Tästähän se soppa syntyy

[111na]

Tässä olisi sitten hyvä tilaisuus näyttää kuinka yksinkertaiseen peruskysymykseen vastattaisiin. Antamani vastaus tuskin helpotti kysyjän varsinaista neuvonnälkää paljoakaan. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=84076

Kenellä on auktoriteettia hankittuna, on parempi mahdollisuus jättää neuvonsa, tai sanomisensa yleensäkin, perustelematta. Sekaan ujuttautuu aivan henkilökohtaisia tekemisen mieltymyksiä. Siksi on vapaalla keskustelupalstalla erinomaista, ettei tilanne ikinä ryöstäydy yhden totuuden tai yhden näkökulman monopoliksi. Edellyttää toki osallistumista. Koirat räksyttää, mutta karavaani kulkee.

[ellaf]

Innostuinpa itsekin vastaamaan tuohon samaan kysymykseen kuin 111na. Vastaustani saa arvostella vapaasti (asiallisesti kuitenkin, kiitos!)

[prboy]

Minä olen ymmärtänyt, että tämä AW on keskustelupalsta, jossa vaihdetaan vurovaikutteisesti ajatuksia. Siis ei oppilaitos/opintopiiri, jossa jonkin ylemmän tutkinnon suorittaneet opettavat tutkinnon suorittamattomia.

Eihän minun pitäisi puuttua ollenkaan tähän aiheeseen. Muutama kirjoitus vain ylitti pahasti ärsytyskynnykseni.

Juu, tätä vuorovaikutteista keskustelua on se, että jonkun kysyessä vastausta selvään kysymykseen, kirjoitetaan: "oliskohan - korjatkaa, jos olen väärässä". Näitä tulee puolentusinaakin peräkkäin ja mikään niistä ei ole sinne päinkään lähelle mahdollista oikeaa vastausta. Mitä ihmettä tämän palvelee? Paitsi, että ilmeisesti ihmisilla on aivan jumalton tarve kirjoittaa. Eikö semmoista varten ole olemassa kaiken maailman zättipalstat ja kännykät? Eikun antaa olla, minä menetin toivoni AW:n suhteen jo vuosia sitten. Ja täällä pärjätään mainiosti ilman minua. Vahinko vaan, että monet tiedon jakajat näyttävät kaikonneen. Missä on mm. Ilkka T?

Verkkolehti oli piristävä yritys tehdä vähän parempaakin, joka säilyttäisi arvonsa edes huomiseen. Näyttää sekin lopahtaneen. Kyllä Suomessakin kuitenkin olisi tilaus tiedonvälityspalstallekin. Kukaan vain viitsi perustaa ja ylläpitää. Mahdollisimman oikeiden tietojen kaivaminen kun on pahuksen työlästä. Paljon helpompaa on antaa vain näppisten laulaa ja tarjoilla vuorovaikutteisia ajatuksia.

Voit lukea M. Varjon parikymmentä vuotta (?) vanhan kirjan kannesta kanteen, etkä kuitenkaan tiedä paljon mitään nykyaikaisesta akvaarionhoidosta. Käytännön soveltaminen, tietojen nykyaikaistaminen aktiivisella keskustelulla sekä henkilökohtainen ajatustenvaihto harrastajien kesken edistää omaa tietopankkia jolloin pystyy kokeilemaan, erottelemaan toimivat ajatukset sekä soveltamaan omia..

Tämä on kyllä paksuinta tekstiä, jota olen lukenut pitkään aikaan. Jos korjataan muuttunut nimistö, niin Markku Varjon "Elävä Akvaario" on täysin relevantti opas akvaarion pitämiseen edelleen. Mitä nykyaikaiseen akvaarionhoitoon sisältyy sellaista, joka puuttuu teoksesta? Ei kai vain epäily kaikkeen tehdasvalmisteiseen, mikä on ollut tällä palstalla ydinajatus jo kauan? Tai tilavaatimukset?

