Akvaariokaupassa kuultua
Valvoja: Moderaattorit
Tampereen akvaario- ja lintuliikkeessä ollessani eräs pikkutyttö tuli kauppaan isoisänsä kanssa ja isoisä ilmoitti että tultiin hankkimaan kaloja. Pian selvisi että ei ollut mitään siellä altaassa, ehkä suodatin ja lämpömittari, ei vettä. Onneksi kauppias ei myynyt kaloja, vaan kertoi että ensin pitää allas kypsyttää. Tyttö lähti kaupasta kasveja kalapussissaan.
Tästä hatunnosto kauppiaalle. *nostaa hattua*
Tällä lailla pitäisi jokaisen kauppiaan toimia. Todella moni aloitteleva akvaristi päätyy tilanteeseen että 40-litraisessa akvaariossa miljoonakalat ja seistemän partamonnia sekä haibarbi kuolevat yksi kerrallaan salaperäisesti.
Jos jokainen akvaariokauppias lätkäisisi uudelle akvaristille Suuren akvaariokirjan käteen ja pitäisi siitä lopputentin, varmasti puolet useammin ihmisten akvaarioharrastus lähtisi paremmin käyntiin. mielestäni seran vihkoset eivät "toimi".
Tästä hatunnosto kauppiaalle. *nostaa hattua*
Tällä lailla pitäisi jokaisen kauppiaan toimia. Todella moni aloitteleva akvaristi päätyy tilanteeseen että 40-litraisessa akvaariossa miljoonakalat ja seistemän partamonnia sekä haibarbi kuolevat yksi kerrallaan salaperäisesti.
Jos jokainen akvaariokauppias lätkäisisi uudelle akvaristille Suuren akvaariokirjan käteen ja pitäisi siitä lopputentin, varmasti puolet useammin ihmisten akvaarioharrastus lähtisi paremmin käyntiin. mielestäni seran vihkoset eivät "toimi".
Elämä on rankkaa.
Monesti vanhemmat selittävät lapsillensa mitä tahansa, että ne lopettaisivat inttämisen. En usko naisen tarkoittaneen, että he tulevat ostamaan niitä toisia, niiden tosten kuoltua...m.n kirjoitti:Viime viikolla kuuntelin kun äiti ja pieni poika tulivat akvaariokauppaan ostamaan kaloja. Jos oikein kuulin niin asiakkailla oli ennestään ainakin miekkapyrstöjä. Äiti kysyi mitä kaloja akvaarioon voisi hankkia, jolloin myyjä ehdotti joitain muita synnyttäviä hammaskarppeja. Lapsi huomasi kultakalat ja alkoi vaatia niitä. Äiti sitten toteaa myyjälle että otamme noita. Myyjä vastaa ettei suostu myymään. Tällöin äiti myöntyy ostamaan myyjän ehdottamia kaloja ja toteaa pojalleen että ostetaan sitten ensi kerralla kultakaloja kun nämä kalat ovat kuolleet.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1451
- Liittynyt: 18:46, 28.07.2005
- Paikkakunta: oulu/Kempele
Miranelda on oikeassa, että saa joskus selitellä lapsille mitä ihmeellisempiä selityksiä kun kinuaa esim. akvaariokaupassa jotain kalaa. Meidänkin 9- vuotias olisi halunnut kultakaloja mutta kerroin että ne nyt kasvaa niin isoiksi ettei me niitä voida ostaa, sitä ennen poika oli vinkunut tuliliskoa koska isollaveljelläkin on sanoin että joskus myöhemmin. Suusta tulee todellakin milloin mitäkin hätäsiä selityksiä ennen kuin ne lapsukaiset aloittaa tosissaan vikiseen, mutta onneksi ne sentään ei akvaliikkeissä eikä kotonakaan uskalla paukutella laseja, tuppiremmi uhkaus toimii vielä tälläkin vuosituhannella. Mutta kuulin tuon vakikaupan myyjältä että siellä oli käynyt eräs perhe ja penskat oli nyrkeillä paukuttanut lehtikala allasta, no äitee oli kysynyt että onko niissä jotain vikaa kun siellä nurkassa kyhjäävät, myyjä oli jo suuttunut siinä vaiheessa ja sanonut että ne pelkää tuollaista paukuttelua, tämän perheen kotona kalat myös äidin mukaan kyhjäävät nurkassa. eli taitavat täristä pelosta.
Ehdotetaan että kaikki akvaariokauppiaat saisivat käydä samanlaisen mestarimyyjä koulutuksen kun elintarvikekaupassa/tavarataloissa työskentelevät (siis jos itse haluavat) ja sitten diblomi seinälle, niin on ainakin superhyvää mainosta akvaarioliikkeelle
!
Tai jos olisi joku Suomen akvaariokauppiasliitto tai vastaava, johon pääsee jäseneksi vain kauppiaat, joka ovat suorittaneet jonkun tietyn koulutuksen ja saaneet siitä todistuksen. Sitten vaan lista noista kaupoista nettiin /puhelinluetteloon, niin tietäisivät asiakkaat ennalta onko myymälä todistuksen saanut vai ei. Tämä voisi karsia ainakin asiakkaita näistä liikkeistä jotka myyvät kultakalaa kaltakalamaljoihin ym. hullua... Ja kohta ettei kauppoja kantsisi enää perustaa ilman todistusta.
Vertailun vuoksi, onhan olemassa esim Suomen Kähertäjäliittokin johon pääsee jäseneksi vaan "kunnolliset kampaamot" ja ohjehintoja noudattavat. (vetoon taas omaan alaan), mutta minusta myös muilla palvelualoilla pitäsi olla ohjehinnat ja joku ylempi taho, joka pitää alempia tasoja silmällä
!

Tai jos olisi joku Suomen akvaariokauppiasliitto tai vastaava, johon pääsee jäseneksi vain kauppiaat, joka ovat suorittaneet jonkun tietyn koulutuksen ja saaneet siitä todistuksen. Sitten vaan lista noista kaupoista nettiin /puhelinluetteloon, niin tietäisivät asiakkaat ennalta onko myymälä todistuksen saanut vai ei. Tämä voisi karsia ainakin asiakkaita näistä liikkeistä jotka myyvät kultakalaa kaltakalamaljoihin ym. hullua... Ja kohta ettei kauppoja kantsisi enää perustaa ilman todistusta.

