Korvausveden puhtaudesta

[Haaga]

Sain vihdoin hommattua Hannan PWT:n (pure water tester). Mielenkiintoiset mittaustulokset sähkönjohtavuudesta juuri kalibroidulla mittarilla: kraanavesi Hollolan Kalliolassa n. 260 mikroS, n. 2-3 v käytössä olleen RO:n läpi tullut vesi 8,3 mikroS ja Aqua Light DI suodattimen läpi tullut vesi 0,1 mikroS.

En tiedä onko tuolla DI:llä mitään käytännön merkitystä riutan toiminnan kannalta, mutta em. DI yksikköä saa muuten edullisesti Coral Reef Finlandista ja eilen oli vielä hyllyssäkin pari kappaletta.

[Fennorama]

Olisko pelkkä DI käytännössä myös riittävä riutan vaihtoveden puhdistamiseen?

Poden huonoa omaatuntoa RO-veden haaskauksesta, järjetöntä touhua mielestäni kun maailmassa on vesipulaa...

[Kimmo S]

Poden huonoa omaatuntoa RO-veden haaskauksesta, järjetöntä touhua mielestäni kun maailmassa on vesipulaa...

Loppupeleissä, onko tällä haaskaamisella globaalisti kauheasti väliä - etenkin kun arabitkin kastelevat aavikolla nurmikkonsa - mutta pistät ROn jäteveden valumaan pihalle tai kukille, niin se ainakin palautuu lähikiertoon

Itseasiassa mietin itsekkin tätä joskus ja pohdin, josko ROn hukkaveden voisi johtaa esim. vessanpöntön latausvedeksi, tulin siihen tulokseen, että ainakaan rahallisesti se ei oikein kannata. Teknisestihän tuo olisi melko helppoa.

[Apagador]

Eipä taitaisi Suomessa haaskattu vesi muutenkaan Afrikan janoisten kurkkuja kostuttaa.

[Jyrkiboy]

Menee tuo veden haaskaaminen vähän ot, mutta ainakin oma ro-"jätevesi" imeytetään kentän kautta maahan, kuten muukin talouden jätevesi.

Se ei siis mihinkään hukkaan mene, vaan palaa hydrologiseen kiertoon

Maasta olet sinä tullut, maahan tulee sinun siis...

Oliko tuo DI- vesi siis vedetty pelkästään sen DI-suodattimen läpi, vai ensin RO-laitteesta ja senjälkeen vielä DI-suodattimesta?

[heikki]

Mäkin olen vähän suunnitellut että siirtyisin talvella DI-veden käyttöön, enkä tuhlaisi niin paljon vettä. Mikäköhän mahtaa olla tulos pelkän DI-suodattimen jälkeen?

[Haaga]

Se sähkönjohtavuus DI:n jälkeen on sama on se sitten otettu suoraan kraanasta tai RO:n läpi jos virtausnopeus on riittävän pieni. Itselläni vesi menee ROsta DIhin, jolloin hartsin kestävyys on tietty parempaa.

Ympäristön ja kustannusten kannalta lienee parempi tuhlata vettä. Hartsin kulutus on aika suurta jos kaikki vesi isoon altaaseen putsataan pelkällä DI:llä. Mitkä lienee hartsien valmistuksen todelliset ympäristövaikutukset, entä RO-yksikön ja raakaveden?

[Mikael]

Olen aikaisemmin käyttänyt pelkkää DI:tä. Ensin oli käytössä ANI & KATI järjestelmä jota voi elvyttää vastavirtahuuhtelulla. Eli oli kaksi erillistä DI yksikköä. Kyseisessä järjetelmässä piti olla värinmuutosindikaattori josta tiesi, että vatsavirtaelvytys olisi tehtävä mutta minulla väri ei muuttunut koskaan. Täysin käyttää yksiköitä melkein pari vuotta ja olin tietämättömän onnellinen.

Sitten hankin mixbed DI-suodattimen jossa tämä värinvaihto todella toimi ja kertoi milloin suodatin olisi loppuunkulutettu. Tätähän mallia ei voi elvyttää vaan massat on vaihdettava tuoreisiin tai ostettava koko yksikkö uusiksi (minulla oli sellainen kertakäyttöinen jota käytetään huoltoasemilla akkuveden tekemiseen). Olinpa ihmeissäni, että suodatin oli finito 400 litran kuluttua.

Nyt käytössä on RO ennen DI:tä ja DI kestää ehkä sellaiset 3000-4000 litraa. Olen rakentanut sellaisen yksikön jonka massat voi vaihtaa.

Kuriositeettinä voin kertoa, että Turussa oli vesijohtovesi 10 vuotta sitten sellaista, että vastaava DI oli vaihtokunnossa alle 400 litralla (näin kertoi minulle DI-yksikön valmistaja).