timanttikirjoahvenien kanssa eli ettei niitä heti syödä
? muita kalastoa tulisi olemaan piikkisilmät, partis ja jotain tetroja .Kalasto on vähän auki vielä, kun kypsyttelen vielä akvaa...
Pikkuravuista
Valvoja: Moderaattorit
Pikkuravuista
pärjääkö nuo tuommoiset ravut---> caridina(?)
timanttikirjoahvenien kanssa eli ettei niitä heti syödä ? muita kalastoa tulisi olemaan piikkisilmät, partis ja jotain tetroja .
Kalasto on vähän auki vielä, kun kypsyttelen vielä akvaa...
timanttikirjoahvenien kanssa eli ettei niitä heti syödä
? muita kalastoa tulisi olemaan piikkisilmät, partis ja jotain tetroja .Kalasto on vähän auki vielä, kun kypsyttelen vielä akvaa...
Saatan luopua niistä kirjoahven haaveista kun on kauhea polte saada noita katkiksisia 
.
Osaatteko kertoa lajeista lyhytsukarapu, vihersukarapu, kimalaissukarapu, tiikerisukarapu ja kirsikkasukarapu. Kaikki ovat halpoja lajeja ja haluaisin tietää, että mitkä ovat helppohoitoisia, syövätkö kaikki levää ja ennekaikkea haluaisin tietää lisääntymisen helppoudesta
! Joten paras laji voittakoon... ![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink")
. Osaatteko kertoa lajeista lyhytsukarapu, vihersukarapu, kimalaissukarapu, tiikerisukarapu ja kirsikkasukarapu. Kaikki ovat halpoja lajeja ja haluaisin tietää, että mitkä ovat helppohoitoisia, syövätkö kaikki levää ja ennekaikkea haluaisin tietää lisääntymisen helppoudesta
! Joten paras laji voittakoon... -
tappajatäti
- Member
- Viestit: 414
- Liittynyt: 17:37, 26.02.2006
- Paikkakunta: Espoo
Täältä löytyypi enkuksi hyvin tietoa eri lajeista.
Itselläni Red Cherryä ja Greeniä, jotka ovat molemmat mukavia, sinnikkäitä ja lisääntyväisiä otuksia. Jälkimmäinen lienee kovempi lisääntymään, koska alkuperäinen kahden eläimen populaatio on noin 10-kertainen, mutta ei nuo kirsikatkaan ihan toimeettomina ole olleet.
Noiden kanssa kannattaa muistaa riittävä kalsiumin saanti, ja varoa korkeita kupari- ja nitraattiarvoja, silloin ne elävät vähän millä sattuu ja hyvinkin erilaisissa olosuhteissa (pH, lämpö).
Itselläni Red Cherryä ja Greeniä, jotka ovat molemmat mukavia, sinnikkäitä ja lisääntyväisiä otuksia. Jälkimmäinen lienee kovempi lisääntymään, koska alkuperäinen kahden eläimen populaatio on noin 10-kertainen, mutta ei nuo kirsikatkaan ihan toimeettomina ole olleet.
Noiden kanssa kannattaa muistaa riittävä kalsiumin saanti, ja varoa korkeita kupari- ja nitraattiarvoja, silloin ne elävät vähän millä sattuu ja hyvinkin erilaisissa olosuhteissa (pH, lämpö).
112L
Eivät pikkuiset sukaravut minun mielestäni tarvitse mitään erikoista kalsiumlisää. Tarpeeksi monipuolinen ruokavalio ja kotomainen hanavesi on ihan riittävä. Ne eivät sitä kalkkia mitenkään hirmuisesti tarvitse ja kaiken lisäksi ottavat vanhasta kuorestaan osan kalkista takaisin ennen kuoren luomista ja sitten vielä yleensä myös syövät sen vanhan kuoren.
Eri asia sitten, jos kyseessä ovat isommat ravut tai monisatapäinen sukarapuparvi pienessä altaassa vähällä ruoalla.
Eri asia sitten, jos kyseessä ovat isommat ravut tai monisatapäinen sukarapuparvi pienessä altaassa vähällä ruoalla.
Vettä pitää kovettaa kipsillä! Ja käy täällä! http://foorumini.omena.org/rapula/index ... 4bf44bd8e5
Tell me why we build castles in the sky?