Vertailun vuoksi, onhan olemassa esim Suomen Kähertäjäliittokin johon pääsee jäseneksi vaan "kunnolliset kampaamot" ja ohjehintoja noudattavat. (vetoon taas omaan alaan), mutta minusta myös muilla palvelualoilla pitäsi olla ohjehinnat ja joku ylempi taho, joka pitää alempia tasoja silmällä
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
-
- Elite Member
- Viestit: 6704
- Liittynyt: 01:32, 06.06.2004
- Akvaarioseurat: LAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Karhula (Kotka)
- Viesti:
Loppujen lopuksi me varsinaiset "akvaarioharrastajat" tai "akvaristit" jotka mieltävät akvaarion kaloineen jonain muuna kuin elävänä kukkavaasina tai lasten leluna, olemme jokseenkin häviävän pieni porukka. Eli suomeksi, me emme ole se jengi joka sitä keskivertoakvaario/lemmikkieläintavaran sekatavarakauppa pitää pystyssä. Eli tuollaiset sertifikaatit tai diplomit ovat yks [piip]tun hailee niille jotka ostavat niitä miliksiään ja kultakaloja pallomaljaan.pusu kirjoitti:Tai jos olisi joku Suomen akvaariokauppiasliitto tai vastaava, johon pääsee jäseneksi vain kauppiaat, joka ovat suorittaneet jonkun tietyn koulutuksen ja saaneet siitä todistuksen. Sitten vaan lista noista kaupoista nettiin /puhelinluetteloon, niin tietäisivät asiakkaat ennalta onko myymälä todistuksen saanut vai ei. Tämä voisi karsia ainakin asiakkaita näistä liikkeistä jotka myyvät kultakalaa kaltakalamaljoihin ym. hullua... Ja kohta ettei kauppoja kantsisi enää perustaa ilman todistusta.![]()
Enemmänkin tässä pitäisi alkaa tekemään työtä eläinsuojelulain (ja sen suosituksien) pohjalta. Kala on selkärankainen lemmikkieläin joka tuntee kipua ja kärsii, kiintyy ruokkijaansa sekä ansaitsee pitkän elämän kuten koira tai kissa, tämän kun saisi ihmisille hakattua kaaliin

1-2-3 sydäntä särkyy , vielä löytyy se joka ehjänä säilyy
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
-
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Eipäs nyt kuitenkaan sorruta inhimillistämisen puolelle. Luulenpa että kyse on enemmänkin siitä että kala ehdollistuu tuntemaan ruokkijansa kuin mistään kiintymyksestä. Tuskinpa kalojen äly riittää kiintymiseen...Adrianna kirjoitti:...kiintyy ruokkijaansa
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2010
- Liittynyt: 13:11, 28.09.2005
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kerava
Olin tutustumassa Keravan Prismassa olevaan eläinkauppaan kun bongasin kasvialtaasta salamanterin. Ajattelin että onpas hyvä idea, näin tuliliskolla on enemmän tilaa kuin faunaboxissa, missä niitä yleensä näkee. Iloni oli kuitenkin ennenaikaista koska seuraavaksi bongasin sieltä myös kynsisammakon. Totesin myyjälle, notta tuosta ei välttämättä hyvä seuraa ja että jommasta kummasta tulee ajan kanssa ruokaa. Myyjä suuttui ja selitti hyvin kirjavin sanankääntein että sammakko ja 'lisko' (arrgghhh!) olivat olleet samassa tankissa jo puoli vuotta ilman ongelmia. En viitsi kertoa mitä vastasin.
Mutta eipä tarvitse siitäkään liikkeessä enää asioida.
Elämä on.
Mutta eipä tarvitse siitäkään liikkeessä enää asioida.
Elämä on.

-
- Elite Member
- Viestit: 6704
- Liittynyt: 01:32, 06.06.2004
- Akvaarioseurat: LAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Karhula (Kotka)
- Viesti:
ArvasinMari kirjoitti:Eipäs nyt kuitenkaan sorruta inhimillistämisen puolelle. Luulenpa että kyse on enemmänkin siitä että kala ehdollistuu tuntemaan ruokkijansa kuin mistään kiintymyksestä. Tuskinpa kalojen äly riittää kiintymiseen...Adrianna kirjoitti:...kiintyy ruokkijaansa

1-2-3 sydäntä särkyy , vielä löytyy se joka ehjänä säilyy
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
Kävinpä poikani kanssa Stockmannilla. Poika meni katselemaan/valitsemaan lelua itselleen ja minä siihen viereiselle osastolle eli akvaarioita pällistelemään. Selvästi "kokenut" myyjä piti neuvoa antavaa palaveria kahdelle, ilmeisesti uudelle (?), myyjättärelle kaloista. Alku meni oikeastaan ohi korvieni, mutta jatko oli seuraavanlaista suht sanatarkasti: "Mutta nämä kultakalat sitten tarvitsevatkin jo tosi ison akvaarion viihtyäkseen eli ainakin 130 litrasen." Käännyin akvaarioista ja jäin tuijottamaan tyyppiä, joka häkeltyi ja jatkoi änkyttäen neuvojaan. Itse kävelin leluosastolle ja tuumasin, että täältä on turvallisempi ostaa vain leluja 

-Ansku
Itseasiassa kyllä me tuolla liikepuolella saamme jatkuvasti koulutusta. Tosin kouluts painottuu enemmän sinne koira ja kissa osastolle, mutta akvaarioasioitakin enenevissä määrin. On sitten asia erikseen ketkä ko koulutuksiin haluaa/voi osallistua. Niinkuin tiedämme, on suomi pieni maa ja akvaarioliikkeet perheyrityksiä tai korkeintaan 1-2 palkattua työntekijää suurimmassa osassa, ei yrittäjälle montaa ylimääräistä vapaata tuntia viikossa jää. Mielellään sen ajan viettäis vaikka oman perheen parissa. Tai kenties jonkun harrastuksen merkeissä.pusu kirjoitti:Ehdotetaan että kaikki akvaariokauppiaat saisivat käydä samanlaisen mestarimyyjä koulutuksen kun elintarvikekaupassa/tavarataloissa työskentelevät (siis jos itse haluavat) ja sitten diblomi seinälle, niin on ainakin superhyvää mainosta akvaarioliikkeelle!
Sehän kiva että lemmikki/akvaarioalan myyjillekin on tarjolla koulutusta
!
Minua on ainakin inspiroinut lisäkoulutus työn ohessa, saa ikäänkuin potkua taas itse "hommiin". Ja koulutuksessa tulleita tieto-taitoja on sitten kiva kokeilla/jakaa tietoa eteenpääin itse arkisessa työssä.
Ja taitaa olla alalla kuin alalla ongelma tuo koulutus töiden päälle. Siis se, että aika niihin pitää ottaa omasta vapaa-ajasta, jota on tosi vähän meillä kaikilla
!