Kun asiat ovat näin huonosti ja jotta tämä ei jäisi vain ei ehkä suun, mutta ainakin näppisten pieksemiseen, niin pistähän Alix pystyyn nykyaikaista akvaarionpitoa käsittelevä kirjaprojekti. Luulisi, että kustantajat repivät käsikirjoituksen käsistänne. Sen kirjan arvostelisin äärimmäisen mielelläni.

[111na]

Kaikki räksyttää tai matkustaa tyylillään. Tuosta Markku Varjon opuksesta suhteessa häneltä myöhemmin tulleisiin pidän kyllä paljon. Siitä on oikeasti hyötyä perusteisiin, kun taas se myöhempi ohkaisempi opus on lähinnä kalaluettelo.

[piriki]

Minä olen ymmärtänyt, että tämä AW on keskustelupalsta, jossa vaihdetaan vurovaikutteisesti ajatuksia. Siis ei oppilaitos/opintopiiri, jossa jonkin ylemmän tutkinnon suorittaneet opettavat tutkinnon suorittamattomia.

Eihän minun pitäisi puuttua ollenkaan tähän aiheeseen. Muutama kirjoitus vain ylitti pahasti ärsytyskynnykseni.

Juu, tätä vuorovaikutteista keskustelua on se, että jonkun kysyessä vastausta selvään kysymykseen, kirjoitetaan: "oliskohan - korjatkaa, jos olen väärässä". Näitä tulee puolentusinaakin peräkkäin ja mikään niistä ei ole sinne päinkään lähelle mahdollista oikeaa vastausta. Mitä ihmettä tämän palvelee?... Ja täällä pärjätään mainiosti ilman minua. Vahinko vaan, että monet tiedon jakajat näyttävät kaikonneen. Missä on mm. Ilkka T?

Nykyaikaisen konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan tietoa ei suinkaan kaadeta oppijan päähän sankolla, eikä tampata sinne karttakepillä, vaan oppija nähdään osana vuorovaikutusprosessia. Tässä vuorovaikutusprosessissa enemmän tietoa omaavalla expertillä on luonnollisesti enemmän vastuuta tiedon oikeellisuuteen pyrittäessä.

Tällaisella nettipalstalla on otettava huomioon myös se, että harrastajia tulee koko ajan lisää, kaikki eivät osaa käyttää hakua, tai eivät pysty transferoimaan, eli siirtämään jonkun toisen jo aiemmin oppimaa tietoa omaan tilanteeseensa. Viimeksi mainittu tiedon siirtämisen ja sen yleistämisen vaikeus on aika huolestuttava ongelma muissakin oppimistilanteissa, ei pelkästään akvaarionhoidossa. Ehkäpä tästä johtuu se, että näitä "korjatkaa, jos olen väärässä"- viestejä pääsee tuppautumaan niin monta peräkkäin .

Vanhat opettajan auktoriteettia korostavat oppimismenetelmät ovat tiedon lisääntymisnopeuden jatkuvasti kiihtyessä menettämässä tehoaan, ja pitkään harrastaneen ihmisenkin on helppo välttyä uuden tiedon vastaanottamiselta, mikäli hän tällaisen valinnan haluaa tehdä. Siksi ikä tai kokemus ei välttämättä ole mikään tae tiedon tasosta.

Tällä kirjoituksellani en mitenkään halua vähätellä kokeneiden ja ajantasaiseen biologiaan neuvojaan perustavia ammattilaisia ja konkareita. Kiitokset niin prboylle suuren monnisintoni herättämisestä kattavalla kirjallisuudella, kuin järvij:lle ym. meille noviiseille tietoaan jakaville harrastajille ja ammattilaisille. Haluan kiinnittää huomiota siihen, että oppimisessa on aina monta osapuolta, ja nykykäsityksen mukaan on aina lähdettävä oppijan tietotasosta, jotta voidaan olla varmoja siitä, ettei opetus mene ns. yli hilseen. Ei ole helppoa olla opettaja, jos kukaan ei halua kuunnella, mutta ei siitä hermojaan kannata menettää. Jos ei kuuntele, niin omapa on vastuunsa.
T: "mihin olenkaan pääni pistämässä-"kasvatustieteen yo

[frank]

Tämän aiheen voisi lukita. Soppa on valmis

[111na]

Täytyy myöntää että hyväähän siitä tuli. Näistä aiheista on loppumaton tarve keskustella aina välillä.

