita hieman erilainen lähestymistapa riuttaan kuin esim. simppeliriutassa.
Mun mielestä tuo Haagan jalustan alaosa on oudon siistin näköinen. Hyvin epäilyttävää...
Samu Saurama
www.AudioVideo.fi - ilmaiseksi kaikki viihde-elektroniikasta
www.AudioVideo.fi - ilmaiseksi kaikki viihde-elektroniikasta
Pitääpi tuohon kanssa kommentoida että tuo haagan altaan ala osasto on jotenkin todella hienon, mutta omalla tapaa härskin näköinen. Kanssa itse pähkäillyt tuon hiekkapedin paksuutta tulevaan altaaseen. Onko 750 litraisessa oleva ala-allas ( refu ) riittävä jos sen tilavuus on 250 litraa ja siihen tulee vielä lisäksi 75-100 litrainen allas jossa sijaitsee pumput ja muut laitteet. Vaahdotin tulee olemaan ulkopuolinen malli ja aika kookas.
Aivan varmasti on.haukka kirjoitti: Onko 750 litraisessa oleva ala-allas ( refu ) riittävä jos sen tilavuus on 250 litraa ja siihen tulee vielä lisäksi 75-100 litrainen allas jossa sijaitsee pumput ja muut laitteet. Vaahdotin tulee olemaan ulkopuolinen malli ja aika kookas.
Samu Saurama
www.AudioVideo.fi - ilmaiseksi kaikki viihde-elektroniikasta
www.AudioVideo.fi - ilmaiseksi kaikki viihde-elektroniikasta
Hyvä juttu
Hyvä nyt suunnitella kaikkia ja rauhassa hankkia tavaroita. Tarkoitus itse valmiistaa vaahdotin ja ajatuksena tehdä vielä kuvablogi siitä ja raportoida miten onnistui teko. Myös kalkki ja kalkkivesireaktorin teko kiinnostaa ja niihin yrittänyt hyviä malleja ja ohjeita tekoa varten etsiskellä. Varmaan oma aihen pitäisi laittaa, mutta kellään hiilari systeemiä myydä? joku reilun kokoinen pullo paineenalentimineen.

-
- Senior Member
- Viestit: 568
- Liittynyt: 23:26, 13.03.2002
- Paikkakunta: Tampere
- Viesti:
Itse suosittelen ja käytän "semi-DSB":tä eli 5-10 cm korallihiekkakerrosta. Minulle tärkeitä hiekkapohjan ominaisuuksia ovat:
- mahdollisuus pitää hiekkaan kaivautuvia tai sen päällä eläviä kaloja ja selkärangattomia, kuten monia huulikaloja, raputokkoja, pistoolirapuja, merimakkaroita, kotiloita, putkimatoja, vuokkoja jne.
- hiekkapeti tuottaa huiman määrän elävää ruokaa kaikille akvaarion eläimille - hiekkapedin voi nähdä laitteena, joka jalostaa akvaarion liuenneita ja partikkelimaisia ravinteita käyttökelpoiseen muotoon.
- hiekkapedin oma eliöstö on varsin mielenkiintoista
- hiekkapeti tekee akvaariosta luonnollisen näköisen
Sen sijaan minusta hiekkapedin kyky toimia nitrifikaatio/denitrifikaatio "reaktorina" ei ole kovinkaan merkittävä ominaisuus, koska samaan lopputulokseen näiden osalta pääsee helposti ilmankin hiekkapetiä.
- mahdollisuus pitää hiekkaan kaivautuvia tai sen päällä eläviä kaloja ja selkärangattomia, kuten monia huulikaloja, raputokkoja, pistoolirapuja, merimakkaroita, kotiloita, putkimatoja, vuokkoja jne.
- hiekkapeti tuottaa huiman määrän elävää ruokaa kaikille akvaarion eläimille - hiekkapedin voi nähdä laitteena, joka jalostaa akvaarion liuenneita ja partikkelimaisia ravinteita käyttökelpoiseen muotoon.
- hiekkapedin oma eliöstö on varsin mielenkiintoista
- hiekkapeti tekee akvaariosta luonnollisen näköisen
Sen sijaan minusta hiekkapedin kyky toimia nitrifikaatio/denitrifikaatio "reaktorina" ei ole kovinkaan merkittävä ominaisuus, koska samaan lopputulokseen näiden osalta pääsee helposti ilmankin hiekkapetiä.