Minua on ainakin inspiroinut lisäkoulutus työn ohessa, saa ikäänkuin potkua taas itse "hommiin". Ja koulutuksessa tulleita tieto-taitoja on sitten kiva kokeilla/jakaa tietoa eteenpääin itse arkisessa työssä.
Ja taitaa olla alalla kuin alalla ongelma tuo koulutus töiden päälle. Siis se, että aika niihin pitää ottaa omasta vapaa-ajasta, jota on tosi vähän meillä kaikilla

-
- Advanced Member
- Viestit: 4720
- Liittynyt: 04:42, 17.04.2005
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kullaa, altaita vielä Harjavallassa
- Viesti:
Niin, kyllä sitä koulutusta saa jos haluaa, ja tämä koskee jälleen alaa kuin alaa. Mutta kun sitä koulutusta ei tarvita sen liikkeen pystyyn saamiseksi/päästäkseen työntekijäksi, joka on valitettavaa.
Toki se on hyvä päivittää tietojaan jatkuvasti, jo ollessaan bisneksessä mukana, ihanaa vain olisi kun kerran elävien eläinten kanssa toimitaan että, eläinkaupan perustaminen vaatisi jo sinällään koulutuksen ja vaikka luvat SEY:ltä, joka oikeasti tekisi sitten niitä tarkistuksia liikkeisiin ja puuttuisi epäkohtiin. (mielestäni olisi hyvä, että valitset sitten alan kuin alan jolle lähdet yrittäjäksi, olisi oltava edes jonkinmoinen koulutus alaa koskien.)
Ja koska muita lemmikkieläimiä on tehty koskemaan oikein lakejakin, niin saataisiin sellaiset kalojenkin parhaaksi (nythän ne ovat vain suosituksia) ja niiden valvomista oikeasti noudatettaisiin. Eikä näin kuin serkkuni kertoi ilmoittaneensa eläinsuojeluvalvojalle n.300litraisesta julkisessa tilassa olevasta akvaariosta tummaleväplekon+ 10papukaija-ahvenen asuttamana, keskellä yksi kasvi, ei taustaa...Eläinsuojeluvalvoja; juu, tiedän ja olen nähnyt, kaunis tuo on ja ihan muutenkin ok, ei huomauttamista ja on muutenkin töitä tarpeeksi...![Evil or Very Mad [}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif)
Toki se on hyvä päivittää tietojaan jatkuvasti, jo ollessaan bisneksessä mukana, ihanaa vain olisi kun kerran elävien eläinten kanssa toimitaan että, eläinkaupan perustaminen vaatisi jo sinällään koulutuksen ja vaikka luvat SEY:ltä, joka oikeasti tekisi sitten niitä tarkistuksia liikkeisiin ja puuttuisi epäkohtiin. (mielestäni olisi hyvä, että valitset sitten alan kuin alan jolle lähdet yrittäjäksi, olisi oltava edes jonkinmoinen koulutus alaa koskien.)
Ja koska muita lemmikkieläimiä on tehty koskemaan oikein lakejakin, niin saataisiin sellaiset kalojenkin parhaaksi (nythän ne ovat vain suosituksia) ja niiden valvomista oikeasti noudatettaisiin. Eikä näin kuin serkkuni kertoi ilmoittaneensa eläinsuojeluvalvojalle n.300litraisesta julkisessa tilassa olevasta akvaariosta tummaleväplekon+ 10papukaija-ahvenen asuttamana, keskellä yksi kasvi, ei taustaa...Eläinsuojeluvalvoja; juu, tiedän ja olen nähnyt, kaunis tuo on ja ihan muutenkin ok, ei huomauttamista ja on muutenkin töitä tarpeeksi...
![Evil or Very Mad [}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif)
Ketuttaa kuin pikkuoravaa pakkasella. Käpy on jäässä, hammas katki ja oksakin niin himskatin liukas. (Siistitty versio.)
Kerronpa tässä omankin tarinani.
Olen toista vuotta töissä eläinkaupassa. Olen sikäli onnekas, että olin valmis akvaarioharrastaja töihin tullessani; seura-akvaarion (120 l) lisäksi minulla on kiinankääpiötuliliskoja (90 l) ja kylkiluuvesilisko (140 l). Ammatiltani olen laboratorioanalyytikko (=kemian/mikrobilsan insinööri), joten akvaarion vesikemia ja biologinen toiminta kiinnostaa sitäkin kautta.
Uskomattomalta kuulostaa nuo jotkut jutut, mutta kuten ekv huomautti, kaikki eläinkaupassa töissä olevat eivät ole ammattilaisia. Meilläkin on säännöllisesti harjoittelijoita, joilla tietysti on "Harjoittelija"-kyltti rinnuksissa, mutta eivät kaikki asiakkaat silti huomaa ajatella, ettei ihmisellä välttämättä ole akvaarioista mitään hajua - harjoittelija voi yhtä hyvin olla vaikka merkonomiopiskelija. Yleensä tietysti pyrimme palvelemaan akvaarioasiakkaat itse, mutta kiireaikana harjoittelija voi joutua aloittamaan jonkun yksittäisen akvaarioasiakkaan palvelemisen. Ja meillä ainakin harjoittelijoillekin sanotaan, että JOS ET TIEDÄ, ÄLÄ ESITÄ TIETÄVÄSI VAAN PYYDÄ APUA!! Harmittaa, jos asiakkaalle jää sen takia negatiivinen mielikuva, ettei harjoittelija uskalla/kehtaa/ei ole munaa sanoa ettei tiedä ja opastaa mutu-tiedolla.
En olisi ikinä uskonut, kuinka paljon tietämättömyyttä akvaarioita omistavilla ihmisillä voi harrastuksestaan olla. Ihan totta, sellaista viikkoa ei olekaan, ettei joku tulisi ostamaan kaloja auton takapenkillä olevaan akvaarioon tai kyselemään mikä menisi kultakalan kanssa 50-litraiseen. Tai kysymään, että miks se kuoli. Tai vaan hakemaan koko kalastoa massakuolemaa seuraavana päivänä.. (siis yrittämään sitä). Ne osaavat ja harrastuksestaan perillä olevat (teidänlaisenne?) akvaristit ovat harvassa, ja kun sellaisen liikkeeseen saa, sitä ei malttaisi pois päästääkään kun jutun juureen pääsee. =)
Neuvon tietysti mielelläni niitä, jotka ovat vuosikausia pesseet akvaarionsa viikottain Fairylla, mutta voitte uskoa, että joskus väärät käsitykset ovat niin tiukassa, että niitä on mahdoton oikaista. Toiset kuuntelevat korvat auki ja haluavat oppia, mutta hyvin usein vastaanotto on hyvin torjuva: MINÄ olen tehnyt niin jo 10 vuotta ja MINUN kultakalani on onnellinen ja ei MINUN platyni kaipaa kovaa vettä.. Vaikka kuinka hienovaraisesti yritän selittää, joskus asiakas on lähtenyt liikkeestä kannat kopisten.
