Silmät

[Lkiira]

Niin haluaisin kysäistä kalojen silmistä! näkevätkö he eteensä vai sitten ihan tuntoaisteilla liikkuu.... Olen nyt vähän pohtinyt asiaa, ainakin näkyy että kaloilla on silmät, mutta näkevätkö he niistä?

[mysli]

Kyllä kalat näkevät, varmaan lajista riippuu mitä ja kuinka hyvin. Esimerkiksi pallokaloista kyllä huomaa hyvin selkeästi kuinka niiden katse seuraa tapahtumia ympärillä. Silmät ovat katsomista varten, kaloillakin. Toki tuo kylkiviiva-aistikin, eli tunto on kaloille tärkeä.

[Lkiira]

Okei, hyvä tietää. Muuten kun sanoit että niitten tunto on niiden kyljissä, niin ne vaistoo sunnan kyljen avulla. Joten käyttääkö kalat niiden silmiä silloin, kun valitsee sunnan???..

[Mynnika]

Joo, totta kai ne niillä näkee. Jos oot sattunu huomaamaan, niin Elviskin (taisto) seurailee (tai no ei enää niin kauheen tarkkaan) yleensä mitä akvan ulkopuolella tapahtuu!

[jossuliini]

Täsmennykseksi vielä että tuntoaisti on eri kuin kylkiviiva-aisti !

[Koukku]

Hyvin näkee ainakin meidän kalat. Ja pitkälle. Mä luulen, että ne seurailee hyvinkin tarkkaan, mitä kämpässä tapahtuu...

[Adrianna]

Olen nyt vähän pohtinyt asiaa, ainakin näkyy että kaloilla on silmät, mutta näkevätkö he niistä?

Jos kalat eivät näkisi silmillään, niin miksi niillä olisi ne? Kalojen silmien sijainti (tasan eripuolilla päätä, kuten esim. pikkulinnuilla) mahdollistaa todella laajan näkökentän, jopa 360 astetta.

[kirjoplaty]

Olen nyt vähän pohtinyt asiaa, ainakin näkyy että kaloilla on silmät, mutta näkevätkö he niistä?

Jos kalat eivät näkisi silmillään, niin miksi niillä olisi ne? Kalojen silmien sijainti (tasan eripuolilla päätä, kuten esim. pikkulinnuilla) mahdollistaa todella laajan näkökentän, jopa 360 astetta.

Jotkin kalat eivät varsinaisesti näe silmillään, vaan en aistivat niillä esim. valon voimakkuutta. Näin ne tietävät, onko päivä vai yö. Tämmöinen kala on esimerkiksi ankerias, jonka silmät ovatkin itse asiassa ne pisterivit niiden oikeilta näyttävien silmien jälkeen.

Joskus kyllä tuntuu, etteivät piikkisilmäni näe yhtään mitään, säntäilevät jopa toisiaan päin. Millainenkohan kuva muodostuu piikkisilmän verkkokalvolle?

[ParratonMonni]

Täältä lainattua:

Näkö on monille kaloille tärkeä aisti

Matalissa ja kirkkaissa vesissä elävillä kaloilla näköaisti on yleensä hyvin kehittynyt. Sen sijaan pohjan pimeydessä eläville kaloille näköaistilla ei ole käyttöä. Pohjakaloilta näkö onkin usein aikojen kuluessa hävinnyt. Useimmat kalat pystyvät aistimaan värejä. Näköaisti on sopeutunut vesiympäristöön, joten vedestä nostettu kala näkee huonosti.

Kalakin kuulee

Kuulo ei ole merkityksetön aisti kaloille, vaikka kaloilta ulkokorva puuttuukin. Kalojen sisäkorva on rakenteeltaan samanlainen kuin ihmisellä. Kuuloaistin apuna kaloilla on uimarakko ja kylkiviiva-aisti, jotka aistivat ääniä.

Kylkiviiva aistii värähdyksiä

Kylkiviiva ei ole varsinaisesti kuuloelin, mutta kylkiviiva-aisti havainnoi ympäristöstä tulevat veden värähtelyt. Värähdyksillä on tärkeä merkitys kaloille. Värähdyksiä seuraamalla petokalat saalistavat muita kaloja. Kylkiviiva kulkee useimmiten selvästi havaittavana viivana suunnilleen keskellä kalan molempia kylkiä.