[mollylady]

Nonni, hämmennettäiskö vielä vähän? Eikös tähän olisikin hyvät sellaiset "muo ärsyttää toi" ja "sä oot tyhmä" kommentit ja sitten kaikki olisi jukkapalmut nenässä ja bannattuina...

Lukitkaa nyt tämä. Ei mullakaan enää ole mitään asiaa.

[111na]

Lupaan olla viikon vihainen ja päivän poissa jos tämä lukitaan. Nimittäin ei ole ensimmäistäkään syytä! Ja vinkkinä muillekin: jos ei ole asiaa, ei todellakaan tarvitse sitä kertoa.

[mollylady]

Lupaan olla viikon vihainen ja päivän poissa jos tämä lukitaan. Nimittäin ei ole ensimmäistäkään syytä! Ja vinkkinä muillekin: jos ei ole asiaa, ei todellakaan tarvitse sitä kertoa.

Oops, anteeksi, en tiennytkään, että joku saattaisi hermostua tyhmistä ja asiasisällöttömistä kommenteistani. Eikait siihenkään ole ensimmäistäkään syytä. Mutta huumori on ilmeisen harvinainen lahja...

[111na]

Älä nyt hermostu. Vain lukitsemispuheet saavat minut takajaloilleen. Onneksi moderaattorit ovat useimmiten järkevästi toimivia. Tämän sivun viestit poistaisin kaikki, koska juuri kun päästiin hyviin ja ansiokkaisiin kirjoituksiin, tulee väliin sivullinen hölynpölyä. Se on kumminkin verraten pikku juttu.

On typerryttävä tunne, tiedän sen vanhastaan, kirjoittaa täydestä sydämestään ja seuraavaksi todeta aiheen lukitun. Loppuun asti, hyvällä maulla kiitos! Paneutukaa aiheeseen.

[mollylady]

Kannatan siis edellistä kirjoittajaa, ei lukkoon aihetta, jollei ole ilmeisen turha/asiaton. Olihan tässä välillä jo jokunen järkeväkin kirjoitusvuoro (ne eivät tosin olleet omiani ) niin, että jatkettakoon niistä.

[Thompson]

Täsmälleen samanlaisia aiheita tulee tälle palstalle tasaisesti 3-4 kuukauden välein. Aina on joku suuttunut jollekin ja sitten aletaan epäilemään kaikkia ja kiukutellaan aikansa kunnes hävitään sinne mistä e-ego on alunperinkin tullut.

Pertti oli kyllä oikeassa siinä että palstalla ei enään käy aiheesta tietäviä (muuten kuin naureskelemassa), vaan vain kaltaisiani aloittelijoita. Onneksi meillä on tämä yksi ja ainoa akvaariolehti jossa sentään on mielenkiintoisia aiheita lähes joka vuosi. Viime aikoina siinä tosin on ollut juttuja jotka kiinnostavat noin kuutta lukijaa. Melko spesifisiä jorinoita joista ei ole iloa harrastajille, vain yhteen sukuun liittyviä väitteitä ja toisista kirjoista bongattuja korjauksia vanhoihin juttuhin.