Olenkin suunnitellut laativani jonkinlaisen vaikka vain A4-kokoisen paperin, jossa olisi ihan ne perusasiat akvaarion hoidosta ja toiminnasta ja kalojen vaatimuksista, ja oikoisin ne yleisimmin vastaan tulevat väärinkäsitykset. Että voisi edes sen antaa mukaan, että lukisivat sitten kotona kiukun laskettua.
Meiltä ei lähde ainoatakaan kultakalaa tai tiikerinuoliaista alle 300-litraiseen akvaarioon, platyt, mollit, millit ja miekkapyrstöt + sateenkaarikalat myydään vain koviin altaisiin (ja tämä on asia, josta saa vääntää kättä joka päivä). (Kultakaloja emme pidä vakiona, koska isoimmat altaamme ovat 160-litraisia, kultsuja saa vain tilaamalla). Jotkut todellakin suuttuvat, jos kieltäydyn myymästä kaloja liian täyteen/pieneen/sekaiseen altaaseen. Ajattelevat ehkä, että olen tiukkapipoinen kiukkunen akka, eivätkä ymmärrä, että pyrin sekä kalan että asiakkaan tyytyväisyyteen. Jokaisen asiakkaan kanssa rupattelen ensin, jotta pääasiat (altaan koko, kalasto jne) selviävät. Tämä ei todellakaan ole mitään "kyyläämistä", vaan teen sen siksi, että haluan kalojen pääsevän sopivaan ympäristöön. Älkää siis loukkaantuko jos teitä "tentataan"; emmehän voi tietää, kuka asiakkaista on oikea akvaristi ja kuka aivan aloittelija. Olkaa mieluummin tyytyväisiä; tämähän tarkoittaa, ettemme myy kaloja vastuuttomasti mihin vain. (Ilman tenttaamista mm. lukuisat taistelukalat olisivat heittäneet henkensä barbien kiinnostuksesta johtuen.) Moni aloitteleva akvaristi onkin myöhemmin naureskellen sanonut, että herätin luottamuksen, kun en suostunut myymään kaloja "takapenkin altaaseen".
Yleistä on myös se, että (yleensä vanhempi naisihminen) kertoo liikuttuneena 40-senttisestä haimonnistaan, joka asuu esim. kultakalan ja purjemollin (tämä oli yksi tapaus) kanssa 60 litran akvaariossa - kuinka monni "katselee lasin takaa, tuntee omistajansa, juttelee liikuttamalla pyrstöä ja aukomalla suutaan ja kuinka se on ihana" jne. Molemmilla meistä on tippa linssissä, mutta eri syistä. Kuuntelen toivottomana niskakarvat pystyssä ja kun ensin ystävällisesti, tarvittaessa tiukastikin yritän selittää kyseisten kalojen vaatimuksia ja annan numeron jättialtaan omistajalle, mummo joko loukkaantuu ja ottaa hatkat, tai ei ota kuuleviin korviinsa. "Mutta kun meidän Reino tykkää." Uskotteko, että joskus on melkein itku kurkussa?
Kerran yksi tällainen tapaus toi kukkapöydän purkistaan (50l) lähes 30-senttisen tummaripsimonnin - hoksasi onneksi itsekin, että kala kärsii - ja meilläkin se pääsi vain 160-litraiseen lopullista kotia odottamaan. Kun kala totuttelun jälkeen laitettiin altaaseen, mummu ihmetteli kauan silmät pyöreinä, että "Mitä, sehän ui!"
Ei ollut siihen mennessä mahtunut. =/
Onneksi monni pääsi pian 350-litraiseen.
Tunnen vastuuni myydessäni eläviä eläimiä, mutta ihmettelen myös sitä, että jotkut haukkuvat myyjän lyttyyn "kun se möi mulle sillon monnin ja platyn ja neontetroja". Onhan jokainen akvaarioharrastajakin vastuussa omistamistaan eläimistä, eikä kaloja mielestäni ikinä saisi mennä ostamaan sokkona, tietämättä niistä ennalta mitään. Koska kuten olette huomanneet, jokaisen kalamyyjän sana ei ole laki.
Akvaarioharrastus on ihana ja opettavainen harrastus, nautitaan siitä ja opitaan aina lisää! Nautin töistäni todella paljon, vaikka joskus tuleekin "multaa silmille" jos erehtyy neuvomaan liikaa. Toivotaan, että tämä hieno harrastus kehittyy ja että väärät uskomukset saadaan kitkettyä joskus lopullisesti pois.
ekv, olisi mukava vaihtaa ajatuksia enemmänkin. =)
Olen toista vuotta töissä eläinkaupassa. Olen sikäli onnekas, että olin valmis akvaarioharrastaja töihin tullessani; seura-akvaarion (120 l) lisäksi minulla on kiinankääpiötuliliskoja (90 l) ja kylkiluuvesilisko (140 l). Ammatiltani olen laboratorioanalyytikko (=kemian/mikrobilsan insinööri), joten akvaarion vesikemia ja biologinen toiminta kiinnostaa sitäkin kautta.
Uskomattomalta kuulostaa nuo jotkut jutut, mutta kuten ekv huomautti, kaikki eläinkaupassa töissä olevat eivät ole ammattilaisia. Meilläkin on säännöllisesti harjoittelijoita, joilla tietysti on "Harjoittelija"-kyltti rinnuksissa, mutta eivät kaikki asiakkaat silti huomaa ajatella, ettei ihmisellä välttämättä ole akvaarioista mitään hajua - harjoittelija voi yhtä hyvin olla vaikka merkonomiopiskelija. Yleensä tietysti pyrimme palvelemaan akvaarioasiakkaat itse, mutta kiireaikana harjoittelija voi joutua aloittamaan jonkun yksittäisen akvaarioasiakkaan palvelemisen. Ja meillä ainakin harjoittelijoillekin sanotaan, että JOS ET TIEDÄ, ÄLÄ ESITÄ TIETÄVÄSI VAAN PYYDÄ APUA!! Harmittaa, jos asiakkaalle jää sen takia negatiivinen mielikuva, ettei harjoittelija uskalla/kehtaa/ei ole munaa sanoa ettei tiedä ja opastaa mutu-tiedolla.
