Ostettu sika säkissä - auttakaa!

[Maisu]

Toisaalta kun asiasta on olemassa standardi niin kuluttajalla on oikeus olettaa että ammattiliikkeen myymä tuote täyttää sen. Jos standardi on ylimitoitettu tai muuten järjetön niin asiallinen toimintatapa yritykseltä on yrittää saada se muutetuksi eikä jatkaa standardeja täyttämättömän tuotteen myyntiä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

[Ville K.]

Toisaalta kun asiasta on olemassa standardi niin kuluttajalla on oikeus olettaa että ammattiliikkeen myymä tuote täyttää sen. Jos standardi on ylimitoitettu tai muuten järjetön niin asiallinen toimintatapa yritykseltä on yrittää saada se muutetuksi eikä jatkaa standardeja täyttämättömän tuotteen myyntiä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Jos tuote ei ole valmistettu standardin mukaan, tuotteessa ei saa olla mainintaa, että niin olisi tehty. Tällöin kuluttajankaan ei pidä olettaa, että tuote olisi valmistettu kyseisen standardin mukaan.

Jos esimerkiksi yrityksen toimintaa mainostetaan siten, että yrityksessä kerrotaan olevan laadunhallintajärjestelmä, se ei tarkoita, että yrityksessä käytettäisiin välttämättä ISO 9000 -laadunhallintajärjestelmää, ellei siitä erikseen mainita.

[Yanna]

Suomessa on tasan yksi valmistaja joka tekee altaansa noista ylipaksuista laseista.. Olisikohan asia siinä kohtaa sitten kuitenkin niin, että kaikki muut valmistajat (ammattitaitoista väkeä ja kuitenkin alalla vuosikymmeniä olleita) tekevät altaansa riittävän paksuista laseista ja tämä yksi sitten hätävarjelun liioitteluna tekee vielä paksummista. Käyttää sitä sitten markkinointikikkana ja hyvinhän tuo näyttää toimivan kun ihmiset näitä ostavat ja julistavat suurena totuutena että muiden altaiden valmistajat kusettavat tai eivät osaa asiaansa.
Tässä kohtaa olisi nyt erittäinkin hyvä kohta taas miettiä sitä asiaa mikä on todellisuus ja mitä kauppias sanoo

Mutta lasinpaksuus on suurin yksittäinen hintaan vaikuttava tekijä, ja toiset ovat ehkä valmiita maksamaan vähän "ylimitoituksestakin", että saavat paremmin yönsä nukuttua.

Hiukan luovasti lainaan jotta saan aasinsillan rakennettua .
Onko Suomessa siis vain yksi valmistaja joka tekee standardien mukaisia altaita? . En menisi standardien mukaisia kutsumaan hätävarjelun liioitteluksi vaan nukkuisin todellakin yöni paremmin kun tietäisin että vakuutusyhtiöni on mukana juonessa jos tonninen allas possahtaa.
En myöskään tuomitsisi muiden valmistajien altaita vaikkakaan ne eivät standardeja täyttäisikään, ostajahan sen päättää millaisia riskejä elämässään ottaa.
Tosin katsoisin että myyjäliikkeen etiikkaan kuuluisi kertoa ostajalle onko allas vakuutusyhtiöiden käyttämien standardien mukainen. Asiakashan lähtee kumminkin siitä oletuksesta että se on ja ostaa hyvässä uskossa.
Harvoinhan noita altaiden possahtamisia tapahtuu millekkään merkille mutta olisi aika kurjaa jos sellaisen sattuessa olisi vahinkojen suhteen omillaan . Takuutahan uusille altaille annetaan vuodesta kahteen, riippuen valmistajasta, jäinkin miettimään kuinka kävisi jos kolmantena vuotena allas possahtaisi ja sen riitauttaisi valmistajan vastuulle? Onko standardia ohuemmista tehnyt valmistusvikaisia? Tuskin. Vastuu valmistusviastahan ei poistu tuotteelta vaikka takuu olisikin umpeutunut. Tuotteenhan pitää kumminkin vastata myös käyttöiältään tarkoitusta. Akvaario ei kumminkaan ole tuote joka vanhenisi kahdessa vuodessa loppuunajetuksi.
Ensimmäistä kertaa minä nyt olen näihin standardeihin tutustunut ja hiukan ihmettelen ettei asia ole laajemmin ollut tiedossa aiemmin.