[aquamarina]

Alixille sen verran että minulle tuo Markku Varjon akvaario kirja on melkein perheraamattu, kun en muuten uskovainen ole. Mutta en silti tyrkytä aitä ainoana oikeana opuksena. Muutenkaan en jaksa käsittää tuota mollausta, aina on joku kirjoittamassa että kuin parikymmentä vuotta sitten kalojen asiat oli huonosti. Voisko joku nyt blondille kertoa miten nykyään on kaikki paremmin. Samanlailla sitä ennenkin vaihdettiin vettä kerran viikossa kuin nykyäänkin, oli suodattimet, lämmittimet yms. Ja mitä pahaa on soveltaa hyväksi havaittuja hoitotoimenpiteitä tähän päivään ? Ihmisiäkin hoidetaan vanhoilla keinoilla esim iilimadoilla.

[jarvij]

Nykyään on enemmän kalatuberkuloosia.On tehokkaat levitystavat sille.

[frank]

. Muutenkaan en jaksa käsittää tuota mollausta, aina on joku kirjoittamassa että kuin parikymmentä vuotta sitten kalojen asiat oli huonosti.

Täytyy yhtyä aquamarinan puheisiin niiltä osin, että 20 v sitten M.Varjon opein kuollut kaloja juuri lainkaan. Kaloja oli nyky"LAKIEN" mukaan paljon liian pienissä altaissa. Hyvinpä voivat.
Nykyään käytän osaksi M.Varjon, osaksi omia, jonkin verran kavereiden ja minimaalisesti AW:n oppeja ja neuvoja. Kalat ja kasvit voi hyvin
Niin leväbarbit alottaa kaupanjälkeisen elämän 80 litrasessa ja siirtyvät pikkuhiljaa isompaan Suurimmat leväbarbit ovat n 35 sentti' pitkiä ja viettävät laiskanpulleita eläkepäiviä isossa altaassa

[Adrianna]

Suurimmat leväbarbit ovat n 35 sentti' pitkiä ja viettävät laiskanpulleita eläkepäiviä isossa altaassa

On se hyvä ettei kalajutut karkaa käsistä niin ei pääse tämäkään topic menemään ihan pelleilyksi.

[frank]

Suurimmat leväbarbit ovat n 35 sentti' pitkiä ja viettävät laiskanpulleita eläkepäiviä isossa altaassa

On se hyvä ettei kalajutut karkaa käsistä niin ei pääse tämäkään topic menemään ihan pelleilyksi.

näppisvirhe 25 on oikein On se vaan hyvä ettei seiska ja kakkonen oo vierekkäin

[Maaliskyy]

Miehevän kokoisia leväbarbeja siltikin vaikka olisivatkin vain 25 -senttisiä

[prboy]

Nykyaikaisen konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan tietoa ei suinkaan kaadeta oppijan päähän sankolla, eikä tampata sinne karttakepillä, vaan oppija nähdään osana vuorovaikutusprosessia. Tässä vuorovaikutusprosessissa enemmän tietoa omaavalla expertillä on luonnollisesti enemmän vastuuta tiedon oikeellisuuteen pyrittäessä.

Tällaisella nettipalstalla on otettava huomioon myös se, että harrastajia tulee koko ajan lisää, kaikki eivät osaa käyttää hakua, tai eivät pysty transferoimaan, eli siirtämään jonkun toisen jo aiemmin oppimaa tietoa omaan tilanteeseensa. Viimeksi mainittu tiedon siirtämisen ja sen yleistämisen vaikeus on aika huolestuttava ongelma muissakin oppimistilanteissa, ei pelkästään akvaarionhoidossa. Ehkäpä tästä johtuu se, että näitä "korjatkaa, jos olen väärässä"- viestejä pääsee tuppautumaan niin monta peräkkäin
Vanhat opettajan auktoriteettia korostavat oppimismenetelmät ovat tiedon lisääntymisnopeuden jatkuvasti kiihtyessä menettämässä tehoaan, ja pitkään harrastaneen ihmisenkin on helppo välttyä uuden tiedon vastaanottamiselta, mikäli hän tällaisen valinnan haluaa tehdä. Siksi ikä tai kokemus ei välttämättä ole mikään tae tiedon tasosta.

