Taistelukalayksiötä perustamassa (vinkkejä otetaan vastaan)

[Rakel]

Noniin. Asiat ovat edenneet siihen vaiheeseen että minulla on Juwelin Rekord 60 (54l) tuossa kypsymässä. Tarkoitus olisi hankkia sinne yksi (1) taistelukalauros. Lämpötila näyttää vakiintuneen 28-29 asteen kohdille.

Vesi on pehmeää, vesilaitos kertoo seuraavaa "Kokonaiskovuus vaihtelee 0,4 -0,6 mmol/l (2,2 - 3,4 dH).". Sama pulju myös väittää että pH:n keskiarvo on 8,1, mutta ei ole ainakaan nyt. Mitatut arvot: GH alle kolme kraanavedestä ja vähän enemmän akvaarion vedestä, johtunee pohjalla olevasta sorasta (mustaa, killtävähköä, lieneekö basalttia?), KH 0-3, pH 6,8. Kypsytys niin alkuvaiheessa että nitraattia tai nitriittiä ei vielä ole.

Kasvisto on runsas, mutta vapaatakin uimatilaa löytyy. Levät eivät ole (ainakaan vielä) ongelma, ja tuonne on näköjään salamatkustanut myös yksi omenakotilo, sekalukuinen määrä kierteisiä ja potentiaalinen touhukotilo. Pohjalla "mangrovekanto" ja katseenvangitsijaksi yritän haalia vielä jostain sopivan punaisehkon kiven.

Pohjassa tällä hetkellä Seran kasvilannoitetabletteja ja kasveilla annetaan myös Seran nestemäistä kasvilannoitetta. Kiljua en ainakaan vielä aio ruveta keittämään, mutta kasveille ajattelin tarjoilla Seachemin Flourish Exceliä kunhan Kusti polkee, saattaa ilmeisesti ehkäistä levääntymistäkin.

Kypsyttely hoidetaan "biologisesti", en aio ruveta puljaamaan ammoniakin kanssa jo ihan siitä syystä että haluan nauttia kasvialtaasta varsinaisen kypsymisen kestäessä. Lisäksi bakteerien joukkokuolema yltäkylläisen ammoniakkitarjoilun loputtua arveluttaa. Akvaarioon on laitettu tähän mennessä kalanruokaa 1 Seran Spirulina-tabletti (tässä vaiheessa fiksummat arvaavat että akvan mukana tuli Seran "tutustumispaketti" ) sekä hitusia hiutaleruokaa pikkuhiljaa (kyllä, myös Seran). Bakteerisamennus on syntynyt, mutta ei hirveän paha ja tuntuu olevan selkiintymään päin.

Sitten muutamia kysymyksiä:

1) Pärjääkö omppu ilman kalkkia tms.? Vaikka tulikin "yllätyksenä ja pyytämättä" niin ei viitsisi raasua rääkätä hengiltä.

2) Jos joku on pitänyt samantapaista kokoonpanoa aiemmin, oliko levä ongelma? Jos oli, niin mikä elukka ratkaisuksi? Sukakatkat voisi olla kivoja, mutta pärjäävätkö? Monnit tai muut pohjaelukat tuskin viihtyvät tuossa sorapohjassa.

3) Jos tuo vesilaitoksen keskiarvo pH 8,1 pitää paikkansa, niin sitä lienee syytä alentaa kunhan rupeaa nousemaan. Millä pH:n alennus akvaarioissa yleensä suoritetaan? HCl:ä tuntuu aika radikaalilta ratkaisulta...

4) Onko KH:ta syytä yrittää nostaa puskuroinnin parantamiseksi? Tai jostain muusta syystä?

Vapaaehtoisesti saa myös tarjoilla mitä tahansa asiaan liittyviä vinkkejä, kasviehdotuksia (Aasia-teemaa yrittelen) tai muuten vaan avautua.

Ja vielä, jos joku taistelukalakasvattaja sattuu lukemaan tämän, haluaisin ostaa "kotimaisen" poikasen myöhemmin syksyllä (kunhan tuo nyt tuossa kypsyy, jokunen tovi saattaa mennä). Vaikka täällä susirajalla asunkin, töiden takia tälle syksylle on tiedossa jo kolme junareissua Helsinkiin, joten haku sieltä tai kyytiin nappaus radan varrelta onnistunee.

[Sami]

1) En valitettavasti osaa vastata omenakotiloihin liittyen.

2) Sukarapuja ei kannata laittaa tuohon kokoonpanoon, sillä ne vaativat virtaavaa, hapekasta ja viileämpää vettä. Ainakin alkuvaiheen piilevät varmaankin hoituu ihan kotiloiden voimin, varsinkin kun poppoossa on omenakotilo.

3) Mitatut arvot ovat ne todelliset arvot ja niiden mukaan toimitaan. Vesilaitokselta lähtemisen jälkeen mm. kaasujen liukeneminen ja poistuminen vaikuttavat happamuuteen. Akvaariosi pH vaikuttaa oikein hyvältä taistelukaloille.

4) Alkaliniteetin nostaminen nostaa automaattisesti myös pH:ta, joten siihen ei ole tarpeen puuttua. Pikemminkin taistelukala pitäisi siitä, että "puskuroit pH:ta alaspäin" laittamalla akvaarioon turvetta ja/tai tammenlehtiä. Näillä on myös lievä antibioottinen vaikutus ja taistelukaloilla ilmenevä evärutto pysyy loitolla.

Ja vielä, jos joku taistelukalakasvattaja sattuu lukemaan tämän, haluaisin ostaa "kotimaisen" poikasen myöhemmin syksyllä (kunhan tuo nyt tuossa kypsyy, jokunen tovi saattaa mennä). Vaikka täällä susirajalla asunkin, töiden takia tälle syksylle on tiedossa jo kolme junareissua Helsinkiin, joten haku sieltä tai kyytiin nappaus radan varrelta onnistunee.

Jos lokakuun loppupuoli (tarkemmin 21.-22.10.) on riittävän myöhään syksyllä, kannattaa piipahtaa Lemmikki '06 -messuilla Labyrinttiyhdistyksen näyttelyosastolla, Myyrmäessä, Vantaalla. Kyseisellä osastolla on esillä toinen toistaan komeampia taistelukalakoiraita, tiettävästi ensimmäisessä Suomessa järjestettävässä taistelukalanäyttelyssä. Osa näyttelykaloista on myös myynnissä. Lisää tietoa Labyrinttiyhdistyksen osastosta löytyy täältä.

[vedenvaltiatar]

2) Jos monneja haluat voit tuonne sorapohjaiseen akvaan on paras ottaa imumonneja.

[Sami]

2) Jos monneja haluat voit tuonne sorapohjaiseen akvaan on paras ottaa imumonneja.

Niukasti on monneja, jotka mahtuvat 54 litraiseen akvaarioon. Partamonni ei ainakaan mahdu tuon kokoiseen altaaseen, mutta katinkultamonnit saattaisivat mennä tai lämpimään veteen sopivat nuolimonni -lajit.

[Rakel]

Jees, kiitoksia vastauksista Taistelukalanäyttely kuulostaa hienolta, pitää yrittää katsoa jos keksisin jonkun Helsingissä samaan aikaan pidettävän semman tms.

Sopivia pohjakaloja yritinkin jo vähän katsella, mutta tulee aika äkkiä tuon kipon koko tai taistelukalan asettamat vaatimukset (lämpötila etenkin) vastaan. Sukaravutkin pitää siis jättää pois laskuista, joten kotiloilla on pärjättävä.

