Keltakääpiöahvenet
Valvoja: Moderaattorit
-
MrLogistics
- Member

- Viestit: 272
- Liittynyt: 00:27, 05.05.2006
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Haukipudas
Keltakääpiöahvenet
Haluaisin harrastajien omia mielipiteitä ja kokemuksia kaloista, tieteelliset faktat on luettu monesti
Eli pariskunta pääsee omaan lajialtaaseen, altaan koko 66 litraa ja paljon kasveja! Saavat olla aivan kahdestaa ja puhdistuksesta huolehtii kierteiset... Kaikki mitä mieleen tulee!!!??? Voiko laittaa leväkatkoja???
Tilattu 720 litranen Akvastabil kaikilla mausteilla! 400 liranen monniste paratiisi..
Mukavia kalojahan nuo ovat ja varmasti pääsevät oikeuksiinsa lajialtaissaan. Seura-altaassa saattaa helposti suuremmat kalat varastaa noilta pieniltä söpöläisiltä huomion 
Sellainen tuli sisustuksen kanssa vain mieleeni, että kannattaa rakentaa kivistä pieniä luolia tai pistää puita silleesti vinoon, että hiekan ja puun väliin jää piiloja ja pesäpaikkoja. Meillä kutivat maailman pienimpään kiven koloon
Sellainen tuli sisustuksen kanssa vain mieleeni, että kannattaa rakentaa kivistä pieniä luolia tai pistää puita silleesti vinoon, että hiekan ja puun väliin jää piiloja ja pesäpaikkoja. Meillä kutivat maailman pienimpään kiven koloon
-
Joulutonttu
- Advanced Member

- Viestit: 1337
- Liittynyt: 16:39, 07.12.2003
- Akvaarioseurat: TAY
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Turku
Minullekkin on tulossa keltakääpiöitä sekä leväsukarapuja! Kyllä leväsukaravut sopivat keltakääpiöiden kanssa. Ne syövät vielä kaiken lisäksi levääkin! Lisäksi kannattaa lisätä keltakääpiöiden kanssa samaan akvaan myös joitain pieniä tetroja, jotka toimivat "hälytyskaloina". Kääpiöahvenet näkevät niiden käyttäytymisen perusteella, että onko turvallista lähteä piilostaan uiskentelemaan. ![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
-
MrLogistics
- Member

- Viestit: 272
- Liittynyt: 00:27, 05.05.2006
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Haukipudas
Tuskimpa syö, epäilen minä. Keltakäppänä sopii tuon kokoiseenkin akvaarioon, itsellä oli aikanaa pienessä altaassa pariskunta joka kuti tosi ahkerasti, nyt on pariskunta kasvamassa isommassa altaassa, odotellaan jotta pääsevät kutupuuhiinlafe kirjoitti:Kannattaa harkita ainakin noiden pienten sukarapujen hankkimista, ahvenhan on petokala joka ainakin miun aivoitusten mukaan saattaisi syödä suuhunmahtuvan katkaravun. Sen sijaan hieman isommat leväsukaravut tosiaan saattaisikin selvitä.
-
MrLogistics
- Member

