No olipa kaamea kysymysryöppy joka osittain meni paljonkin päällekäin
marDH kirjoitti:Onko Sorassa happea yms. bakteerikantaa enemmän ja onko hiekka kuollutta pohjamateriaa parin sentin jälkeen, miten nää hommat menee? Hiekkapohja, meneekö tukkoon kohtuu helposti?
On sorassa pakosti enemmän happea ja bakteereja, sillä sen sekaan vaipuu lika ja vettä siis liikkuu soran sisällä jonkun verran. Hiekan sisään ei mene mikään - siinä osa sen ideaa. Hiekkapohja siis on lähtökohtaisesti jo tukossa. Sitä pitää hoitaa jottei se muutu "pahaksi".[/quote]
marDH kirjoitti:Kuinka hiekan saa tukkoon, jos sen oikein perustaa ja hoitaa?
No eipä mitenkään. Muutenhan ei tekisi oikein... *eiymmärräkysymystä*
marDH kirjoitti:Hiekan "ilmastoinnin" hoitaa automaattisesti kierteissarvikotilo-populaatio. Tarvitaanko niitä edes ollenkaan?
Kuten on jo todettu, kierteiset eivät ole mitään robootteja, eli eivät ne välttämättä mene ihan joka paikkaan, esim. kovin syvässä hiekkapedissä eivät mene pohjaan asti vaan hiekka poitäisi silloin tällöin kääntää käsin jos pyrkii edes jotenkuten hapekkaaseen (=ei hapettomaan) pohjaan.
marDH kirjoitti:Hiekkahan ei ole hapekasta, vaan se on luonnostaan periaatteessa tukossa. Vai onko näin?
Jep. Hiekka ei läpäise mitään, joten jos sen jättää omilleen, on se pian tukossa. Se onkin tässä maassa harvoin käytetty kasvien kasvatustapa, eli annetaan hiekan mennä tukkoon, jolloin muodostuu hapeton kasvatusalusta. Moni kasvi kasvaa mielellään hapettomassa, ravinnerikkaassa pohjassa ja ravinteet liuknevat aivan eri tavalla kasveille näin (en sano että liukenisi välttämättä kaikin paremmin, vaan joillekin kasveille suotuisammalla tavalla).
marDH kirjoitti:Kasveille on aivan sama ovatko ne hiekassa vai sorassa, se että hiekkapohjassa ne kasvattavat enemmän juuria johtuu juurikin tuosta hiekkapohjan hapettomuudesta. Kasvien parempi kasvaminen nykyisin voitaneen laittaa parempaan tietotaitoon valaistuksen ja lannoituksen osalta. Onko näin?
En menisi näin sanomaan. Kyllä kasvit kasvattavat mielettömiä juuria sorapohjassakin. Toiset kasvit pitävät toisenlaisesta pohjasta ja toiset toisesta (olettaen, että käytetään samoja lannoiteperiaatteista). Kasvit tulevat erilaisista biotoopeista nekin eivätkä kaikki kasva samoissa pohja-oloissa samalla tavalla kukoistaen. Esim. Vallisneria haluaa happea juurilleen. Itse en saanut niitä ravinnenapeista, PMDD:stä ja hiilidioksidilisäyksestä huolimatta kasvamaan ollenkaan, kunnes sain neuvon pöyhiä niiden juuristo aina välillä. Ja avot! Hapettomassa pohjassa piilee kuitenkin monta vaaraa siinä, että jos pohjaa kaivelee niin myrkkyjä vapautuu helposti akvaarioveteen jopa tappaen kalastoa.
marDH kirjoitti:Ei tavallinen sora naarmuta kaloja. Vai miten on?
Mikä on "tavallinen sora"? Suomessa perinteisesti käytetty sora ON teräväsärmäistä. Mutta eipä se kaloja naarmuta jos ne eivät elä pohjalla. Ei se hiekka sieltä pohjalta ala minnekään hyppimään ja hyökkäämään
Pohjalaojakaan sora ei välttämättä naarmuta, ne ovat usein panssaripeitteisiä. Mutta niiden herkät tuntoelimet kärsivät suuresti - esim. monnisten viikset häviävät kokonaan, homehtuvat ja tulehtuvat. Tämä ei johdu niinkään hiekan naarmuttavasta ominaisuudesta vaan siitä, että kyseisessä pohjassa elää laaja bakteeristo joka syövyttää monnisten viikset. Täten jokisorakaan ei ole niille hyväksi vaikka mikään ei voi olla pyöreäsärmäisempää
Mistä johtuu, että hiekkapohja soveltuu monnisille - sitä en tiedä. Lisäksi monen pohjalla elävän kalan luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu kaiveleminen tai itsensä pohjaan kaivaminen. Sitä en soisi kalalta evättävän.
marDH kirjoitti:Milloinkaan en akvojeni hiekkoja pöyhinyt millään lailla.
Tarviikos sitä pöyhiä jos kierteisiä ei ole?
Riippuu mihin lopputulokseen haluaa päästä. "huonosti hapekkaaseen, mutta ei hapettomaan" (=tavallinen hiekkapohja) vai hapettomaan pohjaan. Rivien välistä voinee lukea, että hieno hiekka on minusta hankalin väline missä kasvattaa kasveja. Se on joko huonosti hapetettu tai tuklossa jolloin se voi olla vaaraksi kaloille. Hiekka on kuitenkin kala-harrastajalle turvallinen ja helppo pohja sekä monelle kalalajille välttämättömyys. Kunhan sitä hoitaa oikein.
marDH kirjoitti:Koskaan en havainnut tukkeumisen merkkejä että pohja haisisi mädälle maalle tjs. Voiko pohja tukkeutua?
Voi. Sorapohjakin voi tukkeutua jos sitä ei hoideta. Haju on rikkiä, haisee siis mädälle kananmunalle. Se, että pohja ei ole jollakin harrastajalla tukkeutunut ei tarkoita, ettei ko pohja ikinä tukkeutuisi.
marDH kirjoitti:Sorapohjan huonoksi puoleksi on todettu sen ns. huokoisuus juurikin suuren raekoon takia. Kivien välistä pääsee lannoitteita suoraan kalojen uimaveteen joka taasen rehevöittää levien esiintymistä. Onko näin?
On. Riippuu pohjalannoitteistakin miten ne liukenevat veteen ja altaan muusta lannoituksesta. Mutta hiekkapohjassa on toksi hankalempi saada ravinteet pysymään pohjassa. Onko se hyvä vai paha asia (taritseeko allasta lannoittaa nestemäisellä enää sen jälkeen) on jokaisen itse kokeiltava.
marDH kirjoitti:Hiekkapohja ei ole hapekas kuin sentin-kahden syvyyteen saakka, siitä syvemmälle pohja on "kuollutta". Onko tämä totta?
Se riippuu siitä, miten hiekkapohjaa hoidetaan. Jos siinä ei ole kierteissarvia tai jos sitä ei käsin möyhitä niin se on kyllä täysin kuollutta ainakin siinä mielessä, että ravinteita, happea tai mitään muutakaan siinä ei ole missään suurissa määrin ainakaan. Paitsi jos on työntänyt sekaan jotain lannoitteita. Ja nopeasti täysin hoitamaton hiekkapohja muuttuukin hapettomaksi.
marDH kirjoitti:Sorapohjassa taasen vesi pääsee kiertämään koko pohjan syvyydeltä ja sorapohjaan kertyykin aktiivilietekerros jossa on paljon hajoittaja-bakteereita jotka laittavat kalojen jätökset luonnolliseen kiertoon. Lisäksi toimiva aktiivikerros nimenomaan vakauttaa akvaarion oloja estäen mm. jyrkkiä pH:n heittelyitä. Pitääkö tämä väite paikkaansa?
Pitää. Sora on arvokas aktiivilietevarasto joka oikein hoidettuna pitää altaan kuin altaan tasapainossa (sorapohjaa pitää lapota kuukausittain jottei se menisi tukkoon). Henkilökohtainen näkemykseni on se, että juuri soran käyttö oli se, joka piti 80-luvun sisäsuodatinaltaat hengissä ja usein jopa kasvistoltaan kukoistavina. Tosin monniset eivät useinkaan voineet ko pohjalla hyvin, se on niille liian bakteeripitoista ja terävää.
Pitää koko ajan muistaa, että pohja pitää valita omien tarpeiden mukaan - mikään ei ole kirkossa kuulutettua. Jos ei pidä pohjakaloja, haluaa helppohoitoisen kasvialtaan uivilla kaloilla, ei pelkää pohjan siivoamista kuukausittain niin ottaa ihmeessä sorapohjan. Jos haluaa pitää monnisia tai muita pohjaörkkejä niin valitsee sitten hiekkapohjan ja sopeuttaa kasviharrastuksensa sen mukaan (lisälannoitteet, kierteissarvet, hiilidioksidilisäykset jne). Vaihtoehtoja on lukuisia, mikään ei ole "se" oikea vastaus.
Koralli- ja kasvinisti. Minkäs sille voi.