En olisi ikinä uskonut, kuinka paljon tietämättömyyttä akvaarioita omistavilla ihmisillä voi harrastuksestaan olla. Ihan totta, sellaista viikkoa ei olekaan, ettei joku tulisi ostamaan kaloja auton takapenkillä olevaan akvaarioon tai kyselemään mikä menisi kultakalan kanssa 50-litraiseen. Tai kysymään, että miks se kuoli. Tai vaan hakemaan koko kalastoa massakuolemaa seuraavana päivänä.. (siis yrittämään sitä). Ne osaavat ja harrastuksestaan perillä olevat (teidänlaisenne?) akvaristit ovat harvassa, ja kun sellaisen liikkeeseen saa, sitä ei malttaisi pois päästääkään kun jutun juureen pääsee. =)
Neuvon tietysti mielelläni niitä, jotka ovat vuosikausia pesseet akvaarionsa viikottain Fairylla, mutta voitte uskoa, että joskus väärät käsitykset ovat niin tiukassa, että niitä on mahdoton oikaista. Toiset kuuntelevat korvat auki ja haluavat oppia, mutta hyvin usein vastaanotto on hyvin torjuva: MINÄ olen tehnyt niin jo 10 vuotta ja MINUN kultakalani on onnellinen ja ei MINUN platyni kaipaa kovaa vettä.. Vaikka kuinka hienovaraisesti yritän selittää, joskus asiakas on lähtenyt liikkeestä kannat kopisten.
Olenkin suunnitellut laativani jonkinlaisen vaikka vain A4-kokoisen paperin, jossa olisi ihan ne perusasiat akvaarion hoidosta ja toiminnasta ja kalojen vaatimuksista, ja oikoisin ne yleisimmin vastaan tulevat väärinkäsitykset. Että voisi edes sen antaa mukaan, että lukisivat sitten kotona kiukun laskettua.
Meiltä ei lähde ainoatakaan kultakalaa tai tiikerinuoliaista alle 300-litraiseen akvaarioon, platyt, mollit, millit ja miekkapyrstöt + sateenkaarikalat myydään vain koviin altaisiin (ja tämä on asia, josta saa vääntää kättä joka päivä). (Kultakaloja emme pidä vakiona, koska isoimmat altaamme ovat 160-litraisia, kultsuja saa vain tilaamalla). Jotkut todellakin suuttuvat, jos kieltäydyn myymästä kaloja liian täyteen/pieneen/sekaiseen altaaseen. Ajattelevat ehkä, että olen tiukkapipoinen kiukkunen akka, eivätkä ymmärrä, että pyrin sekä kalan että asiakkaan tyytyväisyyteen. Jokaisen asiakkaan kanssa rupattelen ensin, jotta pääasiat (altaan koko, kalasto jne) selviävät. Tämä ei todellakaan ole mitään "kyyläämistä", vaan teen sen siksi, että haluan kalojen pääsevän sopivaan ympäristöön. Älkää siis loukkaantuko jos teitä "tentataan"; emmehän voi tietää, kuka asiakkaista on oikea akvaristi ja kuka aivan aloittelija. Olkaa mieluummin tyytyväisiä; tämähän tarkoittaa, ettemme myy kaloja vastuuttomasti mihin vain. (Ilman tenttaamista mm. lukuisat taistelukalat olisivat heittäneet henkensä barbien kiinnostuksesta johtuen.) Moni aloitteleva akvaristi onkin myöhemmin naureskellen sanonut, että herätin luottamuksen, kun en suostunut myymään kaloja "takapenkin altaaseen".
Yleistä on myös se, että (yleensä vanhempi naisihminen) kertoo liikuttuneena 40-senttisestä haimonnistaan, joka asuu esim. kultakalan ja purjemollin (tämä oli yksi tapaus) kanssa 60 litran akvaariossa - kuinka monni "katselee lasin takaa, tuntee omistajansa, juttelee liikuttamalla pyrstöä ja aukomalla suutaan ja kuinka se on ihana" jne. Molemmilla meistä on tippa linssissä, mutta eri syistä. Kuuntelen toivottomana niskakarvat pystyssä ja kun ensin ystävällisesti, tarvittaessa tiukastikin yritän selittää kyseisten kalojen vaatimuksia ja annan numeron jättialtaan omistajalle, mummo joko loukkaantuu ja ottaa hatkat, tai ei ota kuuleviin korviinsa. "Mutta kun meidän Reino tykkää." Uskotteko, että joskus on melkein itku kurkussa?
Kerran yksi tällainen tapaus toi kukkapöydän purkistaan (50l) lähes 30-senttisen tummaripsimonnin - hoksasi onneksi itsekin, että kala kärsii - ja meilläkin se pääsi vain 160-litraiseen lopullista kotia odottamaan. Kun kala totuttelun jälkeen laitettiin altaaseen, mummu ihmetteli kauan silmät pyöreinä, että "Mitä, sehän ui!"
Ei ollut siihen mennessä mahtunut. =/
Onneksi monni pääsi pian 350-litraiseen.
Tunnen vastuuni myydessäni eläviä eläimiä, mutta ihmettelen myös sitä, että jotkut haukkuvat myyjän lyttyyn "kun se möi mulle sillon monnin ja platyn ja neontetroja". Onhan jokainen akvaarioharrastajakin vastuussa omistamistaan eläimistä, eikä kaloja mielestäni ikinä saisi mennä ostamaan sokkona, tietämättä niistä ennalta mitään. Koska kuten olette huomanneet, jokaisen kalamyyjän sana ei ole laki.
Akvaarioharrastus on ihana ja opettavainen harrastus, nautitaan siitä ja opitaan aina lisää! Nautin töistäni todella paljon, vaikka joskus tuleekin "multaa silmille" jos erehtyy neuvomaan liikaa. Toivotaan, että tämä hieno harrastus kehittyy ja että väärät uskomukset saadaan kitkettyä joskus lopullisesti pois.
ekv, olisi mukava vaihtaa ajatuksia enemmänkin. =)
Kannatetaan ehdottomasti sitä, että eläinkaupan perustaminen vaatisi jo sinällään sen koulutuksen.
Ja oikeesti mun mielestä työntekijässäkin on vikaa jollei ole kiinnostunut oman alan/työnsä koulutuksesta! Sehän on just se joka motivoi töissä!
Varmasti akvaario/lemmikkieläin kauppoinhinkin löytyisi työntekijäitä jolla olisi motivaatiota kehittää itseään alalla. Mä en tajua, miksi sellaiset "oon tääl töissä, mutten teidä mitään (enkä haluakaan tietää)" saa olla ja jatkaa työäsuhdettaan niin harmittavan monessa paikassa.
Luulis että työnantajilla on varaa valita tänä aikana!
Asiasta toiseen olis kiinnostavaa kuulla risuja ja ruusuja ja suositteluja kaikista Helsingin/pääkaupunkiseudun akvaario/lemmikkieläin kaupoista!!!
Sana on vapaa
!