En ole kaipaamassa auktoriteetteja takaisin tai sellaiseksi pyrkimässä. Aivan ehdottoman varmasti tehokkainta oppimista on jotakin tietävän tenttaaminen. Minä käyn aina kuin hyeena kimppuun, kun törmään minua kiinnostavan asian hallitsevaan. Tarkoituksena on ammentaa toiselta mahdollisimman paljon itselleni. Tai jos joskus törmään ihmiseen, joka on vilpittömästi kiinnostunut saamaan minulta jotakin, yritän aivan varmasti parhaani.

Edellä oleva ei kuitenkaan ollut sanomani ydin, vaan miten erottaa tiedon muruset "korjatkaa, jos olen väärässä"-tulvasta, joka AW:ssä hyökyy vasten kasvoja. On asioita, jotka ovat mielipidekysymyksiä, kuten pitääkö akvaariota kypsyttää multaympillä kolme kuukautta vai riittääkö 12 viikkoa. Myös kysymys: Onko tämä se? voidaan katsoa mielipiteiden haluamiseksi. Mielipiteistä voi toki syntyä vuorovaikutteinen oikeaan osuva vastaus. Mutta "Minun mielestäni se on sampimonni"- vastauksista -ei tuu mitään. Jos niitä on viisi ja kolme erilaista, voittaako demokratiassa enemmistö, vaikka neljä on arponut ja yksi on luullut tietävänsä?

Seuraavan kerran kun täällä esitetään selkeä kysymys, esittäkää mahdollisimman lyhyt ja selkeä vastaus ja sille mahdollisimman pitkät perustelut tai jos niitä ei ole, selitys vastauksellenne. Ripaus itsekritiikkiäkään ei ole pahitteeksi eli kysymys ennen lähetä-napin painamista: "sotkenko vai lisäänkö asiaan liittyvää tietoa".

"Minkä ylipäätään voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava." Wien 1918 L. W.

[piriki]

Kirjoitustani ei ollut tarkoitettu sormella osoittavaksi, toin vain esille nykytieteeseen perustuvan näkökulmani oppimisesta. Eikö juuri se osoita aika suurta refleksiivisyyttä ja itsekritiikkiä ynnä itsetuntoa osoittaa oman tiedon tasonsa epävarmuuus kommentilla "korjatkaa, jos olen väärässä"? Ketä se palvelee? No oppimistahan se palvelee, nähdään monta erilaista käsitystä, toiset niistä ovat kenties vääriä, ja toivottavasti saamme expertiltä perustellun selityksin miksi.

Jollei kukaan osallistu keskusteluun ja osoita epävarmuuttaan, kukaan ei kyllä aika varmasti pysty mitään oppimaankaan. Näitä tekstejä lukevat myös aika monet muut kuin itse keskusteluun osallistuvat. Se, että tiedon omaksuminen vie aikansa ja jokainen akvaarioympäristö on erilainen, on juuri harrastuksen suola, koskaan ei ole ns. valmis. Meitä on täällä sivuilla paljon ja jokainen on harrastuksessaan eri vaiheessa menossa.

Tieteellistä perustaa omaavat tiedon muruset erotetaan kuten muutenkin nykyajan hömppätiedon tulvassa, katsomalla tiedon esittäjän aiempi osaaminen. Ei varmasti yksikään tieteellisten artikkeleiden kokenut lukija kiinnitä kovin suurta huomiota artikkeliin, jonka tekijän aiemmatkin tutkimukset ovat hataralla metodologisella tai teoreettisella pohjalla.

[frank]

refleksiivisyyttä =?
hömppätiedon tulvassa=?, hataralla metodologisella=?