Hajuaistilla on monta tehtävää

Kalojen hajuaisti on suhteellisen hyvin kehittynyt. Hajuaistia kalat käyttävät ravinnon etsimiseen, suunnistamiseen, vihollisen havaitsemiseen sekä omien lajitovereidensa tunnistamiseen.

Makuaisti on hyvin kehittynyt

Monilla kaloilla makuaisti on paremmin kehittynyt kuin ihmisellä. Makuaisti on kaloilla yleensä lähiaisti, jonka avulla todetaan ravinnon käyttökelpoisuus. Makuaisti on hyvin kehittynyt niillä kaloilla, jotka elävät sameissa vesissä ja saalistavat yöllä.
.

[Inia]

Toisin kuin monet nisäkkäät, kalat näkevät myös värejä ja infrapunavaloa. Plekojen U-muotoiset pupillit toimivat "aurinkolaseina".

[7330]

Vaikkei sitä tulekaan ajatelleeksi, kalat näkevät ulos akvaariosta melkein yhtä hyvin kuin me näemme sinne sisälle. Ei siis ihme, ettei tiettyjä kaloja näy koskaan, kun on vieraita. Tai että kalat singahtavat heti ruokinta-aukolle, kun otat ruokapurkin käteen.

Niistä piikkisilmistä: onhan ihmisilläkin silmät, mutta silti ne usein juoksentelevat toisiaan päin. Nojaa, piikkisilmien näkö ei varmaan ole yhtä hyvä kuin kirkkaiden vesien kalojen, koska ne elävät hämärässä pohjamudassa, mutta veikkaisin tuon törmäilyn silti olevan enemmän "hauska tapa" kuin vahinko. Onhan niillä kuitenkin viikset ja kylkiviiva-aisti, joilla törmäykset voitaisiin välttää.

[janecky]

Pari vuotta sitten on jostain aina sysipimeästä kallionluolassa olevasta lutakosta löydetty populaatio sammakoita joista kaikki on sokeita. (Ellei olleet kaloja .) Mutta kuitenkin tuo että ovat eristyksissä muista pilkkopimeässä kehittyneet näkökyvyttömiksi.

Ilmeisesti siis vihollisten puuttuessa sokeilla on ollut joku muu ominaisuus parempi jotta ovat voineet lisääntyä ja periyttää ominaisuuksiaan.

[Pakke]

Lainauksia kirjasta Kalakirja (Lauri Koli,1996):

"Kalan silmän rakenne on periaatteessa sama kuin ihmisen silmän. Linssi on kuitenkin pyöreä ja sen mukauttaa tarkaksi eri etäisyyksille lihas, joka siirtää sitä lähemmäksi ja kauemmaksi verkkokalvosta."

"Useimmilla luukaloilla silmäterä, pupilli, on liikkumaton. Tosin se voi laajeta ja supistua vähän ja hyvin hitaasti. Suomalaisista kaloista ankeriaalla on liikkuva silmäterä."

"Kirkkaassakaan vedessä näkyvyyttä on tuskin enempää kuin 10-15 metriä. Heikon näköympäristön vuoksi kalan silmä onkin levossa mukautunut näkemään lähelle. Ihmisellä levossa oleva silmä on tarkentunut kauas."

"Kahdella silmällä näkyvä alue on monilla kaloilla varsin suppea, esimerkiksi lohella ja hauella noin 30-40 astetta. Toisaalta näön ulottumattomissa oleva alue pyrstön takana on samaa luokkaa eli melko pieni."

"Kalat näkevät vedestä ilmaan samoin kuin ihmiset päinvastaiseen suuntaan. Ilman ja veden rajapinnasta valo taittuu, ja jos valo tulee vedestä rajapintaan tarpeeksi loivassa kulmassa, valonsäde heijastuu takaisin veteen. Tästä syystä kalalla on veden pinnassa pyöreä ikkuna, josta se näkee ilmaan."

Siinä pieni johdatus kalojen näkökyvyn maailmaan.