Ja oikeesti mun mielestä työntekijässäkin on vikaa jollei ole kiinnostunut oman alan/työnsä koulutuksesta! Sehän on just se joka motivoi töissä!
Varmasti akvaario/lemmikkieläin kauppoinhinkin löytyisi työntekijäitä jolla olisi motivaatiota kehittää itseään alalla. Mä en tajua, miksi sellaiset "oon tääl töissä, mutten teidä mitään (enkä haluakaan tietää)" saa olla ja jatkaa työäsuhdettaan niin harmittavan monessa paikassa.
Luulis että työnantajilla on varaa valita tänä aikana!
Asiasta toiseen olis kiinnostavaa kuulla risuja ja ruusuja ja suositteluja kaikista Helsingin/pääkaupunkiseudun akvaario/lemmikkieläin kaupoista!!!
Sana on vapaa

-
- Junior Member
- Viestit: 163
- Liittynyt: 15:18, 12.11.2005
- Paikkakunta: Turku
Nyt tuli paha mieli kun itse tämän keskustelun aloitin...Ei todellakaan ollut tarkoitus alkaa mollaamaan akvaariokauppojen myyjiä eikä nauramaan joidenkin asiakkaiden tietämättömyydelle: kaikkihn joskus olemme olleet aloittelijoita ja koskaan ei voi tietää kaikkea, itse ainakin rehellisesti voin myöntää olevani melkoisen pihalla vielä monestakin asiasta mitkä akvaarioon liittyvät olennaisestikin. Se, että oma akvaario on tullut joskus hankittua meidän perheeseen kun olin seitsemän vuotias pirpana ja isosisko sen sitten perusti Varjon akvaariovideon pohjalta, kertoo varmaan aika paljon omasta tietotaidostani viimevuosina, kun vasta noin puolivuotta sitten alkoi todellisuudessa kiinnostaa miten se nurkassa nököttävä vesiastia oikeasti toimii.
Hieno juttu että monet akvaariokauppiaat ovat kertoneet omaa näkökulmaansa. Merleyn kertomus herätti huomattavaa luottamsta akvaariokauppiaita kohtaan. Viimevuosina on vain tullut opittua kyyniseksi, kun ei sitä koskaan ole oikein tiennyt millaista tietotaitoa tiskin toiseltapuolelta löytyvältä ihmiseltä löytyy. Nyt viimeistaan kuitenkin huomaa että tunne saattaa olla molemmin puolinen: Akvaristi ja myyjä käyvät ennen kalojenostoa tietotaitotaistelun
Mikä onkin melkoisen hyvä juttu. Se että myyjä kyselee, ei ole minua henkilökohtaisesti koskaan ärsyttänyt, sosiaalisena ihmisenä kun sitä juttua minulta tulee joka tapauksessa (kuten ilmeisesti myös tekstiä...)
Itse asioin pääasiassa juuri niissä liikkeissä missä kysellään milaiseen akvaarioon kala tulee ja niinedelleen. Tulee sellainen olo, että myyjä todella haluaa klojen parasta ja että haluaa harrastuksen olevan minullekin palkitsevaa. Kiitos heille!
Hieno juttu että monet akvaariokauppiaat ovat kertoneet omaa näkökulmaansa. Merleyn kertomus herätti huomattavaa luottamsta akvaariokauppiaita kohtaan. Viimevuosina on vain tullut opittua kyyniseksi, kun ei sitä koskaan ole oikein tiennyt millaista tietotaitoa tiskin toiseltapuolelta löytyvältä ihmiseltä löytyy. Nyt viimeistaan kuitenkin huomaa että tunne saattaa olla molemmin puolinen: Akvaristi ja myyjä käyvät ennen kalojenostoa tietotaitotaistelun


Itse asioin pääasiassa juuri niissä liikkeissä missä kysellään milaiseen akvaarioon kala tulee ja niinedelleen. Tulee sellainen olo, että myyjä todella haluaa klojen parasta ja että haluaa harrastuksen olevan minullekin palkitsevaa. Kiitos heille!
-
- Senior Member
- Viestit: 867
- Liittynyt: 10:56, 28.12.2004
- Paikkakunta: Lahti
Mun kokemuksen mukaan just Faunattaren myyjät ainakin tietää asioista (Itäkeskus). Ja ovat valmiita ottamaan selvää jolleivat jotain tiedä.
Siellä onnistuu myös tavaraoiden/kalojen tilaus, jollei sillä hetkellä semmoista löydy valikoimista.
Mutta Faunatar on käsittääkseni Kotipizzan tyyppinen ketju (liikkeen perustaja saa tutun kaupan nimen/tuen yrityksensä taakse). Tämä tieto/avuliaisuus ei kyllä päde varmaan kaikkiin Faunatar myymälöihin.
Siellä onnistuu myös tavaraoiden/kalojen tilaus, jollei sillä hetkellä semmoista löydy valikoimista.
Mutta Faunatar on käsittääkseni Kotipizzan tyyppinen ketju (liikkeen perustaja saa tutun kaupan nimen/tuen yrityksensä taakse). Tämä tieto/avuliaisuus ei kyllä päde varmaan kaikkiin Faunatar myymälöihin.

-
- Member
- Viestit: 458
- Liittynyt: 16:39, 26.06.2005
- Akvaarioseurat: Lahden Akvaarioseura, LAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lahti
Kerran tuli kuultua tälläistä..
Pariskunta oli katselemassa kaloja ja kysyi myyjältä. "Hei olisikohan teillä oskareita?" Myyjä vastaa, että ei ole mutta tiesittehän niiden kasvavan isoiksi jne? Jonka jälkeen pariskunnalla näyttää menevän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kauppiaan neuvot. Sitten nainen sanoo, että kyllähän me tiedetään, että ne kasvaa isoiksi ja sen takia ei voitukkaan ottaa toisesta paikkaa niitä oskareita kun olivat liian isoja meidän akvaarioon..
Siinä vaiheessa meittin silmät suureni!
Silloinhan niiden ei niitä ollenkaan pitäisi ottaa jos niillä ei ole niille suotuisia oloja tarjottavana!
Kun ei oskareita ollut niin mies alkoi ihastelemaan tiikerinuoliaisia. "Otaas noita 2 ja noita 2kans (mustatetroja) ja noita vielä 4 (nuorialehtikaloja)"
Sitten tuntui siltä kuin kauppiaalta olisi jotain jäänyt pariskunnalta kysymättä (kenties allaskoko ja muu kalasto).. Myyjä haavi silmäänsä räpäyttämättä kalat ja yksi lehtikala tippui vahingossa lattialle.. Ja pariskunta marssi kalojen kanssa tiehensä..
On joskus vähän mietityttänyt, että millainkohan se niitten akvaario on..
Pariskunta oli katselemassa kaloja ja kysyi myyjältä. "Hei olisikohan teillä oskareita?" Myyjä vastaa, että ei ole mutta tiesittehän niiden kasvavan isoiksi jne? Jonka jälkeen pariskunnalla näyttää menevän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kauppiaan neuvot. Sitten nainen sanoo, että kyllähän me tiedetään, että ne kasvaa isoiksi ja sen takia ei voitukkaan ottaa toisesta paikkaa niitä oskareita kun olivat liian isoja meidän akvaarioon..
Siinä vaiheessa meittin silmät suureni!


Kun ei oskareita ollut niin mies alkoi ihastelemaan tiikerinuoliaisia. "Otaas noita 2 ja noita 2kans (mustatetroja) ja noita vielä 4 (nuorialehtikaloja)"
Sitten tuntui siltä kuin kauppiaalta olisi jotain jäänyt pariskunnalta kysymättä (kenties allaskoko ja muu kalasto).. Myyjä haavi silmäänsä räpäyttämättä kalat ja yksi lehtikala tippui vahingossa lattialle.. Ja pariskunta marssi kalojen kanssa tiehensä..
On joskus vähän mietityttänyt, että millainkohan se niitten akvaario on..