Mun näytössä on vikaa, suomenkielinen tekstitys ei näy

Suomenna noi Piriki, pliis

[karihe]

Tämä harrastus on myös sellainen, että usein kokemus ja tieto käy käsi kädessä. Voit lukea M. Varjon parikymmentä vuotta (?) vanhan kirjan kannesta kanteen, etkä kuitenkaan tiedä paljon mitään nykyaikaisesta akvaarionhoidosta.

Turha haukkua teosta joka oli esimerkiksi minulle kakarana lähes ainoa tietoteos mistä akvaario harrastuksen alkupuolella sai tietoa kun sitä tarvitsi.

Ei silloin ollut nettiä mistä sitä tietoa sai (vai saako sitä nytkään? luulisin). Tuon kirjan lisäksi tietoa antoivat akvaariokauppiaat ja voin taata että se oli vielä kirjavampaa kuin mitä se täällä Aqua-webissä nyt on.

Jos kysyit 60-70 luvulla kauppiaalta mitkä kalat viihtyivät keskenään niin ne oli aina ne kalat joita kauppiaalla oli altaissaan.

Tai neuvottiin kerran kuussa pesemään sora altaan pohjalta huoltotöiden yhteydessä.

Lopuksi kirjoitappa se kirja "nykyaikaisesta akvaarionhoidosta" jos saat sen julkaistua niin lupaan ostaa sen ja lukea.

ps. Mitähän muuten on sitä nykyaikaista akvaarionhoitoa......nyt tiedän olinhan tyhmä kun en heti muistanut, kakarana kannettiin vesi mökinkaivosta Helsinkiin nykyään sen voi ottaa jo kraanastakin.

[mollylady]

Tämä harrastus on myös sellainen, että usein kokemus ja tieto käy käsi kädessä. Voit lukea M. Varjon parikymmentä vuotta (?) vanhan kirjan kannesta kanteen, etkä kuitenkaan tiedä paljon mitään nykyaikaisesta akvaarionhoidosta.

Turha haukkua teosta joka oli esimerkiksi minulle kakarana lähes ainoa tietoteos mistä akvaario harrastuksen alkupuolella sai tietoa kun sitä tarvitsi.

Ei silloin ollut nettiä mistä sitä tietoa sai (vai saako sitä nytkään? luulisin). Tuon kirjan lisäksi tietoa antoivat akvaariokauppiaat ja voin taata että se oli vielä kirjavampaa kuin mitä se täällä Aqua-webissä nyt on.

Jos kysyit 60-70 luvulla kauppiaalta mitkä kalat viihtyivät keskenään niin ne oli aina ne kalat joita kauppiaalla oli altaissaan.

En ole ajatustenlukija tai tiedä, mitä -Alix- tuossa omasta mielestään tarkoitti, enkä myöskään puolustele hänen näkemystään, jokainen tehköön sen itse, mutta laitan tähän nyt oman mielipuoleni tästä asiasta.

Mielestäni vanhoja teoksia on sentakia hyvä lukea kriittisesti ja valikoivalla silmällä, koska niissä voi olla hieman vanhentunutta tietoa kalojen minimitila vaatimuksista tai vedenvaihdoista.

Ainakin olen itse törmännyt paljon pienempiin tilavaatimuksiin monien kalojen kohdalla kuin nykyään. Tosin tätä sattuu myös netissä ihan tätänykyä, koska monilla sivuilla on vaikka mitä höpönpöppöä kaloista, joten on niitäkin hyvä lukea aika kriittisesti.

Myös vedenvaihto kehoitetaan tekemään usein vain parin kolmen viikon välein ja vain joiden erityisen herkkien lajien kohdalla suositellaan viikottaista vedenvaihtoa.
Tietysti voihan tuo harvempi vedenvaihto toimiakkin, mutta usein ihmiset silti ahtavat akvaarioihinsa niin paljon kaloja, että viikottaisista vedenvaihdoista olisi hyvä pitää kiinni kalojen hyvinvoinnin vuoksi.