- Viestit: 272
- Liittynyt: 00:27, 05.05.2006
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Haukipudas
Täällä asustaa keltakääpiöitä kaks kipaletta. Ei oo varmaan olemassa mitään mitä noi eivät pelkäisi?
Kummatkin ovat ekana lasissa kiinni katsomassa kun joku tulee paikalle
Huono puoli näissä on se, että eivät syö pinnalta hiutaleita eikä pohjalta tabletteja, ainoastaan survaria...
Eivät hätyyttele YHTÄÄN monnisia tai mitään muita kaloja.
Muutaman kerran ovat partamonnin partaa näykkäisseet tutkimusmielellä
Mut näitähän on eriluonteisia.
Suosittelen tätä kalaa kuitenkin lämpimästi! 
Eivät hätyyttele YHTÄÄN monnisia tai mitään muita kaloja.
Muutaman kerran ovat partamonnin partaa näykkäisseet tutkimusmielellä
Mut näitähän on eriluonteisia.
Meillä valitettavasti koiras kuoli karanteenissa loisiin, mutta tyttö on vielä hengissä. On kyllä niin rauhallinen yksilö että saa partamonnin näyttämään vilkkaalta kalalta (päivisin!). Syö vain survaria ja daphniaa, hiutaleita jos ne ui suuhun. Syö ruokaa kyllä myös pohjalta. Käyttää ruokailuun puoli tuntia ja syö rauhalliseen tahtiin. Tykkää oleskella puunpalan alaisessa luolassa, mutta tulee kyllä tervehtimään kun kuulee että joku tuli kotiin tai huomaa että joku on altaan vieressä. Viihtyy myös kasvipusikoissa. Aivan ihana fisu ja viisas yksilö.
Kahnauksia muiden kalojen kanssa: kuparitetrat luulivat 2 ensimmäistä päivää tätä kalaa kuparinaaraaksi ja kosiskelivat, mutta tajusivat sitten. Puri partamonnia pyrstöstä kun tähtäsi ruokahippuseen pohjalla.
Tulee toimeen kuparimonnisten kanssa eikä ole yrittänyt syödä vihersukarapuamme. Toisaalta se onkin jo täysikasvuinen.
Kahnauksia muiden kalojen kanssa: kuparitetrat luulivat 2 ensimmäistä päivää tätä kalaa kuparinaaraaksi ja kosiskelivat, mutta tajusivat sitten. Puri partamonnia pyrstöstä kun tähtäsi ruokahippuseen pohjalla.
Tulee toimeen kuparimonnisten kanssa eikä ole yrittänyt syödä vihersukarapuamme. Toisaalta se onkin jo täysikasvuinen.
40l, 65l, 128l (80x40x40) ja 300l (120x50x50)
Blogi
Blogi
Yksilöissä lienee eroja ja siinä mihin ne on tottunut, omat keltakääpiöt ovat syöneet aina pohjatablettejakin, nykyinenkin pari syö ainakin Tetran Tabiminia. Pintaan ne ei ole kovin innokkaita nousemaan, ehkäpä matalissa akvaarioissa saattaisi senkin tehdä.tetranen_ kirjoitti:Huono puoli näissä on se, että eivät syö pinnalta hiutaleita eikä pohjalta tabletteja, ainoastaan survaria...
Minulla oli keltakääpiöahven pariskunta 70-litraisessa akvaariossa seuranaan nuolimonneja ja neontetroja, hetken pikkumonnisiakin. Oikein sieviä ja todella mielenkiintoisia ahvenia, melko kilttejäkin. Kutivat minulla useaan otteeseen ja keltisten perhe-elämää oli mielenkiintoista seurata vaikkei poikasista yksikään kasvanut sen isommaksi, joutuivat muiden kalojen suuhun.
Omani olivat todella kaikkiruokaisia, hiutaleet, pohjatabletit, katkarapupelletit yms kelpasivat aina ja survari erityisesti. Kierteisiä pistivät myös poskeensa, niin ja sukarapuja.
Omani olivat todella kaikkiruokaisia, hiutaleet, pohjatabletit, katkarapupelletit yms kelpasivat aina ja survari erityisesti. Kierteisiä pistivät myös poskeensa, niin ja sukarapuja.
Tarkistelin asiaa vielä kirjasta ja kyllä kaikki viittaukset on parinmuodostukseen, eli tuollaiseen altaaseen voit kyllä laittaa vaikka pari pariskuntaa jollei reviiristä kilpailevia muita ahvenia löydy "liikaa" eli siten että näille pareille löytyy sopiva reviiri ja piilopaikkoja.Serafia kirjoitti:Eikös keltakääpiöahven muodosta myös haaremin, jos naaraita tarpeeksi? Voiko isossa akvaariossa (300l) pitää useampaa koirasta? Miten allas tulisi sisustaa?
Täällä keltakääpiöt ovat ensimmäisien joukossa kahmimassa pinnalta hiutaleita muiden kalojen joukossa! Nämä yksilöt taitavatkin olla hyvin kaikkiruokaisia ja rohkeita. Altaalla korkeutta 55cm (240l).