Phanny
-
- Junior Member
- Viestit: 140
- Liittynyt: 00:37, 10.01.2002
- Paikkakunta: Lohja
-
- Advanced Member
- Viestit: 4720
- Liittynyt: 04:42, 17.04.2005
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kullaa, altaita vielä Harjavallassa
- Viesti:
Jos luet koko keskustelun niin huomaat että ko. asiasta on keskustelua jonkin verran jo, siis tuosta koulutuksesta ja sen puutteesta. ( kertauksena: liikkeen harjoittajaksi tai myyjäksi ei vaadita koulutusta joten kuka vaan voi periaatteessa toimia työssä alalla kuin alalla...)Ville+Makka kirjoitti:Minkä ihmeen koulun ? Eiköhän elukoita myy kaiken maailman tollot, jotka ei tiedä niistä juuri mitään nykytietoa.Pelkkä aloittelija kirjoitti: Ärsyttää ihan älyttömästi kun myyjät käyvät sen koulun ja silti he myyvät mitä sattuu.
Kaikkia yrittäjiä tai myyjiä ei voi tästä "tolloudesta" syyttää, jotkut nimittäin oikeasti tietävät kyllä koirien,kissojen ja jyrsijöiden lisäksi myös akvaarioistakin. Osalle on tärkeintä eläinten hyvinvointi ja eläinharrastuksen mielekkyys asiakkaalle, osalla puolestaan vain kiiluu tuo euron kuva silmissä. Jotkut kouluttavat itseään kokoajan, minkä vain resurssit antavat myöten, jotkut eivät vaivaudu tähän edes yhtä ainoaa kertaa kymmenessä vuodessa ja varsinkin akvaarioharrastuksen ollessa kyseessä sen koulutuksen, tai sen puutteen huomaa.
Eikä kukaan ole seppä syntyessään, välttämättä jos menet toiselle töihin vaikka oppisopimuksella sinulla ei tarvitse olla mitään pohjatietoa alasta jolle aiot, sillä siinä on nimenomaan koulutusmuoto jossa työ opettaa. Loppujen lopuksi itselläni ei ole mitään näitä uusia alalle tulevia tietämättömiä vastaan, varsinkaan jos rinnuksissa on se harjoittelija kyltti tai sanoo suoraan ettei vielä osaa/tiedä jne.
Mutta nämä jo vuosikausia alalla olleet jotka eivät ole "oppineet" tai yksinkertaisesti eivät vain välitä saavat sappeni kiehumaan. Muutama liike on juurikin tästä syystä sellainen etten jalallani sinne astu.
Ja tästä pääsemmekin loppupäätelmään että, koska meitä aktiivisiakin akvaarioharrastajia on, ja pystymme aivan varmasti päättämään missä kaupassa asioimme, niin miksi kantaa niitä pennosia sinne liikkeeseen jossa myyjät/omistaja ovat mielestämme puutteellisella tiedolla varustettuja. Ja nykypäivänä on loppujen lopuksi turhahko vedota siihen että; "kun täällä meilläpäin ei ole kuin tuo yksi liike", muilta harrastajilta voi ostaa, voi pyytää kuljetus apua tai käyttää jo useiden liikkeiden tarjoamaa postimyynti mahdollisuutta. Ja mistäkö sitten tietää että mikä on hyvä postimyyntifirma, kokemuksista joita kuulee toisilta akvaristeilta tai voi lukea täältä AW:stäkin.
Muistaakseni on ollut jo aiemmin juttua, mutta koska suomessa näitä toimivia akvaarioseuroja on, niin eikö voitaisi ajatella että yhteisten sääntöjen pohjalta "laitettaisiin markkinoille" *hyvän akvaariokaupan- tunnus*? Esim. tarra joka olisi helppo kiinnittää vaikka liikkeen ovaan tms. josta asiakas, varsinkin asioista enemmän tietoiset näkisivät heti ns. liikkeen tason. Ja jakaa kaupungeittain/alueittain seurojen vastuun valvonnasta ja merkkien myöntämisestä. Olisi jokaisella seuralla joku vastuuhenkilö jolle jäsenet voisivat raportoida, jos on ilmennyt jotain hälyyttävää, oli se sitten hyvää tai pahaa. Ja tarrat voitaisiin myöntää esim. puolivuosittain tai vuosittain.
Tiedän, kuulostaa utopistiselta jopa. Mutta loppujen lopuksi, olisiko tuo niin mahdotonta? Varmasti voisi myös ajatella yhteistyötä SEY:n kanssa asian suhteen tms.
Ketuttaa kuin pikkuoravaa pakkasella. Käpy on jäässä, hammas katki ja oksakin niin himskatin liukas. (Siistitty versio.)
-
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Eräs keino mielestäni olisi suosia erikoisliikkeitä. Eli mikäli liike keskittyy vain akvaariokaloihin, on siellä todennäköisesti alasta suurempi tietämys kuin ns. sekatavarakaupoissa.
Ja tähän nyt muutama tarkentava lisäys vielä:
1. Tarkoitukseni ei ole väheksyä lemmikkiliikkeissä työskentelevien ammattitaitoa.
2. Ja olen ollut tätä mieltä jo ennen oman kaupan perustamista
Ja tähän nyt muutama tarkentava lisäys vielä:
1. Tarkoitukseni ei ole väheksyä lemmikkiliikkeissä työskentelevien ammattitaitoa.
2. Ja olen ollut tätä mieltä jo ennen oman kaupan perustamista