Ja tola asenteella ei pitkälle elämässä pötkitäRPekka kirjoitti:Kuten totesit, kiviäkin kiinnostaa. Pehmeän veden rapujen vettä ei tule mennä kovettamaan kipsillä._Marjana_ kirjoitti:Vettä pitää kovettaa kipsillä! Ja käy täällä!
Ja sukaravut eivät ole pehmeän veden rapuja!Tell me why we build castles in the sky?
-
mariana
- Senior Member
- Viestit: 855
- Liittynyt: 00:57, 22.04.2005
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Vantaa
Ei sitä vettä mitään pidä kovettaa. Menevät pehmeässä-keskikovassa vedessä. Itselläni ihan hanavedessä, pH 6,5-7, KH 4 ja GH 5 ja hyvin pärjäävät. Kavereina sellaisia kaloja jotka eivät kovasta vedestä niin perusta._Marjana_ kirjoitti:Ja tola asenteella ei pitkälle elämässä pötkitäRPekka kirjoitti:Kuten totesit, kiviäkin kiinnostaa. Pehmeän veden rapujen vettä ei tule mennä kovettamaan kipsillä._Marjana_ kirjoitti:Vettä pitää kovettaa kipsillä! Ja käy täällä!
Millä perusteella eivät ole? Sinulla tuntuu olevan väärää tietoa ja levität sitä aika innokkaasti._Marjana_ kirjoitti:Ja sukaravut eivät ole pehmeän veden rapuja!
Esimerkiksi wirbellosen sivuilla tulisukaravulle suositellaan vedenkovuutta 0-10 dGH ja pH-arvoa 6-7. Ja Petshrimp.com suosittelee pehmeää ja hapanta vettä. ShrimpNow mainitsee vain pH-suosituksen 6,5-7,2.
Mutta kun siellä sanotaan että kovuus kymmeneen asteeseen saakka, ei, että kymmenen astetta. Se ei tarkoita, että niitä pitäisi pitää tuossa maksimiarvossa, vaan että se on se yksi raja-arvo. Teepä minulle palvelus ja etsi minulle mieluusti vaikka pari lähdettä, jossa sanotaan sukarapujen vaativan ehdottomasti kovaa vettä ja niitten olevan kovan veden otuksia. Veikkaan, että et semmoista tietoa löydä.
Toivottavasti ne tarvitsevat pehmeää vettä kun ei viitsisi vesiä alkaa kovettamaan 
Luin tuosta Markku Varjon akvaarioppaasta kohdan jossa sanottiin että ravut olisivat ns. `sokerikuorrutettuja` eli niiden kuori koostuisi eräästä sokeriyhdisteestä ! pitääkö paikkansa? Eli ne eivät tarvitsisi kalkkia?
Luin tuosta Markku Varjon akvaarioppaasta kohdan jossa sanottiin että ravut olisivat ns. `sokerikuorrutettuja` eli niiden kuori koostuisi eräästä sokeriyhdisteestä
! pitääkö paikkansa? Eli ne eivät tarvitsisi kalkkia?
Rapujen (kuten muidenkin niveljalkaisten) kuoriosat sisältävät runsaasti kitiiniä (kreikaksi khiton=vaippa), joka on polysakkaridi eli sokeripolymeeri, ts. eräänlainen "sokerikuorrutus".
Kemiallisesti (jos jotakuta kiinnostaa) kitiini koostuu N-asetyyliglukosamiiniyksiköistä, ja teollisesti kitiiniä valmistetaan mm. äyriäisten kuorista poistamalla siitä muu kuoriaines esim. kalkki ja valkuaisaineet.
Ja tuosta lauseesta jo käy ilmi, ettei täysin kalkitonta tuo kuori ole. Luonnonyhdisteet ovat usein sekoitus useita eri tyyppisiä yhdisteitä, kuten tuo ravun kuorikin. Kyllä ravutkin siis kalkkia (kalsiumia) tarvitsevat hengissä pysymiseksi. Mutta kuten moni muukin täällä on jo maininnut, niin ei sitä vettä kai tarvitse alkaa kovettaa; kalkkia kun taitaa joka tapauksessa jonkin verran (=riittävästi) olla akvaariossa aina. [vai olisiko joku tästä nyt eri mieltä?]