Hupsuinta koko asiassa on se että kokemukseni mukaan nämä " ylipaksuista" laseista tehdyt JUTA:n altaat ovat ainakin Helsingin Akvaariokeskuksessa samaa hintaluokkaa tai jopa halvempia kuin muiden valmistajien ohuemmista laseista tehdyt. Tavis harrastajahan etuhan se paksumpi lasi vain on.

Yanna

[Mari Kurki]

Kun tuohon vakuutusasiaan jaksetaan vedota vähän väliä, niin jälleen kaipaisin esimerkkejä siitä että vakuutusyhtiö ei olisi korvannut koska allas on tehty liian ohuista laseista? Onko tämä samanlainen urbaani legenda kuin mitä muutamista allasmerkeistä sitkeästi liikkuu? Kaikki tietävät että allasmerkki X on huono ja jos se hajoaa vakuutus ei korvaa. Kukaan vain ei ole tässäkään tapauksessa kuullut omin korvin yhdestäkään tällaisesta tapauksesta.

[Maaliskyy]

Samaa mieltä Marin kanssa, myöskin sen takia että vakuutusyhtiöissä kotivakuutusasioita hoitaessa ei koskaan kysellä että minkälainen allas siellä kotona on, akvaarion vakuutukselle aiheuttamista reunaehdoista neuvotellessa ei ole käteen annettu paperia jossa lukisi että vakuutusyhtiö suosittaa/vaatii että akvaarion täytyy olla sellainen ja sellainen. Ymmärrän että vakuutusyhtiön kanssa saattaa tulla ongelmia jos on jotain täysin kummallista olohuoneessa, itsetehty 1000-litrainen ikkunalasia ja pleksiä ja suihkulähde kaiken kruununa, mutta en usko että ihmisen täytyy lemmikkieläinliikkeessä asioidessaan olla tietoinen standardien viimeisimmistä versioista, tai muuten vesivahingon sattuessa korvausta alennetaan. Tämä ei tietenkään merkitse sitä etteikö olisi järkevää valita sellainen allas joka on tukeva ja vaikkapa täyttää em. standardin vaatimukset lasien paksuuden suhteen, ei niitä hihasta ole vedetty niitä standardin suosituksia.

[JJVi]

Kun tuohon vakuutusasiaan jaksetaan vedota vähän väliä, niin jälleen kaipaisin esimerkkejä siitä että vakuutusyhtiö ei olisi korvannut koska allas on tehty liian ohuista laseista? Onko tämä samanlainen urbaani legenda kuin mitä muutamista allasmerkeistä sitkeästi liikkuu? Kaikki tietävät että allasmerkki X on huono ja jos se hajoaa vakuutus ei korvaa. Kukaan vain ei ole tässäkään tapauksessa kuullut omin korvin yhdestäkään tällaisesta tapauksesta.

Kuten aiemmin kirjoitin, vakuutusyhtiö tuskin voi livetä korvauksesta jos altaalla on kaupallinen valmistaja.

Mutta jos allas on itse tehty, en pitäisi minään ihmeenä, että vakuutustarkastaja yrittäisi vedota siihen. On sitä pöhkömmilläkin syillä korvauksia evätty.

Sivulla http://www.fnzas.org.nz/articles/techni ... d_aquaria/
on luotettavan tuntuiset laskentaohjeet eri kokoisten altaiden lasinpaksuuksille varmuuskertoimineen. Siellä oli aiemmin myös excel pohja niiden laskemiseen, nyt en sitä äkkiseltään enää löytänyt.