En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
- Advanced Member
- Viestit: 4720
- Liittynyt: 04:42, 17.04.2005
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kullaa, altaita vielä Harjavallassa
- Viesti:
Isommissa kaupungeissa erikoisliikkeiden suosinta onnistuu, mutta pieninemmissä ei, ja välttämättä ei kaikissa isommissa (lasken porin ja rauman isoksi, koska itse asun harjavallassa joka ei oikein asukasluvullaan ja keskustan palveluillaan hurmaa...) ole sitä akvaarioalan erikoisliikettä jota tukea. Toki kuten jo aiemmin sanoin niin voihan ne rahansa käyttää postimyynninkin kautta.
Mutta toisaaltaan en myöskään ihan täysin suihkuttaisi noiden erikoisliikkeidenkään puolesta, myös niissä on tullut törmättyä "ammattitaidottomuuteen"/tiedon puutteeseen.
Ja nykypäivänä melkein pakostakin noiden akvaariohin "erikoistuneiden" liikkeiden valikoimista löytyy myös ne muiden lemmikkieläinten tarvikkeet, tiedän meinaan useamman kuin yhden joka antaa nimen perusteella ymmärtää olevansa akvaarioliike, myykin samassa ja melkein pääasiassa muiden lemmikkien tuotteita/muita lemmikkejä.
________________________________________________________
Tuli mieleen että tuossa kesällä olin käymässä tampereella akvaariokaupoilla ja erräässä liikkeessä sitten pikkupoika kertoi myyjälle tarvitsevansa jonkun syömään levää koska akvaarioon ei oikein näe sisälle.
Myyjä kyseli ihan asiallisesti akvaarion hoitotavoista, jotka olivat jostain 80-luvun puolelta ja tietysti akvaarion koosta ja laitteista. Lämmitintä ei ollut lainkaan, ei lämpömittariakaan, sisäsuodatin, altaalla kokoa n.60litraa ja kaloina kultakaloja ja lehtiksiä. Myyjä alkoi automaattisesti kaupata partamonnia, menivätpä nuo jopa katsomaan ja pyydystämäänkin, ainut vika vain että altaan kala ei ollut partamonni vaan tummalevä...
Tässä vaiheessa avasin suuni ja pyysin pojan katsomaan erään altaan nuolimonneja, kerroin että ne jäävät pienemmiksi, eivätkä laiskistu iän karttuessa siinä määrin kuin partamonnit. Poika innostui ja kävi hakemassa äitinsä toiselta puolelta kauppaa niitä katsomaan. Kerroin nuolimonneista mitä tiedän (myyjäkin kuunteli ja kertoikin lajin olevan hänelle uusi tuttavuus, oli luullut leväbarbin sukulaiseksi...), kehoitin lisäämään vedenvaihtojen tiheyttä, unohtamaan hiekan pesut jne. He ostivat 3ottoa, jonka jälkeen jatkoimme juttelua pihalla ja sen jälkeen on kuulumisia vaihdettu sähköpostilla tai puhelimitse.
Allaskin on nykyään eri kuosissa: levätön, tehokkaampi suodatin hankittu samoin kasveja ja hommasivat jopa tetran co2-levittimen pulloineen. Kalasto on muuttunut reippaasti; ottoja on nykyään 5, pikkumonnisia heillä on 14, 3kirsikkabarbia ja 2 caridina japonicaa. Isompikin allas houkuttaisi kuulemma...
Mutta toisaaltaan en myöskään ihan täysin suihkuttaisi noiden erikoisliikkeidenkään puolesta, myös niissä on tullut törmättyä "ammattitaidottomuuteen"/tiedon puutteeseen.
Ja nykypäivänä melkein pakostakin noiden akvaariohin "erikoistuneiden" liikkeiden valikoimista löytyy myös ne muiden lemmikkieläinten tarvikkeet, tiedän meinaan useamman kuin yhden joka antaa nimen perusteella ymmärtää olevansa akvaarioliike, myykin samassa ja melkein pääasiassa muiden lemmikkien tuotteita/muita lemmikkejä.
________________________________________________________
Tuli mieleen että tuossa kesällä olin käymässä tampereella akvaariokaupoilla ja erräässä liikkeessä sitten pikkupoika kertoi myyjälle tarvitsevansa jonkun syömään levää koska akvaarioon ei oikein näe sisälle.
Myyjä kyseli ihan asiallisesti akvaarion hoitotavoista, jotka olivat jostain 80-luvun puolelta ja tietysti akvaarion koosta ja laitteista. Lämmitintä ei ollut lainkaan, ei lämpömittariakaan, sisäsuodatin, altaalla kokoa n.60litraa ja kaloina kultakaloja ja lehtiksiä. Myyjä alkoi automaattisesti kaupata partamonnia, menivätpä nuo jopa katsomaan ja pyydystämäänkin, ainut vika vain että altaan kala ei ollut partamonni vaan tummalevä...
Tässä vaiheessa avasin suuni ja pyysin pojan katsomaan erään altaan nuolimonneja, kerroin että ne jäävät pienemmiksi, eivätkä laiskistu iän karttuessa siinä määrin kuin partamonnit. Poika innostui ja kävi hakemassa äitinsä toiselta puolelta kauppaa niitä katsomaan. Kerroin nuolimonneista mitä tiedän (myyjäkin kuunteli ja kertoikin lajin olevan hänelle uusi tuttavuus, oli luullut leväbarbin sukulaiseksi...), kehoitin lisäämään vedenvaihtojen tiheyttä, unohtamaan hiekan pesut jne. He ostivat 3ottoa, jonka jälkeen jatkoimme juttelua pihalla ja sen jälkeen on kuulumisia vaihdettu sähköpostilla tai puhelimitse.
Allaskin on nykyään eri kuosissa: levätön, tehokkaampi suodatin hankittu samoin kasveja ja hommasivat jopa tetran co2-levittimen pulloineen. Kalasto on muuttunut reippaasti; ottoja on nykyään 5, pikkumonnisia heillä on 14, 3kirsikkabarbia ja 2 caridina japonicaa. Isompikin allas houkuttaisi kuulemma...

Ketuttaa kuin pikkuoravaa pakkasella. Käpy on jäässä, hammas katki ja oksakin niin himskatin liukas. (Siistitty versio.)
-
- Elite Member
- Viestit: 5470
- Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Minusta ei ole lainkaan huolestuttavaa jos asiakas tulee ostamaan kalaston auton takapenkillä olevaan akvaarioon. Akvaario on hyvin todennäköisesti ostettu toiselta harrastajalta kypsänä eikä tällöin ole mitään tarvetta olla myymättä kaloja, vaam päinvastoi se olisi tuhoisaa bakteerikannan kannalta. Jos allas on kokonaan uusi niin silloin tilanne on luonnollisesti toinen.merleyn kirjoitti:En olisi ikinä uskonut, kuinka paljon tietämättömyyttä akvaarioita omistavilla ihmisillä voi harrastuksestaan olla. Ihan totta, sellaista viikkoa ei olekaan, ettei joku tulisi ostamaan kaloja auton takapenkillä olevaan akvaarioon tai kyselemään mikä menisi kultakalan kanssa 50-litraiseen. Tai kysymään, että miks se kuoli. Tai vaan hakemaan koko kalastoa massakuolemaa seuraavana päivänä.. (siis yrittämään sitä). Ne osaavat ja harrastuksestaan perillä olevat (teidänlaisenne?) akvaristit ovat harvassa, ja kun sellaisen liikkeeseen saa, sitä ei malttaisi pois päästääkään kun jutun juureen pääsee. =)
"Massakuolemaa seuraava päivä" antaa selvästi ymmärtää että koko kalasto on kuollut kerralla edellisenä päivänä eikä esim. viikon tai kuukauden aikana vähitellen johonkin sairauteen tai kypsymättömän akvaarion ongelmiin. Tällainen massakuolema on mielestäni mahdollinen vain myrkytyksen tai sähkökatkon vuoksi ja jos allas on muutoin normaali ja kypsä, ei mitään syytä olla myymättä kaloja pitäisi olla. Päinvastoin tässäkin viivyttely vain tappaisi bakteerikannan.
Asiakas, joka tulee kysymään mihin edellinen kala kuoli ennen kuin ostaa seuraavan, on selkeästi kiinnostunut kalojensa hyvinvoinnista enkä ymmärrä miksi tämä olisi esimerkki tietämättömyydestä. Kukaan meistäkään ei voi kertoa varmuudella omienkaan kalojensa kuolinsyitä ilman laboratoriotutkimusta, voimme vain olettaa.
-
- Member
- Viestit: 447
- Liittynyt: 09:57, 11.10.2002
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: HELSINKI
Niin tai vaikka takapenkillä oleva akvaario johon uusia kaloja ollaan ostamassa olisikin tuliterä niin kotona saattaa olla jo kypsä suodatin, hiekka ja kasvit odottamassa uutta allasta kaloineen...maisu kirjoitti: Minusta ei ole lainkaan huolestuttavaa jos asiakas tulee ostamaan kalaston auton takapenkillä olevaan akvaarioon. Akvaario on hyvin todennäköisesti ostettu toiselta harrastajalta kypsänä eikä tällöin ole mitään tarvetta olla myymättä kaloja, vaam päinvastoi se olisi tuhoisaa bakteerikannan kannalta. Jos allas on kokonaan uusi niin silloin tilanne on luonnollisesti toinen.
In all venues there are two types of people, those who "do" and those who complain about those who do.