Eihän nuo tietysti mitään haittaa, jos osaa käyttää maalaisjärkeä ja on tietoa, mutta aloittelijalta voi helposti puuttua tätä tietoa ja maalaisjärkeä akvaarioiden suhteen ja jos hän sitten ottaa käteensä vanhan akvaario-oppaan ja sen luettuaan uskoo tietävänsä, miten akvaariota hoidetaan, niin voi mennä vähän pieleen.

Tosin luinpa tuossa juuri pari vuotta sitten painetun ruotsalaisen kirjailijan akvaariokirjan (en nyt saa nimeä päähäni) ja kyllähän se tieto oli niin ympäripyöreää ja ylimalkaista, että jos sen perusteelta lähtisi perustamaan akvaariota, niin voi voi.

Tietysti ihmiseltä kysytään aina sitä omaa järkeä ja kriittisyyttä ja jos haluaa tehdä jotain kunnolla, niin pitäisi siihen paneutuakkin kunnolla, joten tietoa olisi syytä hankkia paljon eri lähteistä.
Ei tulisi sitten niitä tapauksia, että on yhdessä yössä päätetty perustaa akvaario/ottaa koira/alkaa harrastaa jotain muuta ja sitten, kun ei tiedä ja jotain menee vikaan, niin harrastus loppuu lyhyeen.
Saahan sitä toki lenkkeilyn ja joogaamisen lopettaa, mutta se on ikävämpää, jos on kyse eläimistä, jotka joutuvat helposti heitteille (miten täyteen kaikenmaailman eläinsujelupaikat onkaan tungettu juuri niistä lemmikeistä).

Ongelmahan tässä on vain se, että miten saisi kaikki ihmiset ymmärtämään tämän vastuunsa. Se kun ei taida onnistua.

[piriki]

refleksiivisyyttä =?
hömppätiedon tulvassa=?, hataralla metodologisella=?

Mun näytössä on vikaa, suomenkielinen tekstitys ei näy

Suomenna noi Piriki, pliis

Saapi käyttää omia tiedonhakumenetelmiä myöskin, kuukkeli on aika kätevä Älä missään tapauksessa kuvittele, että olen ainoa tiedonlähde Minähän saatan olla jopa väärässä, en vain tiedä sitä

Noo, okei, kyllähän sä aika nätisti pyysit

Refleksiivisyys tiedonmuodotuksessa tarkoittaa oppimistapahtumassa tapahtuvaa oman aiemman tiedon esiintuomista, sen eksplisiittistä (eli vaikkapa sanallisesti tai kirjoitettuna muotona selkeästi) esiin tuotua ulkoista ilmaisua, ja tämän aiemman tiedon vertaamista muuhun/muiden tietoon ja sen arvioimista, mikä näistä tietokäsityksistä on tieteellisesti perusteltu ja relevantti ja mikä taas hömppätietoa. Henkilökohtainen omaksuttu Tieto voi siis olla tieteellisen tiedon kannalta joko oikeaa tai väärää.

Hömppätieto: tutkimus tai artikkeli johon tieto nojaa, ei ole tieteellisesti valideilla (tutkimusongelman kannalta oikeilla kysymyksillä ja oikeaan kysymyksenasetteluun perustuvilla) menetelmillä=metodeilla suoritettu tai se on sisäiseltä validiteetiltaan ja luotettavuudeltaan heikko. Hömppätiedon tulva on esim. sivun uutinen, että puolet avioliitoista päätyy eroon. Näinhän ei todellakaan ole, vaan vuosittain solmitaan esim. xxx määrä avioliittoja, ja vuosittain purkautuu xxx/2 määrä avioliittoja. Eiväthän nämä luvut ole keskenään vertailukelpoisia.

hataralla metodologisella (pohjalla)= tutkimuksessa käytetyt menetelmät eivät noudata tieteenalan asiantuntijoiden kesken hyväksyttyjen standardien vaatimaa luotettavaa tasoa.