Eli jos tuolta aikaisemmin löyteellä laskurilla lasketaan 2000x600 kokoisen altaan suositeltu lasinpaksuus, niin saadaan 12.58mm jolloin varmuuskerroin on 3.8. Lasinpaksuudella 10mm saadaan varmuuskertoimeksi 2.4, joka sekin lienee vielä aivan ok.

[Thompson]

Noista standardeista vielä, Suomessa 95% autoista ei täytä nykyisiä valmistus-standardeja, mutta ei se tee niistä kelvottomia. Sama pätee tosin kaikissa muissakin laitteissa mitä kotionne kaupasta raahaatte. Jos haluat maksaa siitä leimasta laitteessa, mikäs siinä, saman laitteen ilman leimaa saa useasti paljonkin halvemmalla kun rojalteja ei tarvitse maksaa.

THX on standardi (standartoituja toimintoja) jota monet ration valmistajat seuraavat, mutta eivät ole halukkaita maksamaan tuosta logosta etupaneelissa. Kun se logo löytyy on hintaa vahvistimella 200-400€ enemmän.

[JJVi]

Noista standardeista vielä, Suomessa 95% autoista ei täytä nykyisiä valmistus-standardeja, mutta ei se tee niistä kelvottomia. Sama pätee tosin kaikissa muissakin laitteissa mitä kotionne kaupasta raahaatte. Jos haluat maksaa siitä leimasta laitteessa, mikäs siinä, saman laitteen ilman leimaa saa useasti paljonkin halvemmalla kun rojalteja ei tarvitse maksaa.

THX on standardi (standartoituja toimintoja) jota monet ration valmistajat seuraavat, mutta eivät ole halukkaita maksamaan tuosta logosta etupaneelissa. Kun se logo löytyy on hintaa vahvistimella 200-400€ enemmän.

Täsmennätkö vähän, mistä standardeista mahtaa autojen kohdalla olla kyse? Kaupalliset standardit kuten THX ovat eri asia kuin kansallisten tai kansainvälisten standardisoimiselinten tekemät standardit. Joku THX:n kehittänyt taho voi rahastaa logonsa ja menetelmänsä käytöstä, kun taas kansallisten standardien pääasiallinen tarkoitus on standardoida teolliset tuotteet ottaen huomioon erityisesti tuotteiden turvallisuus, laatu ja yhteensopivuus. Esimerkiksi paineastioiden kohdalla standardien noudattaminen on ehdoton edellytys laitteita hyväksyttäessä.

[K.S]

Aivan naurettavaa lähteä edes puhumaan asiasta mutta mitä haittaa on siitä että tekee altaan kunnolla.

Kunnon paksua floatlasia, asianmukainen hionta, kunnolliset tuet ja liimaus.

Ja se on siinä, ei muuta.

[JJVi]

Aivan naurettavaa lähteä edes puhumaan asiasta mutta mitä haittaa on siitä että tekee altaan kunnolla.

Kunnon paksua floatlasia, asianmukainen hionta, kunnolliset tuet ja liimaus.

Ja se on siinä, ei muuta.

Näinhän se on, kysymys kuuluukin kuinka paksua tuo "kunnon paksu floatlasi" on.

[K.S]

Riippuu akvaarion mitoista, täällä nyt puhutaan jo niin monesta koosta että en voi sanoa mitää suoraa mittaa ettei tule väärinkäsityksiä....taas

[JJVi]

Riippuu akvaarion mitoista, täällä nyt puhutaan jo niin monesta koosta että en voi sanoa mitää suoraa mittaa ettei tule väärinkäsityksiä....taas

Kimi on varmasti nähnyt enemmän altaita kuin suurin osa meistä yhteensä. Eli mikä sinusta on järkevä paksuus 200cm pitkän ja 60cm korkean alumiinikehysaltaan etulasiksi ja pohjaksi?

