"Kalatakuu"

[arto_m]

Saahan sitä nitriittiä mitata, kun altaassa ei ole bakteereja, jotka muuttaisivat ammoniakin tai ammoniumin nitriitiksi. Eihän ole mikään ihme, että kaksi päivää pystyssä ollut allas näyttää 0-nitriittipitoisuutta. Mitä lukee muiden kypsyttämistuloksia, niin nitriittipiikki tulee vasta useamman päivän päästä kypsytyksen aloittamisesta.

Jos allas on täytetty vesijohtovedellä, joka Suomessa usein on emäksistä, kalojen tuotoksista tulee altaaseen ammoniakkia. Koska ei ole bakteereita, jotka hapettaisivat tuon nitriitiksi, ammoniakkipitoisuus kasvaa, kunnes kalat tippuvat ammoniakkimyrkytykseen.

[Sinfonia]

Itse en pysty kalojani karanteenaamaan, mutta ostan ne liikkeestä, jossa on aina väh. kuukauden karanteeniaika. Jos jotain kuitenkin ilmenee, vaikka vain värien haalistumista, karanteenaus pitenee ihan varmuudenkin vuoksi eikä niitä suostuta myymään aikaisemmin. Varauksen kyllä voi tehdä etukäteen.


Lisäksi ostin kerran tetraparven, ja yhdeltä kalalta puuttui silmä (en huomannut kaupassa ) Sain uuden kalan tilalle kun ilmoitin asiasta, ja sen lisäksi se silmäpuolikin jäi koristamaan parvea ja eli ihan normaalin tetran elämän En ole senkään antanut koskaan häiritä, jos parveen on tullut vahingossa muutama ylimääräinen saman lajin edustaja mukaan

[jarvij]

Muutenhan uudet muutenkin stressaantuneet kalat altistetaan vieläkin suuremmalle stressille. Ei mikään ihme, jos kaloja tippuu. Eihän tuollaisessa rääkissä edes vaadita sairautta.

Näin onkin tarkoitus erotella todelliset eläjiksi tarkoitetut kalat akanoista Ei vaan, kyseisen koulukunnan edustajat pitävät käsittääkseni vedenvaihtojen avulla huolen siitä, ettei nitriittiä ym. haitallisuuksia kerry karanteenin veteen. -Asiasta on täällä taitettu peistä kerran jos toisenkin (viittaan JJVi:n aikaisemmin antamiin linkkeihin).

Karanteeniakvaariota ei kypsytetä! Uudet muutto- ja kuljetusstressistä kärvivät kalat tuodaan ympäristöön, jossa infektiopaine on mahdollisimman pieni. Veteen voidaan kernaasti lisätä sellaista vedenparannusainetta, jossa on limakalvosuoja tai vaihtoehtoisesti PVP:tä.

Kun kalat ovat olleet muutaman päivän tarkkailussa, ja niiden limakalvot ovat tervehtyneet, lisätään karanteeniakvaarioon erikseen kypsytetty suodatin, jolla typpiyhdisteet hapetetaan.
Näin ollen karanteenin veteen ei kerry nitriittiä. Parissa vuorokaudessa sitä ei edes synny, koska nitrifioivia bakteereita ei karanteeniakvaariossa ole.
Jos vesi on emäksistä, vaikka kalat pitävät happamesta vedestä, ei ole kummoinen konsti lisätä muutama tippa laimeaa rikkihappoa.

Uusi karanteeni voidaan siis aloittaa heti kun edellinen päättyy ja akvaario on desinfioitu.
Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

[jumase]

Uusi karanteeni voidaan siis aloittaa heti kun edellinen päättyy ja akvaario on desinfioitu.
Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

Äläpäs nyt hermostu. Tiedät varmasti itsekin, ettei asia aivan noin yksinkertaista ole. Johan sen itsekin tuossa paljastit aiemmassa lauseessa, ettei homma aivan noin toimi.

Uusi karanteeni voidaan toki käynnistää heti, jos niitä valmiiksi tautivapaassa ympäristössä kypsytettyjä suodattimia löytyy. Kuinkahan monella oikeasti on kaapit pullollaan sankoja, joissa hurisee suodattimia. Ja näiden sankojen vesiarvoja mittaillaan aktiivisesti, jotta voidaan olla varmoja, että bakteerikannat ovat kehittyneet kunnolla ja riittävän suuriksi. Ja vaikka karanteeniallas löytyykin, kuinka moni voi todella käsi sydämellä sanoa, että se tulee desinfioitua perinpohjaisesti, jokaisen käytön jälkeen.

Se on vaikeaa ymmärtää, että miten kukaan voi vakavalla naamalla odottaa, että harrastajat yleisesti olisivat niin vannoutuneita näille muutenkin kiistellyille mentelmille, että kävisivät oikeasti tällaisen vaivan läpi uusien kalojen karanteenaamiseksi. Suurimmalta osalta karanteenaaminen jää kokonaan väliin. Lopuista suurin osa todennäköisesti karanteenaa jollakin tavalla, mutta kovin harva luultavasti hoitaa karanteenin näin perusteellisesti.

Kaikki voivat varmasti kuvitella uuden harrastajan turhautumisen, kun hän on esimerkiksi käyttänyt kesätöissä ansaitsemansa eurot akvaarioon. Kun hän eksyy tänne, tulee varsin tylyjä kommentteja, joiden viesti on melko selkeä: Marssi takaisin kauppaan, osta muutama akvaario lisää, jotta voit toimia kuten me: oikeat harrastajat. Älä myöskään unohda ammoniakkiliuoksia, rikkihappoa, muutama ylimääräistä suodatinta jne. En yhtään ihmettele, jos jää monelta karanteeni hoitamatta. Joskus kannattaa asettua myös muiden asemaan ja miettiä, kuinka pitkälle keskivertoharrastaja on oikeasti valmis menemään. Ja kuinka pitkälle on kohtuuden rajoissa järkevää mennä.