Kemiallisesti (jos jotakuta kiinnostaa) kitiini koostuu N-asetyyliglukosamiiniyksiköistä, ja teollisesti kitiiniä valmistetaan mm. äyriäisten kuorista poistamalla siitä muu kuoriaines esim. kalkki ja valkuaisaineet.
Ja tuosta lauseesta jo käy ilmi, ettei täysin kalkitonta tuo kuori ole. Luonnonyhdisteet ovat usein sekoitus useita eri tyyppisiä yhdisteitä, kuten tuo ravun kuorikin. Kyllä ravutkin siis kalkkia (kalsiumia) tarvitsevat hengissä pysymiseksi. Mutta kuten moni muukin täällä on jo maininnut, niin ei sitä vettä kai tarvitse alkaa kovettaa; kalkkia kun taitaa joka tapauksessa jonkin verran (=riittävästi) olla akvaariossa aina. [vai olisiko joku tästä nyt eri mieltä?]
Kissanhiekka kirjoitti:Toivottavasti ne tarvitsevat pehmeää vettä kun ei viitsisi vesiä alkaa kovettamaan
Luin tuosta Markku Varjon akvaarioppaasta kohdan jossa sanottiin että ravut olisivat ns. `sokerikuorrutettuja` eli niiden kuori koostuisi eräästä sokeriyhdisteestä
-
tappajatäti
- Member
- Viestit: 414
- Liittynyt: 17:37, 26.02.2006
- Paikkakunta: Espoo
Mulla ei ole ambitioita veden kovettamiseen, mutta kieltämäti olen siitä kalsiumista vähän huolissani, kun olen lukenut jenkkisivustoja. Nuo ryökäleet ovat ruvenneet lisääntymään kuin tuomiopäivän aattona, ja siihen liittyy tiheä kuorenvaihto: lappoan viikon välein ja parhaimmillaan poistovedessä on lillunut yli 20 kuorta.
Mulla tulee vesi hanasta ph 7,6-8, GH 3, KH 2. Kalastoissa on suklaarihmaa, kardinaalitetraa ja sulkarasboraa, jotka kaikki tykkää happaman puolelle menevästä turveuutteisesta vedestä, joten vaihtovesi saapi yleensä käsittelyn melko rusehtavaksi, pH tippuu sinne seiskan tuntumaan.
Isoimmassa akvassa, jossa ravut elelee, on Calsifix-hiekkaa pohjassa, siellä GH on arvossa 5-6 ja pH pysyttelee hiilarista huolimatta siinä seiskassa, kun muissa GH on 3 ja pH noin 6,0-6,6.
En sitten tiedä, onko järkeä tavallaan käyttää yhtä mömmöä saman arvon laskemiseen, ja toista nostamiseen, mutta käsitin, että pikkuisen happaman puolella kalsium imeytyy vedestä parhaiten ja toisaalta tuo Calsifix, sen lisäksi, että sisältää paljon kalsiumia, estää pH:n heittelyä tehokkaasti, ravuthan eivät mistään kutosen arvoista pitäisi. Mutta tämä nyt on tällaista kokeilua, ehkä päädyn vähäisempään arsenaaliin ajan kanssa..
Mulla tulee vesi hanasta ph 7,6-8, GH 3, KH 2. Kalastoissa on suklaarihmaa, kardinaalitetraa ja sulkarasboraa, jotka kaikki tykkää happaman puolelle menevästä turveuutteisesta vedestä, joten vaihtovesi saapi yleensä käsittelyn melko rusehtavaksi, pH tippuu sinne seiskan tuntumaan.
Isoimmassa akvassa, jossa ravut elelee, on Calsifix-hiekkaa pohjassa, siellä GH on arvossa 5-6 ja pH pysyttelee hiilarista huolimatta siinä seiskassa, kun muissa GH on 3 ja pH noin 6,0-6,6.
En sitten tiedä, onko järkeä tavallaan käyttää yhtä mömmöä saman arvon laskemiseen, ja toista nostamiseen, mutta käsitin, että pikkuisen happaman puolella kalsium imeytyy vedestä parhaiten ja toisaalta tuo Calsifix, sen lisäksi, että sisältää paljon kalsiumia, estää pH:n heittelyä tehokkaasti, ravuthan eivät mistään kutosen arvoista pitäisi. Mutta tämä nyt on tällaista kokeilua, ehkä päädyn vähäisempään arsenaaliin ajan kanssa..
112L