Entäs rikkoutuneet altaat, onko niissä havaittavissa ohuemmat lasit? Ne muutamat rikkoutuneet altaat joita minä olen nähnyt, on kaikki tehty alle noitten DIN standardipaksuuksien. Tosin yleensä ne ovat olleet rikki pohjasta ja rikkoutuminen johtunut väärästä asennuksesta.

[K.S]

12 mm

Alumiinikehysmalli tehdään vähän erilailla kuin kokolasiset
kokolasisissa ei voi fuskata yhtään eikä missään, kaikki on näkyvillä
Tuet tehdään erilailla jne

Lasin vahvuuteen se ei vaikuta onko se kehyksellinen tai kokolasinen koska vesi painaa samanverran molemmissa altaissa.

[JJVi]

Lasin vahvuuteen se ei vaikuta onko se kehyksellinen tai kokolasinen koska vesi painaa samanverran molemmissa altaissa.

Näinhän se on. Itse näkisin kuitenkin sellaisen eron, että altaan poikittaistuet saadaan kehysakvaariossa luotettavammin kiinni kuin kokolasialtaassa. Ainakaan sellaista allasta, jossa poikittaistuet ovat silikoonattu kiinni, en uskaltaisi "alimitoittaa". Joskus paukahti keskituki 100cmx50cm 6mm lasista tehdystä altaasta irti. Allas oli onneksi 10cm vajaana, mutta silti etulasi taipui tosi pahan näköisesti.

[piriki]

Mistä muuten saatte noita alumiinikehyksiä altaisiinne? Rautakaupoista en ole ainakaan minä löytänyt

[Mari Kurki]

Näinhän se on. Itse näkisin kuitenkin sellaisen eron, että altaan poikittaistuet saadaan kehysakvaariossa luotettavammin kiinni kuin kokolasialtaassa. Ainakaan sellaista allasta, jossa poikittaistuet ovat silikoonattu kiinni, en uskaltaisi "alimitoittaa". Joskus paukahti keskituki 100cmx50cm 6mm lasista tehdystä altaasta irti. Allas oli onneksi 10cm vajaana, mutta silti etulasi taipui tosi pahan näköisesti.

Mä taas näkisin niin, että kokolasialtaaseen ei laiteta poikkitukia samalla lailla kuin noihin kehysakvoihin. Pitkien sivujen taipuminen estetään liimaamalla pitkittäissuuntaan lasilista akvaarion etu- ja takalasien yläreunoihin.

[JJVi]

Näinhän se on. Itse näkisin kuitenkin sellaisen eron, että altaan poikittaistuet saadaan kehysakvaariossa luotettavammin kiinni kuin kokolasialtaassa. Ainakaan sellaista allasta, jossa poikittaistuet ovat silikoonattu kiinni, en uskaltaisi "alimitoittaa". Joskus paukahti keskituki 100cmx50cm 6mm lasista tehdystä altaasta irti. Allas oli onneksi 10cm vajaana, mutta silti etulasi taipui tosi pahan näköisesti.

Mä taas näkisin niin, että kokolasialtaaseen ei laiteta poikkitukia samalla lailla kuin noihin kehysakvoihin. Pitkien sivujen taipuminen estetään liimaamalla pitkittäissuuntaan lasilista akvaarion etu- ja takalasien yläreunoihin.

Joo voi sen niinkin tehdä. Jotkin altaat on vain tehty siten, että tuota pitkittäin liimattua lasilistaa ei ole vaan tuenta on tehty poikittain liimatuilla laseilla.

[Ville V]

Marin kanssa samoilla linjoilla noista pituussuuntaisista tuista.
Jos altaan yläreunassa on pituussuntaiset listat ja lisäksi n. 50cm välitukia luulisi altaan yläreunan taipuman olevan yhtä vähäistä kuin alareunankin?