"Kivijalustalla on mukava istua, mutta silloin saattaa todellisuudentaju kummasti hämärtyä"

[jarvij]

Kalataudit, kuten kalatuberkuloosi yms. sekä niiden yleisyys osoittanee osaltaan että olen oikeassa. Jos noita ohjeita olisi aikoinaan noudatettu, ei tilanne tässäkään maassa olisi päässyt kalatautien osalta sellaiseksi kuin se nyt on.
Ohjeet eivät siis ole siis uusia, eivätkä minun keksimiäni ; esimerkiksi:
E., Amlacher: Taschenbuch der Fischkrankheiten für Veterinärmedeziner und Biologen, Jena 1972.
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/kirjalli.php

Tietoa siis ainakin on ollut riittävästi saatavissa. Eipä noudatettu tuolloin eikä tänäänkään.

Ei tarvitse olla kaapit pullollaan. Riittää yksi pieni ämpäri, jossa suodatin ja sen massa kypsytetään.

[VilleJ]

En ymmärrä, miksei karanteeniakvaariota voisi kypsyttää? Minulla ainakaan niin isoa karanteeniakvaariota ole, joka kestäisi siinä karanteenattavien kalojen aineenvaihdunnan tuottamat jätteet - ja hoitaisi ne itsestään haitattomampaan muotoon.

Minulla ei myöskään ole aikaa 24h/vrk päivystää karanteenin vieressä ja olla valmiina vaihtamaan vettä silloin, kun näyttää, että nitriitti on kertymässä kalojen turmioksi. Tässä vaiheessa lienee hyvä mainita, että viimeksi kun karanteenasin loistokääpiöahvenia kypsyttämättömässä altaassa, oli se koitua niiden kohtaloksi. Toinen ahvenista oli suu ammollaan, kuin olisi haukkonut happea suu o:n muotoisesti auki. Vesitesti käteen -> nitriittiä vedessä.

No, äkkiä vaihtamaan vettä.. Jippii -> hanavedessä nitriittiä enemmän kuin karanteenissa. Että eipäs vaihdetakaan, vaan heitetäänkin affenet suoraan pääaltaaseen. Siihen loppui affenen soololaulu ja eleli pitkän elämän vielä sen jälkeen.

Sen verran usein ollut ongelmia kypsyttämättömän karanteenin kanssa, että en takuulla - kuin pakosta - käytä kypsyttämätöntä karanteenia.

Jos joku kokee, että kuukauden mittainen karanteenin kypsyttäminen on työlästä, niin seuraavaksi kannattaa miettiä, että kuinka monta kertaa sitä karanteenia tulee tarvitsemaan.

Karanteenissa voi käyttää jotain pohjamateriaalia. Hiekka on huono tautien kannalta, mutta esim. kourallinen pyöristynyt soraa tms., joka ei muodosta kerrosta, ei edes tasaisesti peittävää pintaa, vaan vain kivenmurusia siellä täällä, tuskin vaikuttaa taudinaiheuttajiin millään tavoin yhtään enempään kuin nurin oleva muki, kivi tai muovikasvit. Sen sijaan, sora pohjalla luo kaloille mukavammat olot, jolloin eivät näe peilikuvaansa kirkkaasta pohjasta heijastuvan ja tumma pohja luo turvaa.

Kun karanteeni on ohi, laitteet, kasvit, kupit yms. desinfioidaan. Jos karanteenia tarvitaan uudestaan, pystytetään se ja kypsytetään.

Varmasti hankalampaa, stressaavampaa, aikaa vievää ja mahdollisesti taloudellista vahinkoa aiheuttaa se, että joudutaan kykkimään puolet päivästä karanteenin vieressä mitaten vesiarvoja ja pohtien, pitääkö jo vaihtaa vettä vai ei. Kun kaiken sen pystyy eliminoimaan kypsyttämällä akvaarion.

[jarvij]

karanteeniakvaariota ei kypsytetä, koska samalla lisätään myös liikkuvia potentiaalisti kalatauteja aiheuttavia bakteereita.
Ajatelkaa itseänne; tervein käsin on verraten turvallista kosketella multaa ja/tai likaista maata, mutta entäpä jos kädessä on tai siihen tulee avoin haava tai ruhje. Se tulehtuu helposti. Näin on tilanne siirtostressatuilla kaloilla, joiden limakalvot voivat olla rikki tai mahdollinen loistartunta.

Sen sijaan suodatin kypsytetään ja lisätään karanteeniakvaarioon, kun kalat ovat ensin tointuneet siirtostressistä ja niiden limakalvo on tervehtynyt. Parissa vuorokaudessa ei vielä nitriittiä ilmene.
Kalatauteja on perusteltu syy ehkäistä ennakolta kaikin keinoin. Usein siinä vaikeessa kun ulkoiset oireet todetaan, on hoito vaikeaa ja jopa mahdotonta. Tästä on näilläkin palstoilla ollut, on ja tulee olemaan esimerkkejä.

Useista em. kirjoituksista muuten näkee etteivät kalataudit ja niiden etiologia ole kovinkaan tuttua.
Esimerkkinä valkoisen pilkkutaidin kehityskierto.

Karanteeni:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php