Turve/tammenlehtivinkki vaikuttaa jännältä. Seuraa nippu kysymyksiä:
1. Kuinka monta tammenlehteä tuon kokoiseen kippoon pitäisi laittaa?
2. Kelpaavatko luonnossta kerätyt jos ne huuhtelee kunnolla vai pitääkö niiden olla kuivattuja?
3. Laitetaanko pinnalle lillumaan vai voinko ujuttaa ne tuon Juwelin suodatinkoteloon piiloon?

[VesiEläin]

..tai lämpimään veteen sopivat nuolimonni -lajit.

Mitähän ne tykkääpi tuosta taiston seisovasta vedestä?

[fisuli]

Kyllä minä uskaltaisin sekaan muutaman red cherryn tai crystal redin nakata. Kunhan vai järjestelee niin että pinnalla on sekä suvantoa että virtausta, eikä nuo ravut mitään myrskyä kaipaa. Laittaa suodattimen rikkomaan pintavettä ja vaikka toiseen päätyyn sitten iso kasa pintakasveja joiden sekaan taisto voi halutessaan mennä loikomaan. Sehän oiskin hienon näköistä, paljon vihreitä kasveja, taisto ja punaisia pikkurapuja ( tähän tosin joku sanoo että taisto syö ne, mutta sanoisin että riippuu yksilöstä. Itselläni on rihmakaloja, kääpiöahvenia sekä jopa vyönuoliaisia rapujen kanssa!)

[Hermis]

1) Pärjääkö omppu ilman kalkkia tms.? Vaikka tulikin "yllätyksenä ja pyytämättä" niin ei viitsisi raasua rääkätä hengiltä.

Omppu kyllä tarvitsee kovaa ja emäksistä ja mieluiten kanssa viileämpää vettä voidakseen hyvin. Pehmeässä ja happamassa vedessä sen kotilo rappeutuu ja reikiintyy. Yleensä ompuille annetaan seepiansuomua, josta se saa kalkkia. Siitä en tiedä, auttaako seepiansuomu, jos vesiarvot on vääränlaiset. Lämpimässä taas kotilolla on kiivaampi aineenvaihdunta, mikä lyhentää sen elinikää.

[Sami]

Turve/tammenlehtivinkki vaikuttaa jännältä. Seuraa nippu kysymyksiä:
1. Kuinka monta tammenlehteä tuon kokoiseen kippoon pitäisi laittaa?
2. Kelpaavatko luonnossta kerätyt jos ne huuhtelee kunnolla vai pitääkö niiden olla kuivattuja?
3. Laitetaanko pinnalle lillumaan vai voinko ujuttaa ne tuon Juwelin suodatinkoteloon piiloon?

1. Siihen vaikuttaa se, millaisia tuloksia halutaan saavuttaa. Mikäli halutaan laskea pH:ta, oikea annostus löytyy kokeilemalla. Mikäli halutaan saavuttaa "luonnollinen" sisustus lehtien avulla (ja samalla laskea pH:ta) lukumäärällä ei liene suurempaa merkitystä.
2. Luonnosta kerätyt, edellisenä vuonna puusta pudonneet ruskeat lehdet huuhdellaan ja laitetaan akvaarioon. Ne uppoavat aikanaan ja antavat samanlaista fiilistä, kuin luonnonvesissä on. Kaikki eivät toki pidä näkyä kovin esteettisenä
3. Mikäli haluaa säilyttää akvaarion mahdollisimman roskattomana, kannattaa laittaa lehdet sukkahousun sisään ja sinne juwelin suodatinkoteloon. Toinen vaihtoehto on laittaa samaisiin sukkahousuihin n. 1 dl turvetta. Jälkimmäinen laskee omien kokemusten mukaan pH:ta tehokkaammin.

Lisää tammenlehti -aiheista tietoa löytyy täältä.

..tai lämpimään veteen sopivat nuolimonni -lajit.

Mitähän ne tykkääpi tuosta taiston seisovasta vedestä?

Tosiaan. En ajatellut asiaa nähtävästi tarpeeksi pitkälle
Perun sanani - nuolimonnit tarvitsevat virtaavaa ja hapekasta vettä.