Kun täällä nyt on vedetty standardit mukaan keskusteluun, niin kertokaapas saksaa osaamattomalle (löysin vain saksankielisiä sivuja aiheesta) miten tuossa standardissa määritellään:
1. tarvittava välitukien määrä?
2. Onko suositeltavien lasien paksuuksiin ehkä lisätty vähän extraa mahdollisen välituen katkeamisen varalle tms?
3. Onko välitukien leveyttä määritetty jos ne tehdään JJVi:n mainitsemalla tavalla?
4. Onko ohjeellisiin lasin paksuuksiin lisätty mahdollisesti extraa että "huonolaatuisemmistakin" laseista tehty allas kestäisi ("laadukkailla" laseilla tapahtuisi siis turhaa ylimitoitusta)?
5. Onko kokolasi- ja kehysaltaille eri mitoitus pohjalasille vai ylimitoitetaanko kokolasialtaan pohja automaattisesti kehysaltaan mukaan?
6. Milloin tuo standardi on julkaistu (onko julkaisun jälkeen aiemmin "liian ohuesta lasista" tehdyt altaa alkaneen yllättäen hajoilla )?

Ottamatta kantaa siihen minkä vahvuisesta lasista altaat tulisi kasata, niin noita 200x60x60 altaita on rakennettu liikeidenkin toimesta kokolasisena myös 8mm lasista, ilman ongelmia (vaikka en sellasita ehkä lapsiperheeseen hankkisikaan ) joten 12mm lasiin nähden ehjänäpysymisen varmuuskerroin on jo 50%

T:Ville

[JJVi]

Tuo standardi olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kokonaisuudessaan, siellä kun on ilmeisesti määritelty monia muitakin akvaarion rakentamiseen liittyviä ohjeita kuin pelkästään lasinpaksuudet.

8mm lasilla rakennettuna tuon 200x60 altaan lasien varmuuskertoimeksi tulee jotain 1.5. Jos varmuuskerroin on 1.5, alkaa se olla jo siinä rajoilla oli kysymyksessä mikä tahansa lujuuslaskennan peruskaavojen mukaan mitoitettu kampe.

Akvaarion lasit naarmuuntuvat, ne sisältävät mahdollisesti sortuvia kivirakennelmia, lasin lujuusominaisuudet heikkenevät lasin vanhetessa, akvaarioita asennetaan paremmille tai huonommille alustoille jne. Akvaariot tekevät rikkoutuessaan huomattavaa vahinkoa tavallisen ihmisen merkittävimmälle omaisuudelle. Ihmettelen, kuinka joku uskaltaa käyttää kaupallisissa altaissa tuollaista varmuuskerrointa...

Jos asiakas menee etsimään allasta, yleensä hinta on se tärkein ominaisuus. Ohutta lasia käyttävät valmistajat saavat ison kustannusedun, lisäksi ohuesta lasista tehty allas on kirkkaampi ja näyttää siten paremmalta. Lisäksi lasinpaksuus on monesti asiaan perehtymättömän vaikea tarkastaa tai ottaa kantaa sen riittävyyteen. Eikö tämä ole juuri se tilanne, jossa tarvitaan jonkinlaista normia tai säännöstöä pelisääntöjen luomiseen?

Sitten kun joku valmistaja tekee altaita tuollaisen normin mukaan, yritetään se vääntää joksikin "kilpailuedun hakemiseksi ihmisten turvallisuudentunteen kustannuksella".

[K.S]

Minun puolesta saa tehdä altaan vaikkapa 4 mm lasista ilman poikkitukia.
ja siten etsiä se millimäärä mikä minimissään kestää.

Yksi teki 1500 litraisen 8 mm lasista, meni kämppä ja kerrostalon kellari remonttiin
Yksi 250 x 80 x 90 12 mm lasista, meni koko omakotitalo remonttiin ja asukkaat 6 kk evakossa
Yksi 200 x 100 x 80 12 mm lasista meni koko kerrostalo remonttiin joulun aaton aattona ja alla olevat 3 kämpän perheet evakkoon

Ja mikäköhän on altaan osuus kustannuksista noissa tapauksissa

No jos harrasta extreme urheilua niin mikäs siinä

[JJVi]

Minun puolesta saa tehdä altaan vaikkapa 4 mm lasista ilman poikkitukia.
ja siten etsiä se millimäärä mikä minimissään kestää.