Meille tuli osittain vahingon kautta kaksi kääpiöahven lajia, altaassa uiskentelee myös pariskunta hongsloita, tulikääpiöahvenia. Näiden veitikoiden leppoisan luonteen voi kyllä hyvin havaita, kun ne hengailee yhdessä "ystävyyspariskuntina" pitkin allasta
Meille tuli osittain vahingon kautta kaksi kääpiöahven lajia, altaassa uiskentelee myös pariskunta hongsloita, tulikääpiöahvenia. Näiden veitikoiden leppoisan luonteen voi kyllä hyvin havaita, kun ne hengailee yhdessä "ystävyyspariskuntina" pitkin allasta
Jostain kirjasta muistaakseni luin, että keltakääpiöahven muodostaa myös haaremeita.masi kirjoitti:Tarkistelin asiaa vielä kirjasta ja kyllä kaikki viittaukset on parinmuodostukseen, eli tuollaiseen altaaseen voit kyllä laittaa vaikka pari pariskuntaa jollei reviiristä kilpailevia muita ahvenia löydy "liikaa" eli siten että näille pareille löytyy sopiva reviiri ja piilopaikkoja.Serafia kirjoitti:Eikös keltakääpiöahven muodosta myös haaremin, jos naaraita tarpeeksi? Voiko isossa akvaariossa (300l) pitää useampaa koirasta? Miten allas tulisi sisustaa?
Jep:
"Haaremiperheen muodostama Apistogramma-laji. Haaremissa olevien naaraiden määrä voi vaihdella suuresti, ja se riippuu muiden koiraiden kilpailusta, kalatiheydestä akvaariossa jne. Tällaisten haaremiperheiden rakennetta voidaan tarkkailla yksityiskohtaisesti vain suurissa akvaarioissa, joissa on selvä pohja-ala."
(Helmut Pinter; 120 akvaariokalaa)
Voipi hyvinkin olla mahdollista, tuossa kirjassani (Dwarf Cichlids by Horst Linke, Wolfgang Staeck ) ei vain puhuttu haaremeista vaan pareista. Tuolla on jotain juttua uroksen ja kahden naaraan pitämisestä samassa altaassa: http://articles.gpasi.org/apisto_borellii.html Jostain toisaalta luin taas, että jonkun uros oli kutenut vain toisen naaraan kanssa. Ei muutakuin kokeilemaan haaremia ja kertomaan sitten kokemuksista meilleSerafia kirjoitti: Jostain kirjasta muistaakseni luin, että keltakääpiöahven muodostaa myös haaremeita.
Voihan olla että haareminmuodostusta tapahtuu sitten vain tosi isoissa altaissa (kuten luonnossamasi kirjoitti:Voipi hyvinkin olla mahdollista, tuossa kirjassani (Dwarf Cichlids by Horst Linke, Wolfgang Staeck ) ei vain puhuttu haaremeista vaan pareista. Tuolla on jotain juttua uroksen ja kahden naaraan pitämisestä samassa altaassa: http://articles.gpasi.org/apisto_borellii.html Jostain toisaalta luin taas, että jonkun uros oli kutenut vain toisen naaraan kanssa. Ei muutakuin kokeilemaan haaremia ja kertomaan sitten kokemuksista meilleSerafia kirjoitti: Jostain kirjasta muistaakseni luin, että keltakääpiöahven muodostaa myös haaremeita.
Näin on ja ompahan kummallekin naaraalle oma ukko, ei tarvitse jakaaSerafia kirjoitti: Voihan olla että haareminmuodostusta tapahtuu sitten vain tosi isoissa altaissa (kuten luonnossa). No jaa, jos mulle mahtuis vaikka kaks paria, niin ois se kivempi kuin yks haaremi, koska sillon tulis kaks koirasta ja onhan ne näyttävämpiä... Tai ainakin isompia.
...Paitsi että oon lukenu että naaraat voivat näilläkin tapella koiraasta, jos se toinen niistä on jotenkin "parempi" kalan silmissä. En sitten tiedä kuinka todenperäinen tieto on kun en muista mistä sen luin. Tod. näk. jostain aw:stä... 
40l, 65l, 128l (80x40x40) ja 300l (120x50x50)
Blogi
Blogi
-
MrLogistics
- Member

- Viestit: 272
- Liittynyt: 00:27, 05.05.2006
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Haukipudas
Kovin ahnaitten kalojen kanssa en pistäisi yhteen, muuten keltis ei saa mitään suuhunsa. Meillä piti keltiksen kotiuttamisen jälkeen parin päivän ajan ruokkia runsaasti kaikella herkulla kuten surviaisilla, jotta kala tuli syömään ja saikin jotain (seurana kuparitetroja, kuparimonnisia, partis). Ei todellakaan taistele ruoasta. Mieluummin odottaa että muut ovat syöneet ensin ja nyppii sitten sen mitä jäljelle jäi. Nykyäänkin pitää houkutella muut kalat yhteen nurkkaan syömään ja ruokkia keltistä toisessa.
40l, 65l, 128l (80x40x40) ja 300l (120x50x50)
Blogi
Blogi