Yksi teki 1500 litraisen 8 mm lasista, meni kämppä ja kerrostalon kellari remonttiin
Yksi 250 x 80 x 90 12 mm lasista, meni koko omakotitalo remonttiin ja asukkaat 6 kk evakossa
Yksi 200 x 100 x 80 12 mm lasista meni koko kerrostalo remonttiin joulun aaton aattona ja alla olevat 3 kämpän perheet evakkoon

No jos harrasta extreme urheilua niin mikäs siinä

Kun tuo laskentapohja nyt on auki, niin varmuuskertoimet noille: (olettaen, että toinen numero korkeus)

250 x 80 x 90 ->1.5
200 x 100 x 80 -> 0.8

[maspe]

Onko nämä kaikki menneet tuon ohuen lasin piikkiin, vai joku muu syy ollut syynä, kuten huonot silikonit, jotka pettivät, jalustan aiheuttamat pettämiset, lasin rikkoutuminen ulkoisesta iskusta...?

[K.S]

Kaikissa tapauksissa on lasi haljennut.

Miten ne ovat menneet on mahdotonta koska tapauksia ei ole dokumentoitu ja tapahtumaketjua ei ole kuvattu.

Voipi olla että silikoni on pettänyt yhdessä tapauksessa mutta vain yhden keskituen kohdalla.
Jos lasi olisi ollut paksumpaa ei taipumista yli murtumisrajan olisi tapahtunu siinäkään.

Mutta niin kuin sanoin, mikään ei estä kokeilemasta, siitä vaan

Minun puolesta saa tehdä altaan vaikkapa 4 mm lasista ilman poikkitukia.
ja siten etsiä se millimäärä mikä minimissään kestää.

Yksi teki 1500 litraisen 8 mm lasista, meni kämppä ja kerrostalon kellari remonttiin
Yksi 250 x 80 x 90 12 mm lasista, meni koko omakotitalo remonttiin ja asukkaat 6 kk evakossa
Yksi 200 x 100 x 80 12 mm lasista meni koko kerrostalo remonttiin joulun aaton aattona ja alla olevat 3 kämpän perheet evakkoon

No jos harrasta extreme urheilua niin mikäs siinä

Kun tuo laskentapohja nyt on auki, niin varmuuskertoimet noille: (olettaen, että toinen numero korkeus)

250 x 80 x 90 ->1.5
200 x 100 x 80 -> 0.8

Pituus leveys ja korkeus niin kuin yleensä

Nyt sitten joku tarraa tähän kiinni leveys syvyys korkeus

[maspe]

OK, eli ei pysty sanomaan kuitenkaan joka asiasta, että onko yksinomaan ohuiden lasien syytä, että vesivahinko on tapahtunut. Tietysti paksummat lasit kestävät ylimääräiset rasitukset paremmin kuin ohuemmat lasit, mutta jos jalustassa on vikaa, tai altaassa on joku muu rakenteellinen vika, niin riski se on paksumpilasisessakin altaassa, tosin riskin laukeaminen ei ehkä joissakin tapauksissa ole yhtä todennäköistä.

Jos jalusta on tukeva ja suora, eikä perheessä ole tilanteita, joissa altaaseen kohtistuisi ulkopuolista rasitusta, niin silloin voisi pärjätä ohuemmilla laseilla.

No itse kuitenkin laittaisin paksumpaa lasia, ja huolehtisin myöskin muiden rakenteiden tukevuudesta ja suoruudesta, jotta ylimääräisiä rasituksia ei tule altaaseen.

[K.S]

Kyllä kaikkien komponenttien pitää olla kunnollisia ja kestäviä niin voi syventyä itse harrastukseen, eikö se kumminkin ole se pääasia.

Harvemmin jää kalat henkiin kun allas poksahtaa ja ketään